Omahoitajuus asiakaslähtöisen toimintakulttuurin edistäjänä

Minna Lappalainen & Heli Rinnekallio

Siun soten AVOT-hankkeessa kehitettiin asiakaslähtöistä toimintakulttuuria vuosina 2017-2018 työstämällä ja ottamalla käyttöön Omahoitajuus kotihoidossa-työohje sekä kehittämällä koulutuspaketti päihderiippuvuuden tunnistamiseen, puheeksiottoon sekä päihdeasiakkaan kohtaamiseen kotihoidossa. Asiakaslähtöistä toimintakulttuuria levitettiin kotona asumista tukevana työtapana Siun soten alueen eri kotihoidon työyhteisöihin ja tiimeihin kevään 2018 aikana verkkotyöskentelyssä Collaborate LTI-työvälineellä.

Tavoitteena Omahoitajuus kotihoidossa -työohje

Arvokasta Vanhenemista Omatoimisuutta Tukemalla (AVOT) on Sosiaali- ja terveysministeriön kärkihanke, jonka yksi tähtäin on ikäihmisten kotihoidon kehittämisessä. Siun soten kotihoidon henkilöstö määritteli hankkeen alkuvaiheen työpajoissa yhdeksi kehittämistarpeeksi asiakaslähtöisen toimintakulttuurin edistämisen.  Keskeisenä keinona tähän nähtiin omahoitajuuden vahvistaminen, minkä vuoksi nähtiin tarpeelliseksi laatia Omahoitajuus kotihoidossa-työohje. Työohjeella haluttiin yhtenäistää työtapoja ja levittää hyviä käytänteitä sekä tehdä omahoitajuutta näkyväksi.

Kehittämistyöpajat

Kotihoidon henkilöstö tuotti ja arvioi työohjeen sisällön kolmessa työpajassa, joissa sovellettiin osallistavia ja toiminnallisia työtapoja. Työpajasarjat toteutettiin samansisältöisinä Joensuussa Niinivaaralla ja Nurmeksessa ja Valtimolla nimettyjen kotihoidon edustajien kanssa.

Kehittäminen käynnistyi tiimeissä omahoitajuutta ja asiakaslähtöisyyttä käsittelevien ennakkotehtävien avulla. Omahoitajuus-käsitteen kirkastaminen ja omahoitajan roolin selkiyttäminen olivat ensimmäisen työpajan aiheet. Keskustelua aktivoitiin väittämillä, jotka perustuivat asiakkaiden ja heidän läheistensä kokemuksiin kotihoidosta. Työpajan osallistujat nimesivät keskeisiksi asioiksi omahoitajuudessa esimerkiksi asenteen, kokonaisuuden pitämisen hallussa, asiakkaan asioiden tietämisen, hoito- ja palvelusuunnitelman ajan tasalla pitämisen, asiakkaan voimavarojen vahvistamisen, asiakkaan kanssa kirjatut tavoitteet ja jatkuvuuden.

Omahoitajan roolia avattiin kokoamalla omahoitajan toimintaa kuvaavia ilmauksia. Omahoitajan roolia tarkasteltiin myös suhteessa kotihoidon muihin ammattiryhmiin ja toimijoihin kuten sairaanhoitajaan, fysioterapeuttiin, yksityisiin palveluntarjoajiin ja asiakkaan läheisiin.  Menetelmänä käytettiin sosiaalisen atomin rakentamista, eläytyvää roolityöskentelyä ja yhteistä pohdintaa. Osallistujat kokivat työskentelyn kirkastaneen asiakkaan ja hänen läheisensä sekä eri toimijoiden näkökulmia palveluiden kokonaisuuteen. Osallistujat kertoivat haastavansa tiiminsä pohtimaan ja ideoimaan omahoitajuutta eri näkökulmista ennen seuraavaa työpajaa.

Toista työpajaa varten omahoitajan toimintaa kuvaavat ilmaukset luokiteltiin ja tehtiin ehdotus omahoitajuuden osa-alueista. Työpajassa osa-alueita ja niiden sisältöä tarkennettiin pienryhmissä, ja muokkausten jälkeen Omahoitajuus kotihoidossa -työohje otettiin käyttöön kehittämisessä mukana olleissa kotihoidon yksiköissä. Työohje viimeisteltiin saatujen kokemusten perusteella viimeisessä työpajassa. Työohjeen osa-alueiksi muotoutuivat: luottamuksellinen yhteistyö, hoito- ja palvelusuunnitelma, hoitotyö ja itsehoidon tukeminen, voimavarojen vahvistaminen ja arjen sujuvuus, toimintakyvyn tukeminen, turvallisuus, asiakaslähtöinen kirjaaminen ja tiedottaminen sekä yhteydenpito omaisiin ja läheisiin.

Työohjeen jalkauttaminen

Keväällä 2018 työohje jalkautettiin kotihoidon kaikille alueille Siun sotessa Collaborate LTI:n avulla. Verkkotapaamisiin osallistuivat kotihoidon tiimeistä nimetyt kehittämiskummit, jotka aktivoivat tiimejään omahoitajuuden kehittämisessä. Osallistujien aktiivisuus lisääntyi tapaamisten edetessä.  Ensimmäisessä verkkotapaamisessa painottui työohjeen esittely, jolloin osallistujien rooli oli enimmäkseen kuunteleva. Viimeisissä verkkotapaamisissa kaikki linjoilla olleet osallistuivat keskusteluun joko mikrofonin tai Chat-palstan välityksellä.

Ensimmäisessä jalkauttamistyöpajassa kehittämiskummit saivat asiakaslähtöisyyden ja omahoitajuuden toteutumista koskevia pohdintatehtäviä tiimeihin vietäväksi. Heille esiteltiin Omahoitajuus kotihoidossa-työohjeen tausta, sisältö sekä jalkauttamisprosessi.

Työskentely tiimeissä alkoi pohdintatehtävällä sekä Omahoitajuus kotihoidossa –työohjeeseen tutustumisella.  Kukin tiimi tarkasteli työohjetta suhteessa omiin käytänteisiinsä. Ohje on sisällöltään laaja minkä vuoksi sen käyttöön ottamista kerralla ei nähty mahdolliseksi. Tiimit olivat omahoitajuuden toteuttamisen suhteen eri vaiheissa ja aluksi nähtiinkin tärkeänä tunnistaa tiimin toimivat käytänteet. Näiden lisäksi kukin tiimi nimesi kolme kehitettävää aluetta, joiden perusteella tehtiin suunnitelma konkreettisista toimista. Toisessa verkkotapaamisessa kehittämiskummit esittelivät valitut kehittämiskohteet, kertoivat työskentelyn etenemisestä tiimeissä ja saivat mahdollisuuden kuulla toisten alueiden kuulumisia kehittämisestä.

Hoito- ja palvelusuunnitelma sekä asiakaslähtöinen kirjaaminen olivat useamman kotihoitoalueen tunnistamia kehittämiskohteita.  Tavoitteiden laatiminen asiakaslähtöisemmin, asiakkaan toimintakyvyn arvioiminen, työparityöskentely, yhteistyön lisääminen omaisten ja läheisten kanssa sekä hoito- ja palvelusuunnitelman laatiminen asiakkaan luona ovat esimerkkejä omahoitajuuden syventämisestä.  Luottamuksellisen yhteistyön rakentaminen erityisesti uuden asiakkaan kanssa otettiin tarkasteluun joillakin alueilla. Lisäksi otettiin käyttöön työvälineitä asiakkaaseen ja hänen elämänhistoriaansa tutustumiseen.

Kolmannen verkkotapaamisen aiheita olivat kehittämisprosessin eteneminen, arviointi ja katseen suuntaaminen tulevaan. Tiimit olivat keskustelleet sekä tehneet työohjeeseen omahoitajuutta edistäviä muutoksia. Näitä olivat esimerkiksi omahoitajuus-kansion kokoaminen asiakkaalle, yhteiset palaverit läheisten kanssa asiakkaan luona sekä asumisturvallisuuden tarkistukset.

Kokemukset omahoitajuuden kehittämisestä

Kehittämisessä mukana olleelle kotihoidon henkilöstölle tehtiin Webropol-kysely keväällä 2018. Tulosten perusteella omahoitajan rooli selkeytyi kokeilun aikana. Yli 80% vastaajista arvioi oman toimintansa muuttuneen asiakaslähtöisemmäksi ja työohjeen antavan välineitä omahoitajana toimimiseen.

Haasteena omahoitajuuden kehittämisessä nähtiin tiimiajan puute; asiakasmäärän vuoksi osa tiimipalavereista oli jouduttu perumaan. Osallistujat pitivät positiivisena mahdollisuutta kuulla muiden alueiden työskentelystä. Verkkoyhteyksien pulmat hankaloittivat ajoittain tapaamisten kulkua.  Keskustelun tiimeissä nähtiin lisääntyneen, ja kehittäminen jatkuu. Työohje nähtiin selkeänä käsikirjana, jota voidaan hyödyntää arkityön lisäksi perehdytyksessä.

” Sain siitä malleja työhöni ja kuinka kohtaan asiakkaan. Ja mietin monelta kannalta: asiakkaan sekä omaisen kannalta asiakkaan hoitoa.”  – kotihoidon työntekijä Omahoitajuus-työohjeesta.

Minna Lappalainen, lehtori
Heli Rinnekallio, lehtori
Karelia-ammattikorkeakoulu

Kansikuva:  https://flic.kr/p/khAvgp