Green Care -menetelmät ikääntyneiden hoito- ja kuntoutustyössä

Katri Palpatzis

Green Care tarkoittaa tavoitteellisia luontolähtöisiä menetelmiä, joilla pyritään ylläpitämään sekä lisäämään ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua (Green Care Finland 2017; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2017).

Luontolähtöisiä menetelmiä voidaan toteuttaa erilaisissa ympäristöissä kuten metsässä, puutarhoissa, maatiloilla ja puistoissa. Kaupungeissa ja sisätiloissa luontolähtöiset menetelmät tarkoittavat luontoelementtien tuomista hoito- tai kuntoutumisympäristöön. (Green Care Finland 2017; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2017.)

Green Care -toiminta jaetaan luontovoiman- ja luontohoivan palveluihin. Luontohoivaan kuuluvat hoivan ja kuntoutuksen palvelut, joiden tuottaminen edellyttää aina sosiaali- tai terveysalan koulutusta. (Green Care Finland 2017.)

Green Care -menetelmät ikääntyneiden hoito- ja kuntoutustoiminnassa

Green Care -menetelmistä on vahvaa näyttöä ikääntyneiden, muistisairaiden sekä ikääntyneiden mielenterveyskuntoututujien hyvinvoinnin ylläpitäjinä ja elämänlaadun edistäjinä (Green Care Finland 2017).

Vaikutukset ikääntyneiden hyvinvointiin ja elämänlaatuun perustuvat erityisesti kaikkien aistikanavien käyttöön ja sitä kautta muistikuvien sekä muistin aktivoitumiseen (Särkkä, Konttinen & Sjöstedt 2013, 26-31). Toinen vaikutusmekanismi on osallisuuden, hyväksynnän ja yhteyden tunne, jota syntyy vuorovaikutuksessa paitsi ihmisten, mutta erityisesti eläinten, luonnon tai tietyn paikan kanssa (Salonen 2005, 61-64.)

Eläimen avulla saatiin kontakti jopa vaikeaa dementiaa sairastaviin potilaisiin. Potilaiden levottomuus lievittyi merkittävästi ja sosiaalinen vuorovaikutus lisääntyi. (Lunden 2010; Richeson 2003; Sellers 2008.)

Ikääntyneiden päivätoiminta puutarhassa antoi osallistujille nautinnon, onnellisuuden ja vastuun tunteita sekä fyysinen aktiivisuus lisääntyi (Tse 2008). Oleskelu terapiapuutarhassa lisäsi sosiaalista kanssakäymistä merkittävästi (Edwards & McDonnell 2012).

Rappen laajassa väitöskirjatutkimuksessa (2005) tutkittiin viherympäristön ja puutarhavierailujen vaikutusta hoitokodin asukkaiden hyvinvointiin ja elämänlaatuun. Positiiviset vaikutukset olivat merkittäviä: useimmat asukkaat kokivat mielenrauhan, onnistumisen ja saavutusten tunteita, unen laadun parantumista sekä kipujen ja masentuneisuuden lievittymistä. (Rappe 2005.)

Muistisairautta sairastavien ihmisten yhteisökodin ruokailutilaan tuotiin akvaarioita, ja seurantatutkimuksessa syödyn ravinnon määrä ja asukkaiden paino nousivat merkittävästi (Edwards & Beck 2002).

Green Care -osaamisen ja – toiminnan kehittäminen hoito- ja kuntoutustyössä

Tutkimusnäyttö luonnon ja luontolähtöisten menetelmien terveyshyödyistä on kiistatonta, ja kokemukseni mukaan hyvin monissa ikääntyneiden hyvinvointipalveluorganisaatioissa Green Care -menetelmät ovat jo jossakin määrin käytössä.

Tammikuun 2017 lopusta alkaen hyvinvointipalvelutuottajilla on mahdollista hakea Green Care Laatu- ja johtamisjärjestelmämerkkiä. Laatumerkki lisää yritysten muutosvalmiutta, erottuvuutta, innovatiivisuutta, kilpailukykyä ja työllisyyttä. (Green Care Finland 2017.)

Asiakkaille laatu- ja johtamisjärjestelmä antaa palvelulupauksen: Hyvinvointipalvelu erottuu myönteisenä, laadukkaana ja vastuullisena toimintana. (Green Care Finland 2017.)

Koirakamu Rokka. Kuva: Katri Koskisuu

Haluaisivatko Sinun asiakkaasi erilaisia hoito- ja kuntoutuskokemuksia?

Haluaisitko Sinä ja työyhteisösi olla uuden toimintatavan tai entisen edelleen kehittäjänä?

Käytetäänkö Sinun työpaikallasi jo Green Care menetelmiä?

 

Lähteet:

Edwards, C., McDonnell, C. & Merl, H. 2012. An evaluation of therapeutic garden’s influence on the quality of life of aged care residents with dementia. Dementia 12(4), 494-510.

Edwards, N. & Beck, A. 2002. Animal Assisted therapy and nutrition in Alzheimer’s disease. Western Journal of nursing research. 24(6), 697-712.

Green Care Finland ry. 2017. http://www.gcfinland.fi/ Luettu 24.1.2017.

Rappe, E. 2005. The influence of a green environment and horticultural activities on the subjective wellbeing of the elderly living in long-term care. Helsinki: Helsingin Yliopisto.

Richeson, N.2003. Effects of animal-assisted therapy on agitated behaviours and social interactions of older adults with dementia. American journal of Alzheimer’s disease and other dementias. 18(6), 353 – 358.

Salonen, K. 2005. Mieli ja maisemat. Eko- ympäristöpsykologian näkökulma. Helsinki: Edita.

Sellers, D. 2008. The evaluation of animal assisted therapy intervention for elders with dementia in long-term care. Activities, adaptation & aging. 30(1), 61 – 77.

Särkkä, s., Konttinen, L. & Sjöstedt, T. 2013. Luonnonlukutaito luo liiketoimintaa vihreästä hyvinvoinnista. Helsinki: Erweko.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2017. https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/tyohon-kuntouttava-green-care-etela-suomessa/mita-green-care-on. Luettu 24.1.2017

Tse, M. 2008. Therapeutic effects of an indoor gardening programme for older people living in nursing homes. Journal of Clinical Nursing 19(7-8), 949 – 958

 

Katri Palpatzis, Fysioterapeutti (AMK), Projektiasiantuntija
Karelia-ammattikorkeakoulu, GREEN KARELIA – Green Care hanke