Milloin eläkkeelle? — Yksi näkökulma eläköitymiseen

Ammattikorkeakoulut ovat Sivistan jäseniä ja Sivistan työehtosopimuksen mukaan työntekijän työsuhde päättyy ilman irtisanomista ja irtisanomisaikaa sen kalenterikuukauden päättyessä, jonka aikana työntekijä täyttää eroamisiän, jolleivat työnantaja ja työntekijä sovi työsuhteen jatkamisesta. Eroamisikä on vuonna 1957 ja sitä ennen syntyneillä 68 vuotta, vuosina 1958–1961 syntyneillä 69 vuotta ja vuonna 1962 ja sen jälkeen syntyneillä 70 vuotta. Uskon, että monet lehtorit ja muut asiantuntijat miettivät tarkkaan omia jatkoaikeitaan työelämässä. (Sivista 2022)

Mietin viime syksynä, että jaksanko loppuun saakka? Aluepalvelu- ja liiketoimintapäällikön työ ei ole ihan helpoimmasta päästä. Näin ajattelin yli 50 vuoden työkokemuksella. Eläköitymistä ajattelin kolmen kohdan kautta: terveys, talous ja tulevaisuus. Toisaalta mietin mistä aktiviteettia työn tilalle?

Eläkkeelle siirtyminen merkitsee monia elämänmuutoksia

KEVA julkaisi helmikuussa 2020 ennusteen, jonka mukaan kunta-alalta jää lähivuosina eläkkeelle  18 000 kuntatyöntekijää vuosittain. Vuoden 2030 loppuun mennessä kunta-alalta jää eläkkeelle yli 170 000 henkilöä eli joka kolmas kuntatyöntekijä. Tämän jälkeen eläköityminen hidastuu. (Krause 2020.) Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan Suomessa on tällä hetkellä noin 1,6 miljoonaa eläkkeensaajaa, joista naisia on 890 000 ja miehiä 731 000. Tosin myös työn tekeminen eläkkeen ohella on lisääntynyt (Eläketurvakeskus, Salonen 2022)

Eläkkeelle siirtyminen on merkittävä elämänvaihe, johon liittyy suuria muutoksia yksilön, perheen sekä lähipiirin näkökulmista. Suuri osa muutoksista on usein odotettuja, mutta uusi elämä voi aiheuttaa myös ikäviä yllätyksiä. Turun yliopisto käynnisti 2013 Finnish Retirement and Aging (FIREA) ‑tutkimuksen, missä seurattiin kunta-alan työntekijöiden elintapoja, terveyttä ja toimintakykyä viimeisestä työvuosista aina eläkepäiviin saakka. Todettiin, että eläköitymisen välitön seuraus ja merkittävä muutos on vapaa-ajan lisääntyminen ja mahdollisuus vaikuttaa omaan päivärytmiin sekä mahdollisuus lisätä liikunta- ja kulttuuriharrastuksia. Tutkimuksen perusteella eläkkeellä uni pitenee ja univaikeudet sekä psyykkinen kuormitus vähenevät. Eläköitymiseen liittyvissä kokemuksissa korostui myös palautuminen ja parempi jaksaminen. Tutkimuksessa oli mukana 6 700 osallistujaa. (Turun yliopisto; Myllyntausta, Pulakka, Salo, Kronholm, Pentti, Vahtera ja Stenholm 2020)

Ikäinstituutti on kehittänyt Elämäni eläkevuodet ‑valmennusta vahvistamaan eläkeiän taitekohdassa olevien hyvinvointia. Valmennus kannustaa juuri eläkkeelle jääneitä liikkumisen ilon löytämiseen ja mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen. Elämäni eläkevuodet ‑valmennusryhmiä järjestävät Ikäinstituutin kouluttamat vertaisvalmentajat sekä liikunnan ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset eri puolilla Suomea. Vuosina 2019–2021 valmennusta kehitettiin kansanterveys- ja eläkeläisjärjestöjen käyttöön Elämäni eläkevuodet – liikettä ja mielenvoimaa ‑hankkeessa. Kehittämistyössä olivat mukana Eläkeläiset ry, Eläkkeensaajien Keskusliitto, Sydänliitto ja Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus. Hankkeen aikana koulutettiin järjestöjen paikallisyhdistysten vapaaehtoisia vertaisvalmentajiksi. (Ikäinstituutti)

Eläköityvän työntekijän arvokkaan kokemusperäisen tiedon eli hiljaisen tiedon siirtäminen kannattaa aloittaa riittävän ajoissa. Työparimenetelmä on yksi hyväksi havaittu keino siirtää hiljaista tietoa uudelle työntekijälle. Eläköityvän rooli on toimia mentorina, neuvoa uutta työntekijää ja siirtyä vähitellen taka-alalle sekä lopulta irtautua organisaatiosta. Uuden työntekijän tehtävänä on oppia ja ottaa vastuuta enenevässä määrin. Parhaiten opitaan tekemällä itse ja esittämällä kysymyksiä mentorille. Tässä mallissa luonteva dialogi on onnistumisen perusta. (Saario 2012.)

Yksi näkökulma eläköitymiseen

Kun kirjoitan tätä blogia, oma eläkeprosessini on vielä kesken. Teen töitä täysillä, mutta viimeinen työpäivä 6.4.2023 ennen vuosilomaa on jo tiedossa, samoin ensimmäinen eläkepäivä 1.7.2023. Eläkehakemuksen olen jo tehnyt KEVA:an. Tosin se käsitellään vasta toukokuun lopussa. Olen informoinut asiasta hyvissä ajoin esimiestä, läheisiä, kollegoja sekä Laurean HR:ää, jolta sain hyviä käytännön ohjeita ja apua.

Kävin muutama vuosi sitten Laureassa kurssin ”Miten jään eläkkeelle hallitusti”? Se oli hyödyllinen, mutta tuli tunne, etten jää ennen kuin on pakko! Toki olen myös ottanut yhteyttä eläkeyhtiöön jo muutama vuosi sitten huomatakseni, miten pieni tuleva eläke onkaan ja kuinka paljon siitä maksetaan veroa – yli 30 %.

Mitä kannattaa muistaa eläköitymisen yhteydessä. Löysin viisi viisautta, jotka sopivat minulle:

1. Pitkä työura
2. Valmistaudu tulevaan hyvissä ajoin
3. Kerro hyvissä ajoin eläköitymisestä
4. Työn tilalle uusia harrastuksia
5. Tulevaisuuspohdinta?

1. Pitkä työura

Tämä sopii minulle. Taata-vaarini teki töitä vielä seitsemänkymppisenä Kymin Osakeyhtiössä erilaisten metsästystilaisuuksien järjestäjänä. Tiedän, että monet ovat kanssani asiasta eri mieltä, mutta juuri siksi olisikin tärkeää, että jokainen voisi räätälöidä itselleen parhaiten sopivan ratkaisun eläkkeelle siirtymisestä. Ystäväpiirissäni on ihmisiä, jotka ovat pitäneet parempana eläköityä ajoissa ja tehdä sen jälkeen oman alan töitä keikkaluonteisesti. Se sopii hyvin esimerkiksi hoitoalan ammattilaisille, koska alalla on kova työvoimapula. Tämä ratkaisu mahdollistaa enemmän valinnanvapauksia ja omaa aikaa.

Suoritin maisterin tutkinnon ”nelivitosena”, mikä tarkoitti sitä, että aktiivisia työvuosia toiveammatissa olisi selvästi vähemmän kuin alle kolmikymppisillä vastavalmistuneilla. Päätin silloin, että hyödynnän uutta opittua mahdollisimman pitkään. Uuden tutkinnon myötä löysin mielenkiintoisia projekteja ja vastuullisia esimiestehtäviä.

Kun katson taaksepäin elämää, niin huomaan, ettei mikään työ ole ollut turhaa; kaikesta on opittu. Ensimmäisestä kesätyöpaikasta lukiolaisena tulee kuluneeksi 1.6.2023 jo 51 vuotta! Monia ystävyyksiä ja tuttavuuksia on solmittu vuosien varrella ja ilahduttavan monet ovat edelleenkin mukana verkostossa.

Olen kokenut, että työelämässä mukana pysyminen pitää mielen virkeänä. Erityisesti nuorten kanssa työskentely pitää kiinni ajassa. Ulkomuodostakin pitäisi vähän huolehtia. Etätyöskentely on kuitenkin tuonut haluttua helpotusta, koska ihan joka päivä ei tarvitse lähteä kodin ulkopuolelle töihin.

2. Valmistaudu tulevaan hyvissä ajoin

Valmistautuminen on haasteellista. Mielessä pyörivät: talous, terveys ja tulevaisuus. Kaikki vaikuttaa epävarmalta. Pärjäänkö taloudellisesti eläkkeellä? Jos sairastun, pitääkö oma koti myydä? Olen tottunut erinomaisen työterveyshuollon palveluihin koko työurani ajan. Palvelut ovat olleet nopeasti saavutettavissa ja minulle ilmaisia. Mihin hoitojonoihin olen menossa?

Pari vuotta ennen varsinaista eläkkeelle siirtymistä kannattaa miettiä, miten rahat tulevat riittämään ja yrittää maksaa lainat ja luottokorttisaldot pois. On syytä muistaa, että eläkkeestä maksetaan suurempaa veroprosenttia kuin työtulosta, koska vähennyksiä ei ole.

3.  Kerro hyvissä ajoin eläköitymisestä

Eläköityminen on joillekin tabu. Monet vähättelevät eläkeläisyyttään ”täällä me vaan lehtiä luetaan… Harmaat pantterit!” Mietinkin milloin tästä asiasta voisi käynnistää kunnollisen julkisen keskustelun. Jos eläköidyt 65-vuotiaana, sinulla saattaa olla kolmasosa elinajasta jäljellä. Ei silloin pidä nurkissa lymyillä! Arvokkaita kokemuksia pitää jakaa ja niitähän meillä jokaisella on.

Onko minulla ihmisarvoa eläkeläisenä? Mediassa eläkeläisiä pidetään usein taakkana. Mummoista ja papoista kirjoitetaan väheksyvään sävyyn, vaikka kaikki ovat oman osuutensa tehneet kuka milläkin elämänalalla. Jotkut jopa jakavat väärää tietoa siitä, ettei eläkkeistä muka makseta veroja lainkaan! Maalaillaan, että nuoret joutuvat maksamaan ikääntyneiden eläkkeet! Pötypuhetta!

4. Työn tilalle uusia harrastuksia

Mikä on se oljenkorsi, mihin tarraudun, kun 1.7.2023 aamu koittaa? Alanko kirjailijaksi? Dekkareiden lukeminen on kiinnostanut aina. Miksei myös kirjoittaminen? Käynkin parhaillaan kirjoittajakoulua Hyvinkäällä. Tuli nimittäin mieleen, ettei korkeakoulumaailmaan liittyvää murhamysteeriä ole vielä tullut minulle käsiin.

Lisäänkö liikuntaa? Osallistunko yli 65-vuotiaiden karaokekilpailuun, kun kaveri lupautui manageriksi? Sujuuko minulta stand up? Tarinoita ainakin olisi riittämiin. En ole varma, naurattavatko ne. Yksi on varmaa 16.1.2023 minut valittiin Hyvinkään Karjala-seuran puheenjohtajaksi. Siinä riittää työsarkaa tuleville vuosille.

5. Tulevaisuuspohdintaa?

En voi valehdella, etteikö suuri elämänmuutos pelottaisi ja arveluttaisi, varsinkin, kun työ on merkinnyt minulle hyvin paljon elämässä. Puolen vuoden sisällä otan askeleen uuteen ja tuntemattomaan. En aio kuitenkaan omaa historiaani ja työkavereitakaan unohtaa. Olemme yhdessä kulkeneet hienon matkan.

Uskon siihen, että me jokainen voimme muokata elämäämme myös eläkkeellä. Miten suhtaudumme maailman muutoksiin ympärillämme? Seurataan aktiivisesti aikaa ja tapahtumia viestintävälineistä. Jaetaan kokemuksia ja opitaan uutta. Keskustellaan ja kuunnellaan!

Irene Väkevä-Harjula