Ikäystävällinen elinympäristö ‑osaamisyhteisön pilotointi

Lähtötilanne ja pilotointiprosessin käynnistäminen

Ikäystävällisyyden osaamisyhteisö HYRRÄ:n (englanniksi KAFS – Karelia Centre for Age-friendly Society) rakentamista pilotoitiin ikäystävälliset elinympäristöt painopisteessä ensimmäisen kerran kevätlukukaudella 2022. Tikkarinne-kampuksella järjestetyssä osaamisyhteisössä tartuttiin aiheeseen ikäystävällinen maaseutu. Osaamisyhteisön pilotointi oli jatkoa vuonna 2021 tehdylle tutkimukselliselle kehittämistoiminnalle, jossa muun muassa haastateltiin pohjoiskarjalaisia väljästi asutulla maaseudulla asuvia ikäihmisiä ja kysyttiin heidän kokemuksiaan ikäystävällisestä arjesta. (Myller 2022a.)

Osaamisyhteisössä ideana oli ikäihmisten kokemusten pohjalta löytää eri toimijoiden yhteistyössä kehittämiskohteita ja konkreettisia kehittämisideoita pohjoiskarjalaisen maaseudun ikäystävällisyyden kehittämiseksi. Osaamisyhteisö kokoontui kaksi kertaa kevätlukukaudella 2022, ensimmäisen kerran helmikuussa ja toisen kerran toukokuussa. Osallistujina oli Joensuun vanhusneuvoston kautta mukaan kutsuttuja ikäihmisiä, yhdistysten toimijoita sekä Pohjois-Karjalan maakuntaliiton edustaja. Koulutuksen puolelta Geronomi AMK-koulutuksen ja Ikäosaamisen kehittäminen ja johtaminen YAMK-koulutuksen opettajia oli mukana. (Myller 2022a.)

Helmikuussa 2022 konkreettinen työskentely lähti liikkeelle Ilmiöpohjaisella orientaatiolla. Pilotti käynnistettiin osaamisyhteisötoimijoiden yhteisellä keskustelulla, jossa pohdittiin ajankohtaisia maaseudun ikäystävällisyyttä koskevia asioita ja ilmiöitä.

Kokemuksia jaettiin esimerkiksi digitaalisuuden ja teknologisten ratkaisujen lisääntymisestä ja niiden tuomista haasteista, myös liikkumisen ja kulkemisen pulmat ja erilaiset kyytijärjestelyt nousivat esille. Vapaaehtoistyön merkitys maaseudun ikäihmisten arjen turvana kuvattiin tärkeäksi ja myös turvattomuuden tunne nostettiin esille arkea hankaloittavana tekijänä. Yleisesti erilaisten toimijoiden puute maaseudulla ja riittämätön sosiaalinen ja palvelujärjestelmän tuki herättivät huolta maaseudun elämisen mahdollisuuksista. Myös yksinäisyys, kalliit elinkustannukset, palveluiden pirstaloituneisuus ja omaishoitajuuden haasteet herättivät huolta. (Myller 2022a.)

Kevään aikana tapaamisissa tuotettiin aihio ikäystävällisen maaseudun tekijöistä (Kuvio 1).

Kuvio 1. Ikäystävällisen maaseudun ulottuvuudet (Myller et.al. 2022).

Osaamisyhteisöpilotointi etenee

Syyslukukaudella 2022 osin samat ja osin uudet osaamisyhteisön jäsenet kokoontuivat jälleen ikäystävällisen maaseudun teeman ympärille. Ideana oli edelleen syventää keväällä tuotettuja näkökulmia ja luoda konkreettisia toimintaehdotuksia ikäystävällisen maaseudun kehittämiseksi, mutta myös kerätä kokemuksia osaamisyhteisötoimintamallin toteutuksesta.

Syksyn 2022 osaamisyhteisötapaamisissa hyödynnettiin osaamisyhteisötoiminnan klassisia periaatteita ryhmän toiminnan reflektoinnissa (Wenger 2009). Osaamisyhteisössä käytettiin tukena tulevaisuusdialogin menetelmää, jonka avulla pohdittiin konkreettisia ja mahdollisia toimenpiteitä ikäystävällisen maaseudun kehittämiseksi Pohjois-Karjalassa. Tuotoksena syksyn prosessissa syntyi ideapaperi ikäystävällisen maaseudun kehittämisestä ja monenlaisia ideoita kehittämistyölle.

Ikäystävällinen maaseutu –ideapaperi konkreettisena osaamisyhteisön tuotoksena

Ikäystävällisen maaseudun kehittämiseen liittyvässä ideapaperissa osaamisyhteisö (Myller et.al. 2022) päätyi kohdentamaan kehittämisnäkökulman Pohjois-Karjalan alueeseen ja fokuksessa ajateltiin olevan erityisesti harvaan asuttu maaseutu ja siellä asuvien ikäihmisten kokemukseen perustuva tieto.  Ikäystävällisen maaseudun kehittämisessä oli osaamisyhteisön mielestä tärkeää kuulla jo valmisteluvaiheessa niitä maaseudulla asuvia ja työskenteleviä ihmisiä, joiden ääni on aiemmin jäänyt paitsioon. Osaamisyhteisössä päädyttiin yhteisen ymmärryksen muodostamisen kautta ajatukseen, että case-kylät ilmentäisivät hyvin harvaan asutun maaseudun ja siellä asuvien ikääntyneiden kokemuksia. Tärkeänä pidettiin, että suhdeperustainen (esim. Myller 2022b) ajattelu maaseudun ymmärtämisen lähtökohtana (esim. naapurusto, järjestöt ja muut erilaiset mikro‑, meso- ja makrosuhteet huomioidaan ikäystävällisen maaseudun kehittämisessä.

Ikäystävällisen maaseudun kehittämisessä osaamisyhteisö näki tärkeäksi painopisteiksi turvallisuuden tunteen ikäihmisten arjessa ja erityisesti kokemuksellisuuden huomioimisen ja turvallisen ikääntymisen tukemisen ja vahvistamisen. Toiseksi painopisteeksi määriteltiin ennakoitavuus ikäystävällisen maaseudun tarkastelussa, jota kuvaavat olosuhteet ja elämisen mahdollisuudet harvaan asutulla maaseudulla. Kolmantena painopisteenä oli arjen sisältöjen, esim. etätyön, harrastusten ja palveluiden,  tasapaino ja saavutettavuus maaseudulla. Yleisesti ikäystävällisen maaseudun kehittämisessä tärkeänä nähtiin ikääntyneiden perustarpeiden ja maaseutuinfrastruktuurin huomioiminen. Yhteistyökumppanien rooli kehittämistyössä ja taloudellisen näkökulman huomioiminen nostettiin myös esille tärkeinä huomioitavina osa-alueina. Kaiken kaikkiaan osaamisyhteisön tiedonmuodostuksessa päädyttiin analyysiin, että kestävä kehitys ja ihmisten hyvinvointi lisääntyy, kun eri toimijoiden näkökulmat huomioidaan kehittämistyössä.

Toisaalta myös kriittisiä kohtia tunnistettiin ja esimerkiksi maaseudulla asuvien ikääntyneiden mukaan saaminen ikäystävällisen maaseudun kehittämiseen, toimijoiden sitoutuminen, niiden ihmisten mukaan saaminen, jotka eivät mahdu “ikääntyneiden valtavirtaan ja normeihin”, taloudellinen tuki ikäystävällisen maaseudun kehittämistyöhön, kestävän kehityksen ja tulosten jalkauttamisen turvaaminen sekä aiheesta viestimisen ja markkinoinnin onnistuminen, nähtiin haasteiksi.

Osaamisyhteisön toiminnan arviointia teimme läpi prosessin. Osaamisyhteisön kehittämisprosessissa reflektoimme toimintaamme ja tunnistimme seuraavia näkökulmia: Omakohtaiset kokemukset rikastuttavat osaamisyhteisön toimintaa. “Möläytykset” ovat sallittuja ja voivat tuoda arvokasta kokemustietoa esille. Osaamisyhteisö mahdollistaa tärkeiden ja inhimillisten asioiden äärelle pysähtymisen. Ennen kaikkea osaamisyhteisö on oppimisen paikka, jossa jokainen voi oppia toisilta. Avoimuus ja dialogisuus ovat avainperiaatteita. Luottamuksellinen ilmapiiri ja periaatteiden aukipuhuminen mahdollistavat jokaisen osallistujan roolin toiminnan fasilitaattorina. Joustavuudesta, avoimuudesta ja keskustelevuudesta huolimatta tai ehkä juuri niiden vuoksi, osaamisyhteisön toiminta oli tavoitteellista ja konkreettisten ideoiden ja toimenpiteiden luominen mahdollistui.

Osaamisyhteisötoiminnassa kehittämistoiminnan periaatteiksi määriteltiin yhteisen keskustelun ja ymmärryksen pohjalta turvallinen ilmapiiri ja uskallus, aktiivinen osallistuminen ja toisten kannustaminen, toimijoiden sitoutuneisuus, yhteistyö ja kuuleminen, monikokemuksellisuus ja monialaisuus sekä tuloksellisuus.

Elinympäristö-osaamisyhteisössä virinneitä muita kehittämisideoita

Ikäystävällisen maaseudun kehittämisideoiden lisäksi osaamisyhteisössä nousi esille muun muassa koulutusten ja eri toimijoiden välisen yhteistyön syventäminen elinympäristöteemassa, myös asiantuntijoiden ja ikääntyneiden vierailut koulutuksissa nähtiin tärkeänä vuorovaikutteisen ikäystävällisyysajattelun jalkauttamiselle. Monialainen yhteistyö, erilaiset hankeideat ja osaamisyhteisötoiminnan hyödyntäminen erilaisissa ikäystävällisyyttä edistävässä kehittämistyössä nostettiin esille. Konkreettisia ideoita heitettiin ilmoille liittyen esimerkiksi maaseudun uusiin ja innovatiivisiin liikeideoihin.

Lisäksi osaamisyhteisötyöskentely viritti yhteistyötä Karelian ja Siun soten Ilo asua-hankkeen välillä ikääntyneiden kotona asumisen tukemiseen liittyen. Yhteistyön tuloksena syntyi Gerontologia-lehteen kansalliseen aineistoon kohdentuva integroivana kirjallisuuskatsauksena tuotettu tieteellinen artikkeli ikääntyneiden kotona asumisen tukemiseen liittyvistä tekijöistä (Myller & Mynttinen 2023). Myös Ikäosaamisen kehittäminen ja johtaminen YAMK-koulutuksen opiskelijat saivat ideoita ikäystävällinen elinympäristöpainipisteestä opinnäytetöihinsä. Osaamisyhteisöpilotointi edesauttoi kansainvälisen yhteistyön syventämistä, ja neljän korkeakoulun konsortio, Karelia-ammattikorkeakoulu (Suomi) Carinthia UAS (Itävalta), CCU (Irlanti) ja Charles University (Tsekki), sai kesällä 2023 Erasmus + rahoituksen Ageinclusive lifelong learning: micro-credentials and guidelines (AliVe)-hankkeelle. Kyseisen hankkeen toteutuksessa tulemme hyödyntämään ja soveltamaan osaamisyhteisötoimintamallia muun muassa tiedonhankinnassa, yhteiskehittämisessä ja arvioinnissa. Elinympäristö-osaamisyhteisön myötä on syntynyt myös uusia kansallisia verkostoja ja muuta jatkohankevalmistelua.

Osaamisyhteisötoiminnan jalkauttaminen ja jatko

Ikäystävällinen elinympäristö ‑osaamisyhteisöpilotit asettivat ikäystävällisen elinympäristön ja erityisesti maaseudun näkökulman uuteen valoon: Harvaan asutulla maaseudulla asuvien ikääntyneiden hyvinvointiin, arkeen ja elämään liittyvistä kokemuksista ja käsityksistä maaseudulla on niukasti tietoa saatavilla. Lisää tutkimus- ja kehittämistyötä tarvitaan. Myös tutkittuun tietoon perustuvia toimintatapoja ja palveluiden järjestämistä tarvitaan vieläkin enemmän.

Osaamisyhteisötoiminnan arviointi prosessin edetessä on tuonut näkyväksi, että eri toimijoilla on tarvetta tilalle ja paikalle, jossa yhteiskehittämistä voidaan tehdä. Toisaalta osaamisyhteisötoiminnan edelleen kehittämistä ja juurruttamista tarvitaan myös. Tulevaisuudessa esimerkiksi osaamisyhteisötoiminnan vaikutusten tai vaikuttavuuden arviointi olisi tarpeellista. Myös tutkittua tietoa esimerkiksi uusien työtapojen implementoinnista osaamisyhteisössä on tärkeää tuottaa. Osaamisyhteisötoiminnan mahdollisuuksien tarkastelu autenttisissa, olemassa olevissa yhteisöissä, olisi myös kiinnostava tulevaisuuden näkymä ja suunta. Osaamisyhteisötoiminnan ja ‑idean ylläpitäminen ja levittäminen edellyttää myös toimijoita ja resursseja.


Kirjoittaja:

Terhi Myller, yliopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu


Lähteet:

Myller, T. 2022a. Ikäystävälliset elinympäristöt ‑osaamisyhteisön pilotointi. Ikänyt 1/2022.  https://ikaosaaminen.karelia.fi/2022/06/ikaystavalliset-elinymparistot-osaamisyhteison-pilotointi/

Myller, T. 2022b. Sosiaalityön ammatillinen työkulttuuri suhdeperustaisena sosiaalityönä maaseudulla ja kaupungissa. Itä-Suomen yliopisto.

Myller, T. Salo, S., Turpeinen, N., Kukkonen, M., Tykkyläinen, H., Mynttinen, M., Kuisma., R., Palpatzis, K. & Ihanus, A. 2022. Ikäystävällisen maaseudun ulottuvuudet. Power-point-esitys. Osaamisyhteisöpilotti 2022. Karelia-ammattikorkeakoulu.

Myller, T. & Mynttinen, M. 2023. Ikääntyneiden kotona asumisen tukeminen– integratiivinen kirjallisuuskatsaus. Gerontologia 4/2023 (ennakkojulkaistu 10/2023).

Wenger, E. 2009. Communities of practice – a brief introduction. https://www.projecttimes.com/wp-content/uploads/attachments/communities-of-practice‑1.pdf Luettu 30.8.2023.