Arvokasta vanhenemista omatoimisuutta tukemalla

Arvokasta Vanhenemista Omatoimisuutta Tukemalla (AVOT) -hanke on osa hallituksen kärkihanketta, jolla kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa. AVOT-hankkeen tavoitteena on luoda koko Siun soten alueelle yhteen sovitettu ikäihmisten palvelujen kokonaisuus ja turvata ikäihmisille yhdenvertaiset palvelut kotikunnasta riippumatta.

Koti- ja omaishoitoon vaikuttavia toimintamalleja  

Soile Syrjäläinen & Tuula Kiviniemi

Ikäihmisten palvelujen rakennetta muutetaan Siun sotessa avopainotteiseksi. Tämä tarkoittaa kotihoidon kehittämistä, palveluvaihtoehtojen lisäämistä sekä omais- ja perhehoidon mahdollisuuksien näkemistä todellisena vaihtoehtona. Muutostyöhön on tartuttu tekemällä ketteriä kokeiluja ja mahdollistamalla henkilöstön osallistuminen kehittämistyöhön.

Uuden kuntayhtymän Siun soten palvelutuotanto käynnistyi 1.1.2017. Samaan aikaan ryhdyttiin uudistamaan ikäihmisten palvelukokonaisuuksia koko Siun soten alueella kansallisten ja alueellisten tavoitteiden mukaisesti lähtökohtana ”laitos ei ole kenenkään koti”.

Muutoksen tukena toimii AVOT-kärkihanke, joka on ensimmäinen kansallisen rahoituksen saanut hanke Siun sotessa. Tavoitteena on luoda koko Siun soten alueelle yhteen sovitettu ikäihmisten palvelujen kokonaisuus ja turvata ikäihmisille yhdenvertaiset palvelut kotikunnasta riippumatta.

Johtoteemoja on kolme: koti- omais- ja perhehoidon kehittäminen ja vahvistaminen. Siun sotessa nämä palvelutuotannon osa-alueet sijoittuvat pääosin ikäihmisten toimialueelle.

Siun sote -kuntayhtymän ja AVOT-hankkeen käynnistyminen samanaikaisesti on kotihoidon toimintakulttuurin muutokselle sekä mahdollisuus että haaste. Kotihoidon kehittämisessä tämä on tunnistettu. Palvelutuotannon toimeenpanosta vastaava henkilöstö työskentelee monen uuden ja muuttuvan asian kehyksessä. Mahdollisuuden ja haasteen yhteensovittaminen on jännitteistä ja vaatii vankkaa johtamista kaikilla tasoilla.

Siun soten alueen kotihoidossa kehittämistyö etenee alueellisesti ja paikallisesti erilaisissa toimintaympäristöissä. Kotihoitoyksikköjen toimintatavat vaihtelevat. Kun uusia toimintamalleja luodaan, on tärkeää nähdä ja ottaa huomioon paikalliset tarpeet ja olosuhteet.

Esimiestyön merkitys korostuu. Muutosta on mahdollista tukea ja kannustaa sekä nähdä sen uusiuttava ja voimaannuttava rooli.  Kotihoidon lähiesimiesten kehittämisosallisuus AVOT-hankkeessa on näyttäytynyt moniasteisena. On ollut nähtävissä innostuneisuutta ja motivoituneisuutta, mutta myös muutosvastaisuutta, jolloin kehittämistyötä on vaikeaa viedä eteenpäin. Tällöin tärkeään rooliin nousevat lähiesimiesten esimiehet: se, miten he omalla muutosjohtamisen ja -valmennuksen osaamisellaan pystyvät kannustamaan alaisiaan I&O-kärkihankkeen tavoitteiden saavuttamiseen.

Omais- ja perhehoidon kehittämistyön mahdollisuudet ja haasteet näyttäytyvät asiakaspalautteissa ja esimiestyössä. Esimerkiksi kun Siun soten valmisteluvaiheessa yhtenäistettiin omaishoidon tuen myöntämisen perusteita, muutosten vaikutukset asiakkaille heijastuivat myös AVOT-hankkeen kehittämistyöhön.

AVOT-hankkeessa ovat Siun soten lisäksi rahoitusosuuksilla mukana Karelia-ammattikorkeakoulu ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä PKKY. Oppilaitosyhteistyö on osoittautunut tärkeäksi yhteistoiminnan muodoksi, jotta I&O-kärkihankkeen kehittämisteemat saadaan uudistuvina toimintatapoina juurrutettua ja vakiinnutettua osaksi toimintakulttuurin muutostyötä.

Soile Syrjäläinen, projektipäällikkö, Siun sote, AVOT-hanke
Tuula Kiviniemi, sairaanhoitaja, I&O-muutosagentti

 

Kotihoidon hyvät käytänteet jakoon Siun sotessa

Heikki Kärki, Anneli Muona, Kati Nygren & Katja Sorjonen

Siun soteen luodaan toimivan kotihoidon yhtenäinen malli. Kotikuntoutus, kotihoidon ympärivuorokautinen saatavuus ja akuuttitilanteiden hoitaminen ovat mallin keskeisiä elementtejä. Karelia-ammattikorkeakoulu on hankkeessa osatoteuttajana.

Toimivan kotihoidon osion lähtökohtana oli, että kotihoidon työntekijät itse nimesivät kotihoidon hyviä käytänteitä. Ne jalkautetaan ja juurrutetaan koko Siun soten aluelle. Työskentely alkoi kotihoidon tiimien ennakkotehtävällä, jossa pyydettiin nimeämään hyviä käytänteitä erityisesti kotikuntoutuksesta, toimintakyvyn tukemisesta, verkostotyöstä ja asiakkaiden osallisuudesta.

Lieksasta löydettiin hyviksi käytänteiksi kotikuntoutukseen liittyvät liikuntasuunnitelmat, jotka ovat osa hoito- ja palvelusuunnitelmaa. Liikuntasuunnitelma on käytännössä asiakkaan kotona oleva viikko-ohjelma, joka löytyy esimerkiksi jääkaapin ovesta. Näin kotihoidon asiakkaan läheiset pääsevät osallistumaan kotona tehtävään asiakkaan toimintakyvyn tukemiseen. Lisäksi Lieksassa mainittiin hyvinä käytänteinä työntekijöiden toteuttamat ja työkavereille suunnatut kotihoidon tiimien työpaikkakoulutukset.

Polvijärvellä toteutettiin Ikäinstituutin kehittämän Kunnonhoitaja-koulutus koko yksikölle. Ilomantsissa ohjattiin kotihoidon työntekijöitä potilassiirtojen ergonomiassa.

Ennakkotehtävistä saatua tietoa hyödynnettiin kotihoidon työntekijöiden alueellisissa (18) työpajoissa. Työpajoihin pyydettiin mukaan myös kotihoidon verkostokumppaneita, paikallisia yrityksiä sekä tulevia asiakkaita, esimerkiksi vanhusneuvoston edustajia.

Työpajoissa nousi myös esille hyviä käytänteitä. Esimerkkinä voidaan mainita Polvijärven kunnan palkkaamat kyläavustajat. He kyyditsevät kotihoidon asiakkaita ryhmätoimintoihin, auttavat puiden kantamisessa ja ostoksilla käynnissä. He saattavat auttaa myös apuvälineiden toimituksissa tai tarvittaessa aterioiden kyyditsemisessä.

Työpajoissa korostui omahoitajuus, joka mahdollistaa luottamuksellisen hoitosuhteen. Siun soten omahoitajuusmallia kehitetään ketterien kokeilujen avulla syksyn 2017 aikana.

Akuuttitilanteiden hoitoon liittyvästä hoidontarpeenarvioinnista on toteutettu ”ketterä kokeilu”.  Hoidontarpeenarviointi tuo ensihoidon ja kotihoidon henkilöstölle uuden työkalun asiakkaan turvallisuuden takaamiseksi. Samalla se vahvistaa asiakaslähtöisyyttä.

Arviointijaksoa, Eksoten luomaa hyvää käytännettä, kokeiltiin Kiteen, Lieksan ja Rantakylän kotihoidoissa kesällä 2017. Arviointijakson tavoitteena on voimaannuttaa arviointijakson asiakkaat pärjäämään omatoimisesti kotona. Arviointijaksolla hyödynnetään vahvasti moniammatillista yhteistyötä ja verkostoja.

Kirjatut hyvät käytänteet analysoitiin ja tulokset esitettiin kotihoidon esimiehille. Tulosten pohjalta esimiehet nimesivät ne hyvät käytänteet, jotka toimivat uuden kotihoidon mallin perustana.

Ketterät kokeilut toteutetaan seuraavilla osa-alueilla: 1) teknologia ja digitaalisuus, 2) kotikuntoutus, 3) kotiutusprosessi ja 4) asiakaslähtöisyys. Kokeiluja tuetaan lähiohjauksella ja digitaalisella etäohjauksella. Kokeilujen yhteydessä toiminnalle luodaan prosessikuvaukset toiminta- ja menettelytapa ohjeineen.

Kevään 2018 aikana ketterissä kokeiluissa luodut mallit jalkautetaan kotihoidon tiimille. Jalkauttamista ja juurruttamista jatketaan syksyllä 2018. Juurtunut toiminta auditoidaan sisäisesti.  Kotihoidon tiimit toteuttavat toisilleen sisäisen auditoinnin.

Siun soten uusi yhtenäinen toimiva kotihoito -malli on käytössä vuonna 2019. Johdon ja työntekijöiden osallistaminen kehittämistyöhön koko prosessin ajan on edellytys juurruttamiselle.

Heikki Kärki, ensihoitaja, sairaanhoitaja YAMK-opiskelija, kehittämisasiantuntija, Siun sote AVOT-hanke, Pohjois-Karjalan pelastuslaitos
Anneli Muona, projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu
Kati Nygren, kehittämisasiantuntija, AVOT-hanke
Katja Sorjonen, projektiasiantuntija, Karelian ammattikorkeakoulu

Kuvapuhelin tukee perhehoitajan työtä

Jaana Nykänen & Katri Tuulensola

”Pari vuotta sitten pelkäsin kännykkää. Ja katsokaa nyt: kuvapuhelin”, esittelee eräs pohjoiskarjalainen perhehoitaja ylpeänä uunituoretta välinettä kotinsa nurkassa.

Kuvapuhelin on yksinkertainen ja helppo väline perhehoitajan ja perhehoidon ohjaajan, sote-ammattilaisen, yhteydenpitoon. Kuvapuhelimia on Siun sotessa asennettu jo joka viidennelle perhehoitajalle, ja kokemukset ovat hyvät.

Perhehoitaja työskentelee omassa kodissaan yksin tai puolisonsa kanssa. Hän tarvitsee työhönsä tukea ja ohjausta. Varsinkin työn alkuvaiheessa riittävä ja säännöllinen tuki auttaa työn sujumista. Tilanne on uusi niin perhehoitajalle, hänen perheelleen kuin asukkaillekin. Moni pieni kysyminen, oli kyse asukkaan terveyspulmasta tai työjärjestelyistä, hoituu kuvapuhelimella. Säästyy aikaa, vaivaa ja rahaa.

Kuvapuhelimella pidetään yhteyttä muihin perhehoitajiin, vaihdetaan kokemuksia ja saadaan vertaistukea. Myös työnohjausta voidaan järjestää välimatkoista välittämättä.

Ja mikä hienointa, asukkaat voivat pitää yhteyttä kaukana asuvien omaistensa kanssa. Tekniikka on helppo eikä ole tuottanut ongelmia. Kuvapuhelimen kautta tuotetaan yhteistyössä ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa asukkaille myös virkistystä ja viihdykettä, esimerkiksi jumppatuokioita.

Ikäihmisten perhehoito tekee vahvaa tulemistaan ikäihmisten asumisen muotona. Perhehoito tarjoaa turvallista ja kotoisaa asumista ja seuraa. Siun sotessa perhehoidon tavoitteena on, että ikäihmisten perhehoitopaikkoja on joka kunnassa Pohjois-Karjalassa. Perhehoitajia on tällä hetkellä noin 30 ja perhehoidossa olevia ikäihmisiä 102.

Perhehoitaja tekee työtään Siun soten kanssa tehtävällä toimeksiantosopimuksella. Perhehoitoa on jo vanhastaan käytetty lastensuojelussa ja kehitysvammahuollossa.

Jaana Nykänen, hyvinvointiteknologian kehittämisasiantuntija, Siun sote, AVOT-hanke
Katri Tuulensola, omais- ja perhehoidon kehittämisasiantuntija, Siun sote, AVOT-hanke

 

Omaishoitajan ääni kuuluviin

Maria Laukkanen & Tuula Kiviniemi

Omaishoitajien asiakasraati on matalan kynnyksen kanava tuoda esille omaishoitajien kokemuksia ja tarpeita, kysymyksiä ja kehittämisideoita. Asiakkaat ja asukkaat nähdään Siun sotessa voimavaraksi ja merkittäviksi kehittäjiksi, joille halutaan luoda erilaisia osallistumisen ja osallisuuden muotoja.

Asiakasraatia suunniteltiin AVOT-hankkeen ja useiden järjestöjen yhteistyönä. Kaikki omaistaan hoitavat ovat tervetulleita raatiin, oli kyse lapsen tai vanhuksen omaishoitajasta tai sai hoitaja omaishoidon tukea tai ei.

Raatien jatkuvuus edellyttää avoimuutta ja läpinäkyvyyttä.  Raatilaiset tarvitsevat palautetta palautteestaan. Raadeissa arvostetaan viranomaisten osallistumista, ja sillä luodaan pitkän tähtäimen luottamusta palvelujen yhteiseen kehittämiseen.

Esille nostettujen asioiden jatkokäsittely on olennaista. Osa kysymyksistä liittyy johonkin helposti ratkaistavaan pulmaan tai väärinymmärrykseen. Osa vaatii jatkokehittelyä ja hallinnollisia päätöksiä. Osa taas on teemoja, joille hanke ei voi mitään.

Raatien ohjaaminen vaatii osaamista. Tarvitaan myös herkkyyttä tunnistaa se, että omaishoitajat saattavat tulla raatiin varsin erilaisin odotuksin. Osa haluaa vaikuttaa, osa hakee tietoa ja joku voi enemmänkin haluta vertaistukea omaishoitotilanteeseensa. Raadilla voikin olla useita merkityksiä osallistujilleen.

Tällä hetkellä Siun sotessa toimii kolme alueellista omaishoidon raatia, jotka kokoontuvat hankkeen aikana 4–6 kertaa.

Tuula Kiviniemi, sairaanhoitaja, I&O-muutosagentti
Maria Laukkanen, kehittämisasiantuntija, Siun sote

Siun sote, Avot-hanke Facebookissa: https://www.facebook.com/AVOTSiunsote/

I&O-kärkihanke: http://stm.fi/hankkeet/koti-ja-omaishoito

 

Artikkelin kansikuva: Sosiaali- ja terveysministeriö.