Erikoistumiskoulutuksella teknologista osaamista kotihoitoon

Riitta Turjamaa, Marja Äijö, Aija Hietanen

Erikoistumiskoulutus nykyteknologian hyväksikäytöstä ikäihmisten kotihoidossa (KOTEK-ERKO) -hankkeen keskeisenä tavoitteena vuosina 2017–2019 on suunnitella ammattikorkeakoulutasoinen erikoistumiskoulutus, jonka avulla voidaan tuottaa valtakunnallisesti tietoa ja osaamista kotihoidon toimintakenttään. Hankkeen avulla tuotetaan uutta tietoa erilaisista terveysteknologisista ja digitaalisista ratkaisuista kotihoidon toimintaympäristössä yhteistyössä työelämätoimijoiden kanssa.

Yhteistyöllä kohti innovatiivisia nykyteknologian ratkaisuja kotihoidossa

Hankkeen taustalla on tavoite kehittää digitaalisia ratkaisuja, joista saatava hyöty ja tieto ovat laajasti sekä asiakkaan, omaisten että ammattilaisten käytettävissä. Hankkeessa osatoteuttajina ovat Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK), Oulun ammattikorkeakoulu (OAMK), Turun ammattikorkeakoulu (Turkuamk) ja Savonia-ammattikorkeakoulu (Savonia). Lisäksi erikoistumiskoulutuksen kehittämiseen osallistuu kunnallisia ja yksityisiä terveys- ja hoitoalan organisaatioita. Hanke toteutetaan työelämätoimijoiden ja korkeakoulujen yhteistyönä, jossa korostuvat kotihoidon tarpeet niin työntekijöiden kuin iäkkäiden asiakkaiden näkökulmista. Hankkeessa kehitetään valtakunnallinen koulutusmalli erikoistumiskoulutukseen nykyteknologian käytöstä ikäihmisten kotihoidossa. Rahoittaja on Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Erikoistumiskoulutuksesta osaamista kotihoidon teknologisoituvaan arkeen

Laatusuosituksessa hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2017–2019 todetaan, että ”Iäkkäiden palveluissa automatiikkaa ja robotiikkaa voidaan käyttää osana asiakkaiden omahoitoa, omaishoitajien tukea sekä henkilöstön työtehtäviä ja hallinnollisia ja organisatorisia tehtäviä” (Sosiaali- ja terveysministeriö 2017, 26). Jo nyt kotihoidon arjessa on hyödynnettävissä teknologisia ratkaisuja, joiden keskeisenä roolina on helpottaa arkea ja tukea iäkkään ihmisen toimintakykyä.  Teknologia on itsessään laaja käsite, joka voi tarkoittaa yksittäistä tekniikkaa tai teknologista ratkaisua tai vaikkapa laitetta tai palvelua. Ikäteknologia taas suuntaa tavoitteet ikääntyville soveltuvien laitteiden, palveluiden ja ympäristöjen tutkimukseen ja kehittämiseen. Keskeisenä ajatuksena on toimintakyvyn ja hyvä ikääntymisen tukeminen teknologisin ratkaisuin. (Forsberg ym. 2014, 12–13).

Hyvin arvioitu ja etukäteen suunniteltu teknologian käyttöönotto on mielekäs prosessi niin iäkkäälle ihmiselle, hänen läheisilleen kuin myös kotihoidon työntekijöille.  Hyvät teknologiset ratkaisut iäkkään ihmisen kotona tukevat hoitotyötä tekevien työtä ja antavat enemmän aikaa asiakkaan kanssa yhdessä tehtävään välittömään työhön (Andersson ym. 2017, Hammar ym. 2017, 1-3). Työntekijän näkökulmasta on tärkeää arvioida, että teknologia ei ole ristiriidassa hyvän hoidon periaatteiden kanssa. Teknologian tuleekin olla niin sanotusti “Hyvä renki, ei isäntä”. Tähän osaamiseen tähtää laadukas koulutus, joka lisää kotihoidossa työskentelevien asiantuntijoiden ammatillista osaamista.

KOTEK-ERKO –hankkeen taustalla ovat siis vaatimukset entistä laadukkaammasta ja teknologiaa hyödyntävistä kotihoidon palveluista, joihin vastataan suunnittelemalla työelämälähtöinen valtakunnallinen erikoistumiskoulutus. Erikoistumiskoulutus on pitkäkestoinen (30 opintopistettä) tutkintoon johtava koulutusmuoto, joka on tarkoitettu työelämässä toimiville, korkeakoulututkinnon jo suorittaneille tai muuten vastaavan osaamisen hankkineille. Koulutuksen tarkoituksena on syventää ja laajentaa opiskelijan asiantuntemusta ja tarjota monialaisempaa osaamista. Koulutus toteutetaan yhteistyössä työelämän kanssa vahvistaen alalla tehtävää tutkimusta, tuotekehitystä ja työelämän välistä yhteistyötä. Näin työelämässä vastaan tulevia haasteita päästään tarkastelemaan laajemmasta näkökulmasta erikoistumiskoulutuksen aikana (Opetus- ja kulttuuriministeriö).

Erikoistumiskoulutuksen rakennetta ja sisältöjä on suunniteltu yhdessä työelämän edustajien, iäkkäiden ihmisten ja yritysten kanssa järjestämällä työpajoja ja kokoamalla yhteen eri asiantuntijoiden kokemuksia ja mielipiteitä teknologian hyväksikäytöstä kotihoidossa.  Lisäksi hankkeen toimijat ovat tehneet benchmarking käyntejä kansainväliseen yhteistyöorganisaatioon Mälardalen yliopistoon sekä osallistumalla alan messuille Düsseldorfissa ja Tokiossa. Työelämäyhteistyön ja vierailujen tuloksena on kotihoidon teknologian kartoitus sekä opintojaksojen alustavat kompetenssit ja sisällöt saatu laadittua niin, että se ottaa huomioon myös kansainvälisen ja tulevaisuuden teknologian.

PLE erikoistumiskoulutuksen oppimisympäristönä

Hankkeessa suunniteltavan erikoistumiskoulutuksen oppimisympäristöksi valittiin PLE (Personal Learning Environment) eli henkilökohtainen oppimisympäristö. PLE:ssa opiskelija hallinnoi itse omaa oppimisprosessiaan. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelija asettaa omat oppimistavoitteensa, valitsee sisällöt tavoitteidensa mukaisesti ja kommunikoi niiden verkostojen kanssa, jotka edistävät hänen oppimistaan.  PLE:n yhtenä tavoitteena on oppijan itseohjautuvuuden ja itsesäätelytaitojen kehittäminen (Niinimäki 2017, 9-12).  Oppimisteorioiden näkökulmasta henkilökohtainen oppimisympäristö vastaa parhaiten konstruktivistista näkemystä, jossa opiskelijalla itsellään on vastuu oman tietämyksensä luomisesta (Korva 2015, 23–24). Opiskelija itse tuottaa ja rakentaa tietoa yhteisöllisissä prosesseissa. Opettaja osallistuu opiskelijan PLE-työskentelyyn ohjaamalla hänen oppimistaan, ei opettamalla häntä (Hietanen ym. 2011, 1-9 ). PLE:n sisältö noudattelee erikoistumiskoulutuksen opetussuunnitelman sisältöä muotoutuen kuitenkin opiskelijan omien tavoitteiden suunnassa. Samalla se toimii opiskelijan omien muistiinpanojen, kokemusten, reflektointien ja koulutuksessa tuotetun tiedon tallennuspaikkana.

Tulevaisuudessa kotihoitoa tullaan yhä enemmän toteuttamaan digitaalisissa ympäristöissä. Kotihoidon henkilökunta tarvitsee koulutusta digitaalistuvassa toimintaympäristössä toimimiseen, jolla hoitoa ja palveluja viedään eteenpäin.

Lähteet

Andersson, Marchesoni, M., Axelsson, K., Fältholm, Y. & Lindberg, I. 2017. Technologies in older people’s care: Values related to a caring rationality. Nursing Ethics 24(2), 125-137.

Forsberg, K., Intosalmi, H., Nordlund, M. & Suhonen, S. 2014. Ikäteknologiasanasto. KÄKÄTE-raportteja 3/2014. https://www.valli.fi/fileadmin/user_upload/Julkaisut__pdf/Raportit__pdf/IkateknologiaSanasto_netti.pdf. 26.1.2019.

Hammar, T., Vainio, S. & Sarivaara, S. 2017. Kotihoidossa käytettävän teknologian kirjo on laaja, mutta kaikkia mahdollisuuksia ei vielä hyödynnetä. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/135240/URN_ISBN_978-952-302-912-5.pdf?sequence=1. 26.1.2019.

Hietanen, A., Kivi, M-R., Piitulainen, M-L., Ruotsalainen & A-L. 2011. Personal Learning Environment (PLE)- Henkilökohtainen oppimisympäristö. Savonia-ammattikorkeakoulu. Julkaisusarja E2/2/2011. Juvenes print. Tampereen yliopistopaino Oy 2011.  http://portal.savonia.fi/pdf/julkaisutoiminta/SAVONIA_ple_2011_lopullinen%20versio.pdf . 28.1.2019

Korva, J. 2015. Henkilökohtaiset oppimisympäristöt digitaalisessa maailmassa.  Itä-Suomen yliopisto, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta. Pro gradu tutkielma.  http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20150883/. 24.1.2019.

Niinimäki, J. 2017. Henkilökohtaisen oppimisympäristön (PLE) pedagogiset ja teknologiset kriteerit ammatillisessa koulutuksessa ja ammatillisessa korkeakoulutuksessa.  Tampereen yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta. Pro gradu tutkielma. https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/102979/1519383674.pdf?sequence=1&isAllowed=y. 24.1.2019.

Opetus- ja kulttuuriministeriö.  https://minedu.fi/korkeakoulutus  05.2.2019.

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2017. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2017–2019. Julkaisuja 2017:6. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80132/06_2017_Laatusuositusjulkaisu_fi_kansilla.pdf.

Riitta Turjamaa, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu, terveysala
Marja Äijö, gerontologian ja kuntoutuksen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu, terveysala
Aija Hietanen, hoitotyön lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu, terveysala

Kuva: Pixabay