ASCOT-mittari omaishoitajien elämänlaadun arvioinnissa

Marina Steffansson, Sari Saukkonen, Maarit Karhula, Aija Kettunen

Omaishoitajan jaksamisen tukemisessa voidaan hyödyntää Ascot (SCT4) omaishoitajalle -mittaria. Sen avulla saadaan esille omaishoitajan tuen tarpeita ja voimavaroja. Näin tarjottava tuki voidaan kohdistaa yksilöllisesti ja tehokkaasti. Mittari toimii myös ryhmätasolla palvelutarjonnan suunnittelussa, tarjottujen palvelujen vaikutusten arvioinnissa sekä resurssien tehokkaammassa ohjaamisessa.

Laki omaishoidon tuesta määrittelee omaishoitajan henkilöksi, joka on tehnyt omaishoitosopimuksen kunnan kanssa (Laki omaishoidon tuesta, 2.12.2005/937). Omaishoitotilannetta tai omaishoitajana olemista ei voi kuitenkaan määritellä ainoastaan lakisääteisen omaishoidon tuen perusteella. Omaishoitaja voi olla myös henkilö, joka pitää huolta perheenjäsenestään tai muusta läheisestään, joka ei selviydy arjestaan omatoimisesti. Huomionarvoista on, että vaikka perheelle ei myönnettäisi omaishoidon tukea, hoitajan jaksaminen voi edellyttää joitain palveluita, jolloin palvelutarpeen arviointi voi olla tarpeen kotona selviytymisen tueksi.

Omaishoitajan elämänlaatu

Omaishoidon arki on jatkuvaa muuttumista, jossa täytyy jaksaa sopeutua nopeasti uusiin tilanteisiin, muuttaa totuttuja tapoja ja oppia uutta. Omaishoitajan arki voi olla välillä sujuvaa, mutta saattaa nopeasti muuttua raskaaksi. Omaishoitajan jaksamista voi vaikeuttaa hoitamisen sitovuus, fyysinen ja psyykkinen kuormittavuus, käytännön ongelmat, vuorovaikutusongelmat ja emotionaaliset ristiriidat. Ja kaikki nämä vaikuttavat omaishoitajan koettuun elämänlaatuun.

Ascot (SCT4) omaishoitajille –mittari

Aikuisten sosiaalipalvelujen vaikutusmittari ASCOT (Adult social care outcomes toolkit) on kehitetty mittaamaan sosiaalipalveluja käyttävien aikuisten ihmisten elämänlaatua ja palvelujen vaikutuksia tilanteissa, joissa palvelun tarkoituksena on tukea ja auttaa arkipäiväisistä toimista selviytymistä. Se ei pyri mittaamaan terveyteen välittömästi liittyvää elämänlaatua tai muutoksia toimintakyvyssä tai terveydessä.

Osana Etelä-Savon asiakaslähtöinen palveluohjausverkosto ja osaamiskeskus omais- ja perhehoitoon OSSI-hanketta (OSSI-hanke 2018) Xamk ja Diak kehittivät Mikkelin omaishoidon alkuarviointiprosessia. Hankkeessa otettiin käyttöön omaishoitajan koettua elämänlaatua mittaava omaishoitajan itse täytettävää Ascot (SCT4) omaishoitajille –mittari. Mittarissa huomio on omaishoitajan näkökulmassa ja siinä, missä määrin tuki ja apu mahdollistavat hänen elämänlaadulleen tärkeät asiat. ASCOT (SCT4) omaishoitajille –mittari (jatkossa Ascot) sisältää seitsemän eri elämänlaadun osa-aluetta: turvallisuus, itsestä huolehtiminen, mahdollisuus vaikuttaa päivittäiseen elämään, sosiaalinen osallistuminen ja osallisuus, mielekäs tekeminen, aikaa itselle sekä tuki ja kannustus. Omaishoitaja arvioi omaa tilannettaan jokaisella osa-alueella: ideaali tilanne, saa mitä haluaa (3), ei tarpeita (2), joitain tarpeita (1), paljon tarpeita, haittaa terveyttä (0).  (http://www.pssru.ac.uk/ascot/; Rand ym. 2012; Rand ym. 2015.)

Ascot (SCT4) omaishoitajille –mittarin hyödyntäminen yksilötasolla

Ascot -mittaria voidaan käyttää yksilötasolla käytännön työssä omaishoidon tuen ja palvelutarpeen arvioinnissa, omaishoitajan jaksamisen tavoitteiden asettelussa, tavoitteiden toteutumisen seurannassa sekä palvelujen vaikutusten arvioinnissa. Ascot -mittarin tulosten hyödyntämistä omaishoitajan näkökulmasta voidaan tarkastella esimerkkitapauksen avulla. Tarkastellaan ensin alkuarviointijaksolla saatua yksittäistä tulosta (kuva 1).

Kuva 1. Ascot-mittari, alkuarviointi ja seuranta, yksittäinen tulos.

Alkuarvioinnissa tapausesimerkin omaishoitaja oli arvioinut, että hänellä oli jonkin verran tai paljon tuen tarvetta kuudella elämänlaadun osa-alueella. Ainoastaan turvallisuuden tunne oli ideaalinen. Tämä tulos ei yksin kerro totuutta koko omaishoitotilanteesta, ainoastaan hoitajan kokeman tilan ja tämä täytyykin nähdä vain osana koko prosessin arviointia. Huolimatta siitä, onko omaishoitopäätös myönteinen tai kielteinen, näiden tulosten perusteella hoitajan jaksamisen tukemiseen täytyy kiinnittää huomiota; tilanne vaikuttaa jo omaishoitajan terveyteen. Kotona selviytymisen ja omaishoitajan jaksamisen kannalta oleellista on, että lisätuen ja palvelujen tarjoamisessa kiinnitetään huomioita hoitajan jaksamiseen ja selviytymiseen omaishoitotilanteessa.

Oikeilla ja oikea-aikaisilla kotiin tuotavilla tuilla ja palveluilla voidaan välttää pidempään raskaita palveluja. Palvelusuunnitelmaa laadittaessa omaishoitoperheen omat tavoitteet ovat palveluohjauksen ydintä. Omaishoitajan hyvinvointia ja jaksamista tukevien tavoitteiden määrittelyssä voidaan hyödyntää Ascot -mittarin kysymyksiä ja tuloksia. Omaishoitajana toimiminen voi olla niin raskasta, että hoitaja ei pysty itse miettimään ratkaisuja oman jaksamisensa ylläpitämiseksi. Palveluohjaaja voi auttaa tässä hyödyntämällä mittarin tuloksia.

Tässä tapausesimerkissä omaishoitaja koki itsestä huolehtimisen ongelmalliseksi. Palveluohjaaja avasi tilannetta lisäkysymyksillä muun muassa siitä, mistä itsestä huolehtimiseen liittyvästä asiasta omaishoitaja erityisesti oli huolissaan. Omaishoitaja kertoi, että hän kokee, ettei terveys kestä, koska ei pääse käymään säännöllisillä kävelylenkeillä. Omaksi tavoitteekseen omaishoitaja asetti tunnin kävelylenkin neljä kertaa viikossa. Tavoitteen toteuttamisen ratkaisuksi löytyi omaishoidettavan kahdesti viikossa olevat terapiakäynnit. Lisäksi lapset tulivat kaksi kertaa viikossa vuoron perään hoitamaan vanhempaansa.

Käyttämällä Ascot -mittaria omaishoitajan tilanteen seurannassa voidaan arvioida omaishoitajan elämänlaadun muutoksia ja kotiin annettujen palvelujen vaikutuksia.  Mitä suurempi arvo on, sen parempi on tilanne. Seurannassa (kuva 1.) sekä kokemus tuen ja kannustuksen saamisesta että itsestä huolehtimisessa olivat parantuneet. Lähtötilanteessa asetetut tavoitteet olivat toteutuneet ja omaishoitaja oli päässyt tärkeäksi kokemalleen kävelylenkille. Kokemus tuen ja kannustuksen saamisesta oli ehkä kohentunut, koska lasten osallistuttua vanhempansa hoitoon he olivat ymmärtäneet paremmin omaishoitajuuden vaativuuden ja osasivat paremmin arvostaa tehtyä työtä. Seurannassa voidaan asettaa uudet tavoitteet omaishoitajuudessa jaksamiselle.

Muilla elämänlaadun osa-alueilla ei tapahtunut muutosta. Jos sekä omaishoidettavan että omaishoitajan tilanne oli muuten pysynyt lähes samanlaisena, kotiin annetuilla palveluilla ei oltu pystytty vastaamaan kaikkiin jaksamiseen liittyviin tarpeisiin. Ascot-mittari nostaa siis esille, että tällaisessa tilanteessa palveluiden kohdentumista tarpeisiin tulisi tarkastella uudestaan.

Ascot (SCT4) omaishoitajille –mittarin hyödyntäminen ryhmätasolla

Ryhmätasolla saatuja tietoja voidaan hyödyntää asiakassegmentoinnissa, palveluiden vaikuttavuutta tutkittaessa ja palvelujen tarpeiden suunnittelussa. Ryhmätasolla tarkasteltuna Ascot -mittari tuottaa tietoa siitä, mitä omaishoidon tukeen käytetyillä voimavaroilla eli palveluista ja hoitopalkkioista saatavilla kustannuksilla saadaan aikaan.

Kuva 2 esittää seitsemän omaishoitajan ryhmätason tulokset. Lähtötilanteen tulokset on merkitty sinisellä ja kuuden kuukauden kuluttua toteutetun seurannan tulokset ovat punaisella. Tietojen perusteella tuella ja kotiin tuoduilla palveluilla on saatu tarpeet pienenemään viidellä osa-alueella seitsemästä. Tulos on hyvä ja tärkeää olisikin jatkossa selvittää, mitkä ovat ne tuet ja palvelut, joilla näihin tarpeisiin on pystytty vastaamaan. Tietoa voidaan hyödyntää palvelutarpeiden suunnittelussa. Tuen ja kannustuksen saaminen sekä turvallisuuden tunne sen sijaan ovat heikentyneet ja tulisi selvittää mistä tämä johtuu ja miten tilanteeseen voidaan vaikuttaa.

Kuva 2. Ascot-mittari, lähtötilanteen ja seurannan tulokset ryhmätasolla.

Kun lähtötilanteen tietoja on kertynyt riittävästi, voidaan niitä hyödyntää asiakassegmentoinnissa. Hyvin yleinen omaishoitajuustilanne on ikääntynyt pariskunta, jossa hoidettavalla on muistisairaus. Kun on saatu riittävästi Ascot-mittarilla kerättyjä tuloksia muistisairaiden omaishoitajilta, voidaan selvittää mitkä tuet ja kotiin annettavat palvelut lisäävät näiden omaishoitajien jaksamista. Asiakassegmentointi helpottaa palveluohjaajia tarvittavan tuen ja kotiin tarjottavien palveluiden kohdentamisessa erityyppisille omaishoitoperheille.

Ryhmätason tiedon avulla voidaan jatkossa palvelujen tarvetta ja määrää ennakoida. Jos palveluilla ei ole saatu aikaan muutoksia omaishoitajan elämänlaatuun, organisaation/palveluntuottajan kannattaa miettiä, mitkä ovat ne palvelut, jotka tukisivat paremmin tässä tilanteessa olevia omaishoitoperheitä. Uusien palveluiden seurannalla saatua tietoa voidaan sitten vertailla aikaisempaan tilanteeseen – onko löydetty tälle asiakasryhmälle heitä paremmin tukevia palveluja.

Oikeilla ja oikea-aikaisilla palveluilla voidaan tukea omaishoitajan jaksamista ja hyvinvointia sekä kohdistaa resurssit niin, että niillä saadaan tuettua omaishoitoperheitä selviytymään kotona mahdollisimman pitkään.

Lähteet

ASCOT adult social care outcomes toolkit (27.9.2018). Saatavilla http://www.pssru.ac.uk/ascot/

Laki omaishoidon tuesta 2.12 2005/937. Annettu Helsingissä 1. elokuuta 2011.

OSSI-hanke. 2018. (27.9.1028). Saatavilla https://www.essote.fi/tietoa-meista/hankkeet/ossi-hanke-2016-2018/

Rand, S., Malley, J., Netten, A., Forder, J. (2015) Factor structure and construct validity of the Adult Social Care Outcomes Toolkit for Carers (ASCOT-Carer), Quality of Life Research, 24(11) 2601-2614, DOI: http://dx.doi.org/10.1007/s11136-015-1011-x

Rand,  S., Malley, J., Netten, A. (2012) Measuring the Social Care Outcomes of Informal Carers, PSSRU Discussion Paper 2833, Personal Social Services Research Unit, University of Kent, Canterbury.

Marina Steffansson, TKI-asiantuntija, Diakonia-ammattikorkeakoulu
Sari Saukkonen, TKI-asiantuntija, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Maarit Karhula, tutkimuspäällikkö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Aija Kettunen, aluekoordinaattori, asiantuntija, Diakonia-ammattikorkeakoulu

Kansikuva: Anne Loponen.