AVOT loi pysyviä uudistuksia ikäihmisten palveluihin

Katri Tuulensola, Kaisa Rautiainen, Tarja Hirvonen, Satu Pölönen

Siun soten ikäihmisten palvelujen I&O-hanke AVOT päättyy vuoden 2018 lopussa. Kehittämistyö tuotti uusia pysyviä toimintamuotoja. Ikäihmisten perhehoidossa on onnistuttu jopa yli odotusten. Kiinnostus on kasvanut ja perhehoitajien määrä lisääntynyt. Omaishoitoraadit ovat tätä nykyä pysyvä vaikuttamisen kanava. Vajaaravitsemuksen hoitoon luotu malli on yksi esimerkki moniammatillisesta yhteistyöstä.

 

Omaishoitajien asiakasraadille pysyvä toimintamalli Siun sotessa

Katri Tuulensola, omais- ja perhehoidon kehittämisasiantuntija, Siun sote, AVOT-hanke
Kaisa Rautiainen, omaishoidon tuen johtava sosiaalityöntekijä, Siun sote

 

Omaishoitoraadissa omaishoitaja voi osallistua ja vaikuttaa palvelujen laatuun ja suunnitteluun.  Siun soten omaishoidon tuessa asiakasraadit ovat pysyvä yhteistyön muoto.

”Mietin tänne lähtiessäni sitä että, kuinka moni omaishoitaja on siellä kotona eikä pääse paikalle, kun ei voi jättää hoidettavaa raadin ajaksi.”

Siun soten alueellisia omaishoitajien asiakasraateja on pidetty AVOT-hankkeen, Siun soten omaishoidon sekä omaishoitoyhdistysten kanssa Lieksassa, Joensuussa ja Kiteellä vuoden 2017 keväästä lähtien.  Asiakasraadeilla on pyritty löytämään keinoja vahvistaa omaishoidon laatua, arvostusta sekä osaamista. Asiakasraadeissa on ollut keskimäärin 15 omaishoitajaa, ja raateja on järjestetty yhteensä 18 kertaa.

Siun soten alueella on noin 1 350 sopimusomaishoitajaa (2017) ja noin 12 000 tuen ulkopuolella olevaa omaishoitajaa (Omaishoitoliiton tieto). Omaishoitajuus on elämäntilanne, jossa omaishoitaja tarvitsee tukea, neuvontaa ja ohjausta. Omaishoitajuus vaikuttaa koko perheen arkeen, ja perheiden tilanteet ovat hyvin yksilöllisiä. Omaishoitaja voi hoitaa esimerkiksi puolisoa, vanhempaa ja lasta. Usein omaishoitaja joutuu yhdistämään työn ja omaishoitajuuden.

Omaishoitajien asiakasraatien keskeinen tavoite on asiakaslähtöisyys ja osallisuus. Raateihin osallistuvat omaishoitajat ovat valmiita käyttämään aikaansa kaikkien omaishoitajien eduksi ja tuovat esille omaishoitajien yhteisiä asioita. Raadit on suunnattu kaikille omaishoitajille, myös omaishoidon tuen ulkopuolella oleville. Raadit järjestetään omaishoitajien tarpeiden mukaan mahdollisimman toimiviksi, ja omaishoitaja on vaikuttamassa sekä kehittämässä palveluita yhdessä viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa.

Omaishoitoraadissa voi vaikuttaa

Siun sote haluaa kannustaa omaishoitajia osallistumaan palveluiden suunnitteluun. Tätä kautta saadaan uusia näkökulmia asiakastyöhön sekä palveluiden järjestämiseen ja sisältöihin. Parhaimmillaan raadeissa voidaan jo heti suoraan vastata omaishoitajilta nousseisiin tarpeisiin. Raadeissa esille nousseet asiat välitetään eteenpäin ja pyritään huomioimaan Siun soten päätöksenteossa.

Raadeissa käsiteltävät asiat nousevat raatilaisilta. Keskeisiä teemoja ovat olleet tiedotus ja tiedon saanti, vapaiden järjestäminen ja hoitajien tuki sekä omaishoitajien ja hoidettavien terveydenhuolto, seuranta ja kuntoutus. Raatilaisten kokemuksen mukaan myös vertaistuella on tärkeä rooli raatien tapaamisissa.

AVOT-hankkeessa syntyi asiakasraatimalli, joka on nyt Siun soten pysyvää toimintaa. Asiakasraadit järjestetään jatkossa neljä kertaa vuodessa yhteistyössä omaishoitoyhdistysten kanssa. Siun soten ja omaishoidon järjestöyhteistyöllä on suuri merkitys omaishoitajien työssä jaksamisessa, omaishoidon kehittämisessä sekä tuen tarpeisiin vastaamisessa. Toimivalla yhteistyöllä tavoitamme mahdollisimman monta omaishoitajaa jatkossakin.

”Kyllä tämä omaishoitajien asiakasraati on monta kertaa parempi vaihtoehto päästä vaikuttamaan kuin yksittäisen omaishoitajan huhuilu.”

 

Perhehoito on kodinomainen vaihtoehto ikäihmisille

Katri Tuulensola, omais- ja perhehoidon kehittämisasiantuntija, Siun sote, AVOT-hanke
Tarja Hirvonen, hyvinvointiteknologian kehittämisasiantuntija, Siun sote, AVOT-hanke

 

Ikäihmisten perhehoidon lisääminen on yksi hallituksen I&O-kärkihankkeen tavoitteista.  Pyrkimyksenä on kymmenkertaistaa perhehoidossa hoidettavien ikäihmisten määrä. Siun soten alueella Pohjois-Karjalassa ikäihmisten perhehoito on lisääntynyt valtakunnan tasoa nopeammin.

Vuonna 2017 Siun soten alueella oli 182 perhehoidossa olevaa ikäihmistä. Alueella toimi 24 Ikäihmisten perhehoitajaa kesällä 2016 (perhekoteja oli tuolloin 19) ja syksyllä 2018 perhehoitajia oli jo yhteensä 40 (perhekoteja 27). AVOT-hankkeen aikana aloitti 17 uutta perhehoitajaa.

Ikäihmisten perhehoito on inhimillisen, kotoisan ja turvallisen arjen mahdollistava asumismuoto. Perhehoidossa ikäihminen ja hänen läheisensä pääsevät osallistumaan perhekodin arkeen yksilöllisten tarpeidensa ja voimavarojensa mukaan. Ikäihmiset ovat osa perhettä, ja hoivan ja huolenpidon yhtenä peruslähtökohtana on yhdessä tekeminen ja kokeminen sekä yhteisöllisyys.

Siun soten AVOT-hankkeen tavoitteena oli perhehoitajien määrän lisäämisen ohella vahvistaa perhehoidon laatua ja arvostusta sekä tukea arjessa pärjäämistä. Haluttiin muun muassa kehittää uusia perhehoitajien tukimuotoja.

Hankkeen aikana Siun sotessa valmisteltiin perhehoidon yhteinen toimintaohje, joka palvelee sekä perhehoitajia että perhehoidon parissa työskenteleviä. Siun soten perhehoidon kaikille toimialoille järjestettiin perhehoitopäivät, jotka mahdollistivat perhehoitajille vertaistuen ja ammatillisen kehittymisen ja sitä kautta lisäsivät työssä jaksamista. Perhehoitajapäivät toistuvat jatkossa vuosittain ja ovat osa perhehoitajien täydennyskoulutusta.

Kuvapuhelimella tukea ja ohjausta

Yhtenä tuen muotona mallinnettiin kuvapuhelimen käyttöä ikäihmisten perhehoidossa. Kuvapuhelimen välityksellä voidaan perhehoitajien työtä tukea, ohjata ja valvoa. Perhehoitajan työ on sitovaa, ja he työskentelevät usein omassa kodissaan yksin tai puolison kanssa. Kuvapuhelin mahdollistaa yhteydenpidon eri ammattilaisiin, esimerkiksi perhehoidon ja kotihoidon vastuutyöntekijöihin.

Perhekodin asukkaiden omaiset voivat olla kuvapuhelimen välityksellä yhteydessä perhekotiin ja omaan läheiseensä. Perhekodit ja perhehoitajat voivat olla kuvapuhelinyhteydessä myös toisiinsa, mikä mahdollistaa sekä yhteisen sisällöntuotannon että perhehoitajien vertaistuen. Perhehoitajilla on myös mahdollisuus saada työnohjausta kuvapuhelimen välityksellä.

Yhteistyössä Karelia-ammattikorkeakoulun Voimala-oppimisympäristön kanssa tuotettiin perhekotien arkeen mielekästä sisältöä kuvapuhelimen välityksellä, muun muassa jumppatuokioita ja tietovisailuja. Voimalan opiskelijat sopivat perhekotien kanssa yksilöllisesti heille kuvapuhelimen välityksellä toteutetun toiminnan sisällön ja ajankohdan.

”Kun toimin perhehoitajana, minun on kannettava vastuu jokaisesta ikäihmisestä yksilöllisesti. Ilman aitoa kohtaamista ja ikäihmisistä välittämistä en voisi kuvitellakaan tekeväni tätä työtä. Tämän kaiken mahdollistaa se, että meillä menee täällä perhekodissa hyvin yhteen.” (Siun soten Ikäihmisten perhehoitaja).

Kuva: Katri Tuulensola.

 

Ravitsemus tukee ikäihmisen toimintakykyä

Satu Pölönen, ravitsemusterapeutti, Siun sote, AVOT-hanke

Vajaaravitsemus on merkittävä ravitsemuksellinen ongelma ikäihmisten keskuudessa. Ravitsemushoidon laatua parantamalla ja vajaaravitsemusta ehkäisemällä voidaan vaikuttaa ikäihmisen toimintakykyyn ja edistää kotona asumista.

Yli 86 prosentilla kotihoidon yli 75-vuotiaista asiakkaista on vajaaravitsemukseen (Kaipainen ym. 2015). Vajaaravitsemus voi monin tavoin heikentää ikäihmisen fyysistä toimintakykyä ja aiheuttaa masennusta, kognitiivisia häiriöitä sekä suun terveysongelmia (Nykänen ym. 2013). Vajaaravitsemus voi lisätä infektio-, kaatumis- ja murtumariskiä sekä hidastaa haavojen paranemista (Scrimshaw ym. 1997, Verbrugghe 2013, Drevet ym. 2014). Vajaaravitut henkilöt käyttävät myös muita enemmän terveydenhuollon palveluja (Correia ym. 2013).

Siun sotessa tartuttiin vajaaravitsemuksen ongelmaan luomalla kotihoitoon toimintamalli, jolla ohjeistetaan tarkistamaan kotihoidon asiakkaiden ravitsemustilaa. Lisäksi mallissa ohjeistetaan, miten ravitsemustilan tarkastamisen jälkeen toimitaan sekä miten ravitsemustilaa seurataan jatkossa. Toimintamallilla pyritään parantamaan tai ylläpitämään kotihoidon asiakkaan hyvää ravitsemustilaa ja samalla edistetään terveyttä, toimintakykyä ja elämänlaatua (kuvio 1).

Asiakkaan ravitsemustila määritetään MNA (Mini Nutritional Assessment) -testillä, joka on suunnattu yli 65-vuotiaille. Jos asiakkaan ravitsemustila on testin mukaan kunnossa, kotihoidon työntekijä käy ennaltaehkäisevässä mielessä asiakkaan kanssa läpi ikäihmisille suositeltavan ruokavalion periaatteet. Mikäli taas asiakkaan ravitsemustila on testin mukaan heikentynyt, selvitetään heikentymisen syytä ja ruokavalion kokonaisuutta sekä tarvittaessa konsultoidaan myös kotihoidon lääkäriä ja/tai ravitsemusterapeuttia. Sen jälkeen laaditaan yksinkertainen, konkreettinen ja asiakaslähtöinen ravitsemushoitosuunnitelma, johon esimerkiksi voidaan kirjata, että ”lisätään ruokalusikallinen rypsiöljyä lounaaseen”. Ravitsemustilaa ja suunnitelman toimivuutta seurataan jatkossa mittaamalla asiakkaan painoa ja kontrolloimalla MNA-testi säännöllisesti.  Toimintamalli on ladattavissa tästä pdf-tiedostona.

Malli luotiin yhteistyössä Liperin ja Outokummun kotihoidon kanssa osana Siun soten AVOT-hanketta kesän ja syksyn 2017 aikana. Ohjeistuksen toimivuutta selvitettiin henkilökunnalle suunnatulla kyselyllä. Työntekijöiden mielestä malli toimii ja soveltuu hyvin osaksi työtä. Siun soten kotihoidon kaikki työntekijät saivat koulutuksen toimintamallin periaatteista.

Ravitsemushoidon toimintamalli on nyt pysyvää toimintaa Siun sotessa ja sen juurtumisen varmistamiseksi kotihoidon tiimeistä koottiin ravitsemusyhdyshenkilöiden verkosto. Ikääntyneiden ravitsemushoidon kehittämisestä vastaava ravitsemusterapeutti tapaa yhdyshenkilöitä säännöllisesti. Kokoontumisissa kerrataan mallin ohjeistuksia ja jaetaan uutta tietoa ikääntyneen ravitsemushoidosta. Yhdyshenkilöt myös pohtivat ikäihmisten vajaaravitsemukseen johtavia tekijöitä sekä keinoja ongelmien ratkaisemiseksi. Ravitsemusyhdyshenkilöiden vastuulla on organisoida ravitsemushoitoa omassa kotihoidon tiimissään ja pitää työntekijät ajan tasalla ravitsemusasioissa.

 

Lähteet

Correia, MI., Waitzberg, DL. 2003. The impact of malnutrition on morbidity, mortality, length of hospital stay and costs evaluated through a multivariate model analysis. Clinical Nutrition. 22:235–239.

Dreve, S., Bioteau, C., Maziere, S., Couturier. P., Merloz, P., Tonetti, J. & Gavazzi, G. 2014.

Prevalence of protein-energy malnutrition in hospital patients over 75 years of age admitted for hip fracture. Orthopaedics & Traumatology: Surgery & Research. 100:669–674.

Kaipainen, T., Tiihonen, M., Hartikainen. S. & Nykänen, I. 2015. Prevalence of risk of malnutrition and associated factors in home care clients. The Journal of Nursing Home Research. 1:47–51.

Nykänen, I., Lönnroos, E., Kautiainen, H., Sulkava, R. & Hartikainen, S. 2013. Nutritional screening in a population-based cohort of community-dwelling older people. European Journal of Public Health. 23:405–409.

Scrimshaw, NS. & SanGiovanni, JP. 1997. Synergism of nutrition, infection, and immunity: an overview. The American Journal of Clinical Nutrition. 66:464S–477S.

Verbrugghe, M., Beeckman. D., Van Hecke. A., Vanderwee. K., Van Herck, K., Clays, E., Bocquaert. I., Derycke, H., Geurden, B. & Verhaeghe, S. 2013. Malnutrition and associated factors in nursing home residents: a cross-sectional, multi-centre study. Clinical Nutrition. 32:438–443.