Teknologiaa ikäihmisen hyvän arjen osaksi IkäOte-hankkeessa
Päivi Sihvo, Teija Koskela, Jaana Nykänen, Ari Tarkiainen, Janne Krohns, Tuula Kiviniemi, Kaisa Pihlainen, Eija Kärnä
Ikääntyvien oppiminen ja hyvinvointiteknologiat (IkäOTe) -hanke (2017-2018) käynnistettiin etsimään ratkaisuja kotona asuvien ikäihmisten, kotihoidon henkilöstön ja hoitotyön opiskelijoiden kohtaamiin kysymyksiin, jotka liittyivät kotona asuvien ikäihmisten hyvinvointia tukeviin teknologioihin.
Näkökulmaksi valittiin oppiminen ja kentän haasteita ratkottiin kolmen toimijan voimin: Joensuun kaupunki kotihoidon palvelujen tuottajana, Karelia-amk hoitotyön kouluttajana, ja Itä-Suomen yliopiston erityispedagogiikan oppiaine oppimisen tukemisen tutkijana. Myös yrityksiä oli mukana. Jokaisella toimijalla oli vahvaa erilaista asiantuntijuutta, jota yhdistämällä tuotettiin ketterämpää kokeilumallia, jossa huomioidaan teknologian käyttöön liittyvät prosessit kaikkien toimijoiden näkökulmasta.
Oppimisen näkökulma oli moniulotteinen. Monet kodin teknologiat alkaen television kaukosäätimistä ja ulottuen tarkasti eri käyttäjäryhmille suunnattuihin teknologiapalveluihin asettivat elinikäisen oppimisen uuteen valoon. Hankkeen alkuvaiheessa oppiminen tarkoitti ikäihmisten ja heidän läheistensä oppimista teknologian käyttämisessä sekä kotihoidon henkilöstön oppimista teknologioiden valinnan ja käytön ohjaamisessa. Hankkeen aikana oppimisen prosessit kuitenkin ulottuivat paljon laajemmalle.
Monien ulottuvuuksien kuvapuhelin
IkäOTe-hankkeessa kuvapuhelinta kokeiltiin päiväkuntouksen ja kotihoidon asiakkaiden kanssa. Mukana olleille yksiköille kokeilut olivat oppimisen paikkoja. Kuvapuhelimen ominaisuuksien ja toimintojen lisäksi saatiin oivallus siitä millaisille asiakkaille kuvan ja äänen välityksellä tapahtuva ohjaaminen erilaisissa tilanteissa soveltuu. Myös se selvisi, että teknologian käyttöönotto vaatii muutoksia niin omaan ajatteluun kuin yksikön tapaan toimia.
Kokeilussa mukana olleet ikäihmiset ottivat kuvapuhelimen omakseen. Yhteydenpito toisiin ja virtuaaliset ryhmät toivat tekemistä päivään ja tunteen siitä, että kuuluu johonkin yhteisöön. Kuvan ja äänen välityksellä tapahtunut yhteydenpito toi myös turvallisuuden tunnetta yksin asuville.
”Soitan kun alkaa tuntua yksinäiseltä, on se ihan eri kun näkee toisen kasvot.
”Kun on joku niin hersyvästi naurahtaa tuolla, että tuota…koko päivä on pelastettu.”
Kokeilun aikana Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijat tuottivat erilaisia sisältöjä kuvapuhelimen välityksellä. Opiskeluaikana hankitut kokemukset asiakkaiden kohtaamisesta etänä kuvan ja äänen välityksellä ovat taitoja, joita tulevaisuuden työelämässä myös sosiaali- ja terveysalalla tarvitaan yhä useammin.
IkäOTe-hankkeen aikana käynnistetty yhteistyö sisällöntuotannossa jatkuu Siun soten AVOT-hankkeessa (Arvokasta Vanhenemista Omatoimisuutta Tukemalla) perhehoidon kuvapuhelinkokeilussa. IkäOTe-hankkeen aikaisia kokemuksia on hyödynnetty ja kehitetty eteenpäin. Laadukkaan lähetystoiminnan varmistamiseksi on ammattikorkeakoululle hankittu muun muassa kunnollinen videokamera ja konferenssimikrofoni.
Kuva 1. Asiakas kuvapuhelinyhteydessä ammattilaisen kanssa. Kuva: Jaana Nykänen.
Teknologisten ratkaisujen käyttöönotto vaatii valmistautumista myös taloudellisesti. Uudistuvien toimintatapojen kustannusvaikuttavuuslaskenta ei ole yksinkertaista. Joistakin toimintaprosesseista voidaan laskea teknologian käytön tuomat välittömät säästöt, mutta kokonaisvaikutukset näkyvät yleensä viiveellä ja usein myös välillisesti. Käyttöönotto edellyttääkin kustannusanalyysin rinnalla uudistuvia toimintatapoja sekä asiakkaan että ammattilaisen toiminnassa. Kuvapuhelintoiminnot teknologisena välineenä ja prosessien uudistajina ovat osa tätä kokonaisuutta. Tarvitsemme siis jatkossakin rohkeaa ja ennakkoluulotonta asennoitumista teknologisten valintojen pariin. Tätä asennoitumista edesauttavat positiiviset kokemukset ja onnistumiset teknologiakokeiluista, joita saimme IkäOte-hankkeessa esimerkiksi kuvapuhelin kokeilusta.
Ikäteknologiaosaamisen yhteisöllistä ja monialaista kehittämistä
Teknologiaosaamisen kehittäminen oli IkäOTe-hankkeessa keskeisessä roolissa. Se koski sekä asiakkaita, heidän läheisiään, kotihoidon esimiehiä ja henkilöstöä että Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijoita ja opettajia. Teknologiakokeilut toimivat aitoina yhteisöllisen oppimisen paikkoina. Niissä mukanaolo mahdollisti esimerkiksi opiskelijoiden monien uusien taitojen oppimisen, mitä ei vielä ollut opetussuunnitelmissa tai opintojaksojen sisällöissä. Tällainen oli esimerkiksi aiemmin kuvattu kuvapuhelinkokeilu. Hankkeen myötä on tullut tarve uudistaa sosiaali- ja terveysalan opetussuunnitelmia vastaamaan entistä paremmin tulevaisuuden työelämän vaatimuksia.
Kotihoidon esimiesten ja henkilöstön osaaminen on keskeistä otettaessa käyttöön ikäteknologiaa. Joensuun kaupungin kotihoidon esimiehille ja henkilöstölle toteutettiin osallistavaan toimintaa perustuva valmennuskokonaisuus. Valmennus räätälöitiin kotihoidon tiimien tarpeisiin ja sen tavoitteena oli asiakaslähtöisen hyvinvointiteknologian käyttöönoton tukeminen yksiköissä ja laajemmin kotihoidon alueella hankkeen päättymisen jälkeen. Valmennuksessa käsiteltiin myös teknologian herättämiä tunteita ja ennakkoluuloja. Oman osallistumisen ja vaikuttamisen kautta edistettiin oppimista ja osaamisen kehittymistä tukevaa kulttuuria. Valmennus nosti esiin jatkuvan oppimisen ja uuden osaamisen monialaisen haasteen. Tulevaisuuden työelämässä ei enää riitä pelkkä ammatin substanssiosaaminen. Tarvitaan myös moniammatillista ja monialaista osaamista. Valmennusmalli on jatkanut elämäänsä myös hankkeen jälkeen ja sitä hyödynnetään monissa Karelia-ammattikorkeakoulun uusissa hankkeissa.
IkäOTe- hanke on ollut Karelia-ammattikorkeakoulun näkökulmasta merkityksellinen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan ja opetuksen integraation (TKIO) edistäjänä. Hankkeessa onnistuttiin luomaan toimintamalleja, joiden avulla hankkeen kehittämistyö sisällytettiin osaksi opiskelijoiden oppimisprosesseja. Tämä edellytti opetuksen ja oppimisen uudelleen organisointia ja koulutusrajat ylittävää yhteistyötä. Monialaisen yhteistyön tekeminen niin ammattikorkeakoulun eri koulutusvastuiden välillä kuin työelämän eri toimijoiden ja teknologiayritysten kanssa on hankkeen myötä tiivistynyt ja saanut uusia yhteistyön tekemisen tapoja.
Uusia avauksia erityispedagogisessa tutkimuksessa
Itä-Suomen yliopiston ja erityispedagogiikan oppiaineen näkökulmasta katsottuna hanke toi paljon uutta. Ensinnäkin ikäihmisten oppimiseen ja osallisuuteen liittyvä tieto ja tutkimus laajenivat. Aiemmin kasvatustieteen ja erityispedagogiikan alueella hyvin vähän tutkittu aihepiiri herätti laajempaa huomiota ja sitä pidettiin uutena erityispedagogisen tieteenalan avauksena. Erityisesti ikäihmisten oppimisen tutkiminen teknologiakontekstissa on tutkimuksellisesti mielenkiintoista, koska teknologioiden käyttö määrittelee paljon arkielämää ja toimintaympäristöjä. Hankkeen aikana luotiin hyvä tietopohja ja yhteistyöverkosto jatkotutkimuksia varten. Hankkeessa saadut kokemukset ja tulokset ovatkin kiinnostaneet alan asiantuntijoita ja käytännön työntekijöitä sekä paikallisesti että kansallisesti.
IkäOTe-hankkeessa oppimista lähestyttiin kokonaisvaltaisesti huomioiden erityisesti ikäihmisten, mutta myös hankehenkilöstön, kotihoidon henkilökunnan, palvelun tarjoajien, opiskelijoiden ja ikäihmisten läheisten oppimista. Ikäihmisten, teknologian ja oppimisen suhteiden pohtiminen virittikin oppimisprosesseja eri toimijoissa. Esimerkiksi teknologiapalvelujen tarjoajat päätyivät pohtimaan omien tuotteidensa käyttöohjeita, kotihoidon henkilöstö jäsensi uudelleen omia teknologiaan liittyviä käsityksiään ja opiskelijat saivat uusia näkökulmia omiin tietorakenteisiinsa. Oppimisesta ei näin muodostunutkaan vain olemassa olevan tiedon omaksumista, vaan uutta tietoa tuotettiin ja rakennettiin yhdessä. Yhdessä kehitetyn ja kootun tiedon pohjalta luotiin teknologian käyttöönoton ja käytön toimintamalli, jossa eri toimijoiden roolit ja vastuut käyttöönoton ja käytön eri vaiheissa on huomioitu.
Lähtökohtanamme hankkeessa oli osallisuus oppimisessa, kehittämisessä ja päätöksenteossa. Tämä osallisuuden teema liittyi yhtä hyvin muistisairaisiin ihmisiin, joiden kanssa kehitettiin Azalea-muistelupeliä kuin oppimisen teoreettisiin ulottuvuuksiin, kuten sosiaalisen oppimisen teorioihin. Olemme jatkossa entistä rohkeampia ja osaavampia osallistumaan monitoimijaiseen kehittämis- ja tutkimustyöhön. Jo nyt olemme saaneet hankkeeseen perustuvia yhteydenottoja sekä kotimaisista että ulkomaisista tutkimusinstituutioista.
Lopuksi
Monitoimijuus ja uusien yhteistyötapojen luominen osoittautuivat hankkeen voimavaroiksi. Esimerkiksi hankkeen ohjausryhmää ei jätetty vain hallinnolliseksi toimijaksi, vaan sen monipuolinen asiantuntijuus otettiin käyttöön toiminnallisia menetelmiä hyödyntämällä. Hanke oli myös selkeästi yhteistyökokeilu, jossa opeteltiin erilaisten toimintakulttuurien vuoropuhelua ja yritettiin ymmärtää toisenlaisia toimintatapoja yhteisten tavoitteiden saavuttamisessa. Tästä hyvänä esimerkkinä oli osallistavan toimintamallin rakentaminen (kuva 2).
Kuva 2. Osallistava toimintamalli teknologian käyttöön osana ikäihmisten kotihoidon palveluja (Kärnä ym. 2017).
Ikäihmisten osallisuus ja itsemääräämisoikeus heitä koskevissa päätöksissä olivat eettisesti merkittäviä näkökulmia. Ikäihmiset ja heidän läheisensä olivatkin aktiivisina osallisina hankkeen kokeiluissa, uuden teknologian ja palvelun kehittämisessä.
Hankkeen kehittämistyö vahvisti käsitystä siitä, että teknologian käyttöönotto vaatii monialaista ja monitoimijaista yhteistyötä ja -toimintaa. Monitoimijaisen verkoston merkitys onnistuneessa teknologian käyttöönotossa on korostunut hankkeen kokeiluissa. Yhteinen ja avoin dialogi esimerkiksi teknologiayritysten kanssa koettiin myös yrityspuolella hyväksi.
IkäOTe-hanke sijoittui sote-uudistuksen ja teknologian kehityksen mielenkiintoiseen taitekohtaan. Uudet teknologiat kuten esineiden internet, robotiikka ja tekoäly tulevat muuttamaan ikäihmisten palveluja ja kotihoidon henkilöstön työtä tulevaisuudessa entistä enemmän. Samoin kotihoidon johtamiselle tulee aivan uusi haasteita, mutta myös uusia mahdollisuuksia esimerkiksi tiedolla johtamisen osalta. Myös uudistetussa Laatusuosituksessa hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi vuosille 2017–2019 (STM 2017) korostetaan teknologian entistä parempaa hyödyntämistä. IkäOTe-hanke on osaltaan ollut edistämässä ja luomassa suuntaviivoja uusien teknologioiden hyödyntämiseen osana ikäihmisten palveluja antamalla eri toimijoille hyvät valmiudet tuleviin muutoksiin.
Lisää IkäOTe-hankkeen kehittämistyöstä löytyy hankkeen julkaisuista:
Kauppila, P A., Kärnä, E., Pihlainen, K. & Koskela T. (toim.) 2017. Teknologia ikäihmisen tukena – Ketterän kokeilukulttuurin ytimessä. IkäOTe – Ikääntyvien oppiminen ja hyvinvointiteknologiat –hanke. Jyväskylä: Grano Oy. Saatavana sähköisenä julkaisuna: http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-2410-0/urn_isbn_978-952-61-2410-0.pdf
Tarkiainen, A., Sihvo, P. & Krohns, J. (toim.) 2017. IkäOTe –hanke kehittämässä, oppimassa ja kokeilemassa. Karelia-ammattikorkeakoulu, C, Raportteja: 44. Julkaistaan osoitteessa https://www.theseus.fi/ vuoden 2017 lopussa.
Lähteet
Kärnä, E. ym. 2017. Osallistava toimintamalli teknologian käyttöön osanan ikäihmisten kotihoidon palveluja. Teoksessa Kauppila, P A., Kärnä, E., Pihlainen, K. & Koskela T. (toim.) 2017. Teknologia ikäihmisen tukena – Ketterän kokeilukulttuurin ytimessä. IkäOTe – Ikääntyvien oppiminen ja hyvinvointiteknologiat –hanke. Itä-Suomen yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-2410-0
STM. 2017. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2017–2019. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2017:6. Saatavana: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80132/06_2017_Laatusuositusjulkaisu_fi_kansilla.pdf
Päivi Sihvo, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Teija Koskela, yliopistolehtori, Itä-Suomen yliopisto
Jaana Nykänen, kehittämisasiantuntija, Siun sote
Ari Tarkiainen, projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu
Janne Krohns, projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu
Tuula Kiviniemi, kehittämisasiantuntija, I&O muutosagentti STM/Siun sote
Kaisa Pihlainen, yliopisto-opettaja, Itä-Suomen yliopisto
Eija Kärnä, professori, Itä-Suomen yliopisto