Iäkkäiden digipalvelut vaativat toimivan infrastruktuurin

Jaakko Hallila

Ikäihmisten palveluiden digitalisoituminen on saanut osakseen paljon palstatilaa. Paljon vähemmälle huomiolle on keskustelussa jäänyt palveluiden vaatima infrastruktuuri.

OECD:n tilastossa Suomi näyttäytyy maailman suurimpana mobiilidatan kuluttajamaana (OECD 2017). Ero kakkosena tulevaan Latviaan on selvä. Taustalla on Suomen halvat mobiililiittymät ilman käyttökattoja. Mobiiliyhteyksien kääntöpuolena on se, että käyttäjämäärän noustessa suureksi kapasiteettiin verrattuna ovat yhteydet tukossa (Järvinen 2017). Tietokirjailija Petteri Järvinen toteaa blogissaan epäluotettavien yhteyksien olevan pullonkaula palveluiden kehittämiselle, ja suomalaisten yhteyksien näyttävän kyllä tilastoissa hyvältä, mutta käytännössä hiekalle rakennetuille (emt).

Olen mielenkiinnolla seurannut keskustelua suomalaisesta ikäihmisten palveluiden digitalisaatiosta. Palveluille on asetettu suuria tavoitteita, mutta keskustelu infran riittävyydestä on vähäistä.  Digitalisaatio on kyllä hallituksen kärkihankkeita, mutta kuituverkkojen rakentaminen taajamien ulkopuolelle ei ole ottanut tuulta purjeisiinsa. Ero naapurimaahan Ruotsiin kuituverkon saatavuudessa on melkoinen. 5G teknologiastakaan en usko olevan maaseudun pelastajaksi. Käytännössä tukiasemia olisi tulevaisuudessa oltava hyvin lähellä toisiaan, enkä Järvisen tavoin usko sen olevan mahdollista varsinkaan maaseudulla.

Olin 2015-2016 vetämässä kansainvälistä Euroopan Komission DG Connectin suoraan rahoittamaa Connected for Health –hanketta. Hankkeessa pilotoitiin digitaalisia kotihoidon palveluita avoimessa kuituverkossa Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa. Suomen pilotit onnisuivat erinomaisesti. Valokuitu mahdollisti mm. tarkkaa videokuvaa tarvitsevan haavanhoidon etänä sekä diabetespotilaiden etävastaanotot. Myös kustannussäästöjä pystyttiin näyttämään toteen. Suomesta mukana olivat Etelä-Pohjanmaan liitto, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Eptek ry, Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri, Alavuden kaupunki, Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä, ja Kuusiolinna.  Lagerstedt & Gutter (2016); Forzati (2016).

Suomessa palveluita katoaa entisestään iäkkäiden asuttamilta maaseutumaisilta alueilta. Paljon toiveita on asetettu sen varaan, että niitä tuotetaan sinne digitaalisesti. Riittävän infrastruktuurin rakentaminen harvaan asutuille alueille ei kuitenkaan ole liiketaloudellisesti kannattavaa. Keskustelu infrastruktuurista olisi syytä saada laajemmin mukaan ikäihmisten tulevaisuuden palveluita suunniteltaessa. Ilman riittäviä yhteyksiä ei hienoinkaan digipalvelu ole käyttökelpoinen.

Lähteet

Järvinen, P (2017). Mobiilidatan nurja puoli. Blogikirjoitus. http://pjarvinen.blogspot.fi/2017/10/mobiilidatan-nurja-puoli.html

OECD (2017). OECD Digital Economy Outlook. Chapter 3. ACCE Figure 3.34 Mobile data usage per mobile broadband subscription, 2016. Version 1 – Last updated: 09-Sep-2017

Lagerstedt, M. & Gutter, Z. (2016) Connected for Health Recommendations report (2016). http://www.epliitto.fi/images/CfH_D4.3_Recommendations_report.pdf

Forzati, M. (2016). Connected for Health Business Models (2016). http://www.epliitto.fi/images/CfH_D4.2_Business_model.pdf

Jaakko Hallila, tutkimus- ja kehittämispäällikkö,
Seinäjoen ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysalan yksikkö