Kotihoidon kehittämisnäkymiä lähitulevaisuudessa

Mirka Kurki

Tämä artikkeli perustuu Karelia-ammattikorkeakoulun terveydenhoitajakouluksessa tehtyyn Yhteiskunnallinen terveydenhoitotyö –kurssin oppimistehtävään.

Kotihoidon asiakasmäärät kasvavat jatkuvasti ja kotihoidon vastuulle siirtyy entistä vaativampia tehtäviä. Hoitajat kokevat työn kiireiseksi ja riittävän työvoiman saaminen kotihoitoon on ollut haasteellista. Kotihoidon työtapoja kehittämällä voitaisiin kuitenkin huomattavasti tehostaa työskentelyä. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2017a; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2017b.) Myös lisäämällä terveydenhoitajien työpanosta sekä huomioimalla ennaltaehkäisy ja terveyden edistäminen entistä paremmin voitaisiin saada aikaan kaivattua vaikuttavuutta hoitotyöhön kotihoidossa ja säästöjä yhteiskunnalle pitkällä tähtäimellä. Terve ikääntyminen nimittäin parantaa ikäihmisten elämänlaatua ja vähentää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tarvetta (Sosiaali- ja terveysministeriö 2017).

Taustaa kotihoidon kasvaviin asiakasmääriin

Ikääntyneiden määrä tulee tulevaisuudessa merkittävästi lisääntymään suhteessa muuhun väestöön. Tilastokeskuksen tekemän ennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden väestöosuuden arvioidaan kasvavan nykyisestä 19,9 prosentista 29 prosenttiin Suomessa vuoteen 2060 mennessä, jolloin väestöllinen huoltosuhde väistämättä heikkenee. (Tilastokeskus 2015.)

Samanaikaisesti Vanhuspalvelulaissa (Finlex 2018) linjataan, että ikäihmisten pitkäaikainen hoito ja huolenpito tulee järjestää ensisijaisesti kotiin annettavien palveluiden sekä muiden sosiaali- ja terveydenhuollon avopalveluiden avulla. Pitkäaikaisen hoidon toteuttaminen laitoshoitona puolestaan edellyttää, että selvitetään mahdollisuudet vastata palvelun tarpeeseen muilla tavoin. Myös vanhuspalveluiden palvelurakennemuutoksessa painotetaan laitoshoidon purkamista ja resurssien siirtämistä kotihoidon piiriin, jonne asiakaspaine siirtyy (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2017a).

Nykyisiä ja tulevia haasteita kotihoidossa

Tulevat muutokset väestön kehityksessä sekä pyrkimykset purkaa laitoshoitoa ja hillitä terveyspalveluiden kustannuksia kannustavat uudistamaan ja tehostamaan ikäihmisten kotihoitoa, jotta mahdollisimman moni ikääntyvä voisi asua kotonaan entistä pidempään (Finne-Soveri; Mäkelä, Noro, Nurme & Partanen 2014). Se asettaa kuitenkin kotihoidon monien haasteiden eteen.

Ikääntymisen lisäksi kotihoidon asiakaskunta muuttuu väistämättä aiempaa monisairaammaksi ja huonokuntoisemmaksi, kun kotona pyritään hoitamaan mahdollisimman moni niistä ikäihmisistä, joiden hoitopaikkana olisi aiemmin ollut jokin laitos (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2017b). Vanhusten hoidon kustannustehokkuutta ja laatua selvittäneen tutkimuksen mukaan esimerkiksi terveydentilaltaan epävakaiden muistisairaiden iäkkäiden määrän on ennakoitu kasvavan kotihoidossa tulevaisuudessa (Finne-Soveri ym. 2014). Lisäksi laitoshoitoajat pyritään minimoimaan, jolloin iäkkäät kotiutuvat aiempaa nopeammin. Tästä johtuen akuutit tilanteet hoidetaan yhä useammin kotona, samoin kuin kuntoutus akuutin vaiheen jälkeen. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2017a.) Niinpä esimerkiksi riittävä kivunhoito korostuu entisestään myös kotihoidossa (Finne-Soveri ym. 2014). Muun muassa nämä muutokset saavat aikaan sen, että kotihoidon vastuulle siirtyy jatkuvasti uusia ja entistä haastavampia tehtäviä (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2017a).

Vanhuspalvelujen tuottajakohtaisen seurantatutkimuksen mukaan kotihoidon asiakasmäärät ovat kasvaneet, mutta samanaikaisesti työntekijöiden määrä on vähentynyt (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2017a; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2017c). Työntekijöiden määrän vähenemisen voi selittää osittain se, että kotihoidon henkilöstö eläköityy ja uutta työvoimaa on ollut vaikea saada (Tekes 2014, 1). Kotihoidon asiakasmäärien kasvaessa henkilöstön riittävyyteen on kuitenkin kiinnitettävä entistä enemmän huomiota ja henkilökuntaa on resursoitava vastaamaan asiakasmäärää (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2017d, 5). Sama vaatimus on kirjattu myös Vanhuspalvelulakiin, jonka mukaan laadukkaiden palveluiden turvaamiseksi toimintayksikön henkilöstön määrän, koulutuksen sekä tehtävärakenteen on vastattava palveluja saavien ikäihmisten määrää ja heidän toimintakykynsä mukaista palveluntarvetta (Finlex 2018).

Kotihoidon kasvaneet asiakasmäärät ja niukka työvoiman määrä ovat vaikuttaneet nyt jo merkittävästi työntekoon ja hoitajien työhyvinvointiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan kotihoidossa työ koettiin kiireisemmäksi kuin palveluasumisessa tai terveyskeskuksen vuodeosastolla. Lisäksi jopa puolet kotihoidon työntekijöistä koki, ettei ehdi tekemään työtä niin hyvin kuin haluaisi tai joutuu ottamaan vastaan tehtäviä riittämättömillä resursseilla. Näiden lisäksi myös yksintyöskentely ja tietotekniikka koettiin kuormittavampana kotihoidossa kuin muualla hoitotyön kentällä. Tutkimuksen johtopäätöksissä kuitenkin huomautetaan, että vähäinen henkilöstömäärä on vain osasyy kiireeseen kotihoidossa, sillä työtapoja kehittämällä voitaisiin merkittävästi tehostaa työskentelyä. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2017b.)

Keinoja kehittää kotihoidon toimintaa

Ikäihmisiin kohdistuvan hoitotyön taustalta löytyy Vanhuspalvelulaki, joka ohjaa ikäihmisten hoidon toteuttamista, esimerkiksi yleisillä periaatteilla ikäihmisten palveluiden toteuttamisesta. Vanhuspalvelulain periaatteiden mukaan ikäihmisten palvelut tulee järjestää niin, että ne ovat heidän hyvinvointiaan, terveyttään, toimintakykyään, itsenäistä suoriutumistaan sekä osallisuuttaan tukevia. Laissa linjataan myös, että sosiaali- ja terveyspalvelut on toteutettava niin, että ikäihminen kokee elämänsä turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi. Lisäksi Vanhuspalvelulaissa painotetaan erityisesti kuntoutumista edistäviä ja kotiin annettavia palveluita muun palveluntarpeen ennaltaehkäisemiseksi. (Finlex 2018.)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemän tutkimuksen mukaan kuntouttavaan työotteeseen on kotihoidossa kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2017d, 5). Tutkimuksessa tulee myös esille, ettei kuntoutusta ei ole huomioitu tällä hetkellä tarpeeksi hyvin  kotihoidon asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmissa. Se olisi tärkeää, sillä kuntoutustavoitteet toteutuvat paremmin, kun ne ovat kirjattuna asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan.  (Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos 2017c.)

On erittäin tärkeää, että jokaisella kotikäynnillä toimitaan kuntouttavan työotteen mukaisesti, eikä tehdä asiakkaan puolesta mitään, mihin hän itse kykenee ohjauksella tai pienellä avustuksella. Näin pidetään yllä ja parannetaan asiakkaan omatoimisuutta, toimintakykyä sekä kotona selviytymistä. Kiireellä saatetaan perustella asioiden puolesta tekemistä kotikäynneillä. Samalla kuitenkin vain lisätään huomaamatta kotikäyntien työmäärää, kun jonkin ajan päästä iäkäs asiakas ei enää kykenekään niihin asioihin, jotka on tehty hänen puolestaan. Kuntouttavaa työotetta joutuu monesti perustelemaan sekä asiakkaalle itselleen että omaisille, sillä oletuksena saattaa olla, että kotihoito automaattisesti huolehtii päivittäisten toimintojen suorittamisesta asiakkaan puolesta. Perusteleminen ja sen mukaan toimiminen kuitenkin kannattaa aina, koska kuntouttavan työotteen avulla ikäihmisten toimintakyky saadaan pysymään hyvänä ja he pärjäävät kotona pidempään (Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos 2017d, 5).

Samoin ikäihmisten olemassa olevien voimavarojen löytäminen ja niiden tukeminen on hyvin tärkeää (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2017d, 5). Kokemukseni mukaan monesti huomaamatta keskitytään voimavarojen rajallisuuteen esimerkiksi ikäihmisen terveydentilassa, toimintakyvyssä tai kotona selviytymisessä. Toki niitäkin asioita on mietittävä ja mielellään ohjattava keskustelua ratkaisukeskeisyyteen. Kuitenkin erityisen tärkeää on huomioida asiat, jotka ovat hyvin, tuovat voimaa ja auttavat ikäihmistä jaksamaan arjessaan. Mielestäni koskaan ei voi myöskään antaa liikaa positiivista palautetta ja kannustusta. Näillä terveyden edistämisen keinoilla voidaan tehokkaasti tukea ikäihmisten kokonaisvaltaista hyvinvointia, motivoida oman terveyden edistämiseen sekä auttaa huomaamaan elämän merkityksellisyys ja arvokkuus myös elämän loppupuolella.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksesta nousee esille kotikäynteihin suunniteltu tiukka aikataulu (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2017b, 9). Silti jokaisen asiakkaan kohdalla kokonaisvaltainen terveydentilan huomioiminen olisi kannattavaa, eikä se kokemukseni mukaan välttämättä pidennä kotikäynnin aikaa. Viikkomalliin suunniteltuja hoitotoimia tehdessä pystyy samalla kyselemään asiakkaalta esimerkiksi hänen voinnistaan, mahdollisista kivuista, mielialasta, nukkumisesta, ruokailuasioista ja vaikka ajatuksista lääkehoitoon liittyen. Näin saa kattavamman kuvan asiakkaan tilanteesta. Usein asiakkaalta nouseekin esille jokin hyvin merkittävä asia, kun asiakkaalta kysyy suoraan ja osoittaa, että on kiinnostunut myös kuuntelemaan häntä. Esimerkiksi saattaakin tulla esille, että asiakas on nukkunut viime aikoina hyvin huonosti. Se tietenkin vaikuttaa heti muun muassa yleiseen vointiin ja jaksamiseen, mielialaan ja kivun kokemiseen. Kun ollaan selvillä asiakkaan kokonaisvaltaisesta tilanteesta, on mahdollista ennaltaehkäistä ongelmien syntymistä ja päästä hyvissä ajoin vaikuttamaan haasteisiin, ennen kuin ne aiheuttavat isompia terveydellisiä ongelmia ja mahdollisesti palvelun tarpeen lisääntymistä.

Kotihoidossa on mahdollista tehostaa myös hoitajien käytännön työskentelytapoja, esimerkiksi hyödyntämällä aiempaa enemmän työtekoa helpottavaa teknologiaa (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2017c). Suurimmassa osassa julkista kotihoitoa onkin käytössä esimerkiksi älypuhelimet, joiden avulla kirjaaminen kotikäynnin aikana on mahdollista. Niin saadaan huomattavasti lisää aikaa välittömään asiakastyöhön ja samalla ylimääräinen kaksoiskirjaaminen jää pois. On kuitenkin ensiarvoisen tärkeää varmistaa, että tietojärjestelmät toimivat tarkoituksenmukaisella tavalla ja, että hoitajilla on tarvittava osaaminen teknologian käyttöön, ettei teknologiasta tule avun sijasta rasite (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2017b, 9).

On hyvä huomata, että jokainen kotihoidossa työskentelevä terveydenhuollon ammattilainen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa kotihoidon nykytilanteeseen, esimerkiksi huomioimalla terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisy entistä paremmin, ja siten kehittää hoitotyötä ikäihmisten yksilöllisen, arvokkaan ja vaikutuksellisen hoidon mahdollistamiseksi nyt ja tulevaisuudessa!

Lähteet

Finlex 2018. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980. 20.1.2018.

Finne-Soveri, H., Mäkelä, M., Noro, A., Nurme, P. & Partanen, S. 2014. Vanhusten hoidon kustannustehokkuutta ja laatua voidaan parantaa. Suomen Lääkärilehti.  21.1.2018.

Sosiaali- ja terveysministeriö 2017. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2017–2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3960-8 26.1.2018.

Tekes 2014. Kotihoito 2020: 10 askeleen ohjelma kotihoitoon. http://www.nhg.fi/wp-content/uploads/2014/06/2014_03_25__Kotihoito_2020_-_10_askeleen_ohjelma_kotihoitoon.pdf. 21.1.2018.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2017a. Vanhuspalvelujen asiakkaat, henkilöstö ja johtaminen. https://www.thl.fi/fi/web/ikaantyminen/toimivat-vanhuspalvelut/vanhuspalvelujen-tila/vanhuspalvelujen-asiakkaat-henkilosto-ja-johtaminen. 20.1.2018.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2017b. Kotihoidon henkilöstöllä huoli asiakkaista – henkilöstön hyvinvoinnin kehitys huolestuttava. https://www.thl.fi/fi/-/kotihoidon-henkilostolla-huoli-asiakkaista-henkiloston-hyvinvoinnin-kehitys-huolestuttava. 21.1.2018.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2017c. Kotihoidon asiakasmäärä kasvanut, mutta henkilöstön määrä vähentynyt. https://www.thl.fi/fi/-/kotihoidon-asiakasmaara-kasvanut-mutta-henkiloston-maara-vahentynyt. 21.1.2018.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2017d. Kotihoidon asiakasmäärät kasvussa, henkilöstön määrän kasvu ei kaikissa maakunnissa seuraa perässä. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-899-9. 21.1.2018.

Tilastokeskus 2015. Nuorten osuus väestöstä uhkaa yhä pienentyä.  https://www.tilastokeskus.fi/til/vaenn/2015/vaenn_2015_2015-10-30_tie_001_fi.html. 20.1.2018.

Mirka Kurki
Terveydenhoitaja (AMK)
Siun sote