Etäteknologia soveltuu ryhmätoiminnan järjestämiseen

Jenny Ikälä, Saara-Marjut Tiainen & Sini Puustinen

Tässä artikkelissa paneudutaan moniammatillisen, etäteknologian avulla toteutetun ryhmätoimintamallin suunnitteluun, pilotointiin sekä ryhmätoimintamallin toimivuuden arviointiin ja jatkokehittämiseen.

Artikkeli pohjautuu Jenny Ikälän ja Saara-Marjut Tiaisen vuonna 2017 Karelia-ammattikorkeakoulun fysioterapian koulutuksen opinnäytetyöhön Virkeästi verkossa – Toimintakykyä tukeva ryhmätoimintamalli yli 65-vuotiaille. Työ on julkaistu Theseuksessa.

Taustaa

Suomen väestörakenne ikääntyy yhä nopeammin. Vuoteen 2030 mennessä yli 65-vuotiaita on arvioitu olevan 26% koko väestöstä (Terveyskylä.fi 2019). Sosiaali- ja terveydenhuollossa pyritään tällä hetkellä kehittämään erityisesti ikäihmisten kotona asumisen tukemista ja kotiin annettavia palveluita (Voutilainen, Noro, Karppanen & Raassina 2016, 6, 14). Jokapäiväisessä elämässä tarvitaan entistä enemmän teknologiaosaamista (Säävälä 2016).

Fysioterapeuttien työssä ja ohjauksessa teknologian merkitys tulee mitä todennäköisimmin edelleen kasvamaan tulevaisuudessa. Toisena tulevaisuuden painopisteenä voidaan katsoa olevan terveyden edistämisen tehokkaampi ja saavutettavampi toteuttaminen. Fysioterapeuttien hyvä teknologiaosaaminen on edellytys teknologian lisääntyvään käyttöön. Huomionarvoista on myös lisääntyvä teknologian käyttö yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla. (Kauranen 2017, 635.)

Virkeästi verkossa -ryhmätoimintamallin kehittäminen

Etäkuntoutuksen määritelmänä voidaan pitää etäteknologiaa hyödyntävien laitteiden käyttöä tavoitteellisessa kuntoutuksessa. Vuosituhannen alusta lähtien on toteutettu useita etäkuntoutuksen kehittämishankkeita ja kokeiluja. Kokeiluissa on kehitetty ja testattu esimerkiksi kuvayhteyden hyödyntämistä vuorovaikutteisissa sosiaalisissa kohtaamisissa ja fyysistä harjoittelua sisältäneissä lähetyksissä. Suomessa toteutetuissa hankkeissa on voinut saada myös fysioterapeutin ohjausta ja neuvontaa yksilöllisesti ääni- ja kuvayhteyden välityksellä. Terveydenhuollossa etäkuntoutuksen käyttö ei kuitenkaan vielä ole muodostunut kovinkaan säännönmukaiseksi. (Vuononvirta 2016, 24-25.)

Karelia-ammattikorkeakoulussa vuonna 2017 toteutetussa fysioterapian koulutuksen opinnäytetyössä tavoitteena oli kehittää ryhmätoimintamalli virtuaalisessa kuvapuhelinympäristössä toteutettavalle ryhmälle pilotoiden ryhmän sisältöä, ohjausmenetelmiä ja Skype-kuvapuhelinsovelluksen toimivuutta ryhmätoiminnassa. Tarkoituksena oli uudenlaisen menetelmän löytäminen ikääntyneiden toimintakykyä, terveyttä ja terveyden edistämistä tukevaan ryhmätoimintaan.

Ryhmätoimintamallin kehittämisessä keskeisiä lähtökohtia olivat moniammatillisuus, ikäihmisten osallistuminen, kotona asumisen tukeminen ja elinikäinen oppiminen.

Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Karelia-ammattikorkeakoulun oppimis- ja palveluympäristö Voimala. Opinnäytetyön tuotoksena kehitettiin Virkeästi verkossa -ryhmätoimintamalli Voimalan käyttöön. Ryhmätoimintamallissa kuvataan ryhmäkertojen teemat, kesto sekä suositukset ryhmäläisten valintaan. Toimeksiantajan pyynnöstä mallin tueksi tehtiin ohjaajan opas, joka antaa valmiudet Virkeästi verkossa -ryhmän toteutukseen jatkossa. Opas sisältää teoriaa ja käytännön vinkkejä ohjaukseen, tavoitteen asetteluun sekä ryhmäkertojen sisältöön liittyen.

ICF-viitekehys ryhmätoimintamallin suunnittelussa

Ryhmätoimintamallissa pyrittiin huomioimaan ihminen kokonaisuutena, johon sisältyy fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky (THL 2019). Kokonaisvaltaisen lähestymistavan saavuttamiseksi virtuaalisen ryhmätoimintamallin sisällön suunnittelussa hyödynnettiin ICF-viitekehystä, joka tarjoaa kansainvälisen luokittelun ja viitekehyksen toiminnallisen terveydentilan kuvaamiseen. Sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi toimintakyvyn arvioinnissa (WHO 2004.) Ikääntyneen asiakkaan kuntoutuksessa tulisi lähtökohtana olla yksilö- ja ympäristötekijät, jotka vaikuttavat asiakkaan osallistumiseen ja suorituksiin jokapäiväisessä elämässä. Lisäksi ikääntyneen oma kokemus aktiivisuudestaan ja osallistumisestaan yhteisöönsä ja yhteiskuntaan nousevat erittäin tärkeään rooliin kokonaisvaltaisen toimintakyvyn tekijöinä. (Pikkarainen, Pyöriä, & Savikko 2016.)

Ryhmätoimintamallin sisältöä suunniteltaessa toimintakyvyn kaikki ICF:n osa-alueet pyrittiin huomioimaan monipuolisesti ikääntymisen tuomien fysiologisten muutosten sekä yksilöllisten ja ympäristöllisten tekijöiden kautta. Tietoperustan keräämisen perusteella ryhmätoimintamallin sisällöllisiksi teemoiksi valikoituivat seuraavat aiheet: terveysliikunta, liikuntaharjoittelu, kaatumisten ehkäisy, ravitsemus, muisti, sosiaaliset suhteet ja mielen hyvinvointi sekä uni ja rentoutuminen (Kuva 1).

Virkeästi verkossa -ryhmätoiminnan pilotointi

Pilottiryhmän osallistujat rekrytoitiin Joensuun kaupungin päivätoiminnan sekä muiden Voimalan yhteistyökumppaneiden kautta. Osallistujien rekrytoinnissa vaatimuksena pidettiin omaa laitetta, kuten tietokonetta, sekä aiempaa tietokoneen käyttökokemusta. Neljä 64–79 -vuotiasta kotona yksin tai puolison kanssa asuvaa osallistujaa valikoitui ryhmään. Ryhmätoiminnan ohjaajina toimi moniammatillinen tiimi, johon kuului kaksi Karelia-ammattikorkeakoulun fysioterapeuttiopiskelijaa ja sairaanhoitajaopiskelija. Ryhmätoiminnan pilotoinnissa hyödynnettiin kuvapuhelinta, joka tarkoittaa ääni- ja kuvayhteyttä kahden tai useamman henkilön välillä (Äyväri 2014, 6). Tässä tapauksessa kuvapuhelimena käytettiin internetin välityksellä toimivan Skype-sovelluksen ryhmäpuheluominaisuutta. Virkeästi verkossa -ryhmätoiminnan malli on kuvattu kuviossa 1.

Ennen ryhmätoiminnan alkua osallistujille toteutettiin alkuhaastattelu, jonka avulla selvitettiin osallistujan perustietojen lisäksi hänen kokemusta omasta toimintakyvystään, tuntemusta teknologiasta, kokemusta lihasvoimaharjoittelusta sekä osallistujan motivaatiota ryhmätoimintaan. Alkuhaastattelulomake sisälsi strukturoituja ja avoimia kysymyksiä. Alkuhaastattelulomakkeessa hyödynnettiin WHOQOL-BREF -mittarin sosiaalista ja psyykkistä ulottuvuutta asiakkaiden elämänlaadun ja elämän mielekkyyden arvioimiseksi.  Lisäksi osallistujille tarjottiin mahdollisuutta Skypen käytön ohjaukseen ja harjoitteluun.

Pilottiryhmä kokoontui kuuden viikon aikana seitsemän kertaa. Ryhmäkerroilla käsiteltiin seuraavia aiheita: tutustuminen, liikunta, turvallisuus ja kaatumisten ehkäisy, ravitsemus, muisti, psyykkinen hyvinvointi sekä uni ja rentoutuminen. Yksi kokoontumiskerta kesti noin tunnin sisältäen ohjausta ja neuvontaa sekä aktivoivan, toiminnallisen tuokion käsiteltyyn aiheeseen liittyen.

Osallistujat olivat toimintakyvyiltään varsin eritasoisia, mutta kuitenkin itsenäisesti kotona selviytyviä. Pilottiryhmä sisälsi osallistujien omiin kokemuksiin perustuvaa keskustelua, ohjausta ja neuvontaa sekä erilaisia videokuvan välityksellä ohjattuja harjoituksia. Ohjauksessa pyrittiin antamaan tietoa ikääntymisen vaikutuksista toimintakyvyn eri osa-alueisiin sekä niihin vaikuttamisesta. Ohjauksessa pyrittiin lisäksi ryhmäkeskeisyyteen, jolloin ryhmätapaaminen eteni luontevasti keskustelun ohjaamaan suuntaan ryhmänohjaajien osallistuessa keskusteluun. Ryhmän edetessä ohjaajajohtoista menetelmää käytettiin koko ajan vähemmän.

Kokemukset Virkeästi verkossa -ryhmätoiminnasta

Ryhmätoiminnan pilotoinnin jälkeen palautetta kerättiin osallistujilta sekä ryhmän ohjaajilta (Kuva 2).  Pilottiryhmän osallistujilta kerätty palaute oli pääsääntöisesti positiivista ja osallistujat kokivat ryhmän merkitykselliseksi terveytensä ja toimintakykynsä kannalta. Osallistujat korostivat palautteessaan erityisesti sosiaalisen vuorovaikutuksen merkitystä sekä kokivat saaneensa ryhmästä vertaistukea. Yksi ryhmäläinen kertoikin saaneensa tietoa ja hyviä käytännön vinkkejä oman toimintakyvyn ylläpitämiseen itsenäisesti. Itse kuvapuhelimen osallistujat kokivat toimivaksi ja mukavaksi vaihteluksi. Ryhmäläiset toivat esille virtuaaliryhmän vahvuuksina kotoa osallistumisen mahdollisuuden sekä kuvan ja äänen yhdistelmän luoman tunteen siitä, kuin olisi samassa tilassa muiden kanssa. Vaikka kaikilla osallistujilla oli jo jonkin verran kokemusta Skypen käytöstä, olisivat he toivoneet siitä yksityiskohtaisempaa ohjausta. Palautteesta nousi esille myös, että osallistujat toivoivat yhden ryhmätapaamisen olevan pidempi kestoltaan.

Ohjaajat kokivat moniammatillisen ohjaajatiimin olevan vahvuus, sillä se mahdollisti eri asiantuntijoiden välisen yhteistyön tuloksena monipuoliset sisällöt ryhmäkerroille. Myös vertaistuen mahdollistaminen oli ohjaajien mielestä tärkeää. Monille asiakkaista ryhmän sosiaalinen merkitys oli suuri, ja he saivat positiivisia kokemuksia omasta terveydestään. Kuvapuhelimen käytön osallistava vaikutus lisäsi vuorovaikutusta ja omien kokemusten jakamista. Ohjauksessa suurimpia haasteita olivat sanallisen ja visuaalisen ohjauksen yhdistäminen sekä katseen kohdistaminen videopuhelun aikana. Vähäsanaisuuteen pyrkiminen ja liiallisen puheen välttäminen korostuivat kuvapuhelimen välityksellä ohjatessa. Kehitystä ohjauksessa tapahtui erityisesti tilanteeseen heittäytymisessä, mitä vaadittiin ryhmäkeskeisen ohjaustavan hyötyjen saavuttamiseksi.

Tulevaisuusnäkymiä virtuaalisesti toteutettavista ryhmätoiminnoista

Osallistujilta ja ohjaajilta kerätyn palautteen perusteella voidaan todeta, että kuvapuhelin sopii tämäntyyppisen ryhmätoiminnan järjestämiseen. Epäilemättä etäteknologioiden käyttö terveydenhuollossa ja kuntoutuksessa on lisääntymässä tulevaisuudessa. Voidaan ajatella, että kuvapuhelimen välityksellä tapahtuva asiakaskontakti on verrattavissa käyntiin asiakkaan luona (Rantee 2018). Terveydenhuollossa teknologian käyttöä lisättäessä huomiota tulee kiinnittää eettisiin kysymyksiin, kuten fyysisen kontaktin puuttumiseen, turvallisuuteen sekä tietoturvaan. Täytyy kuitenkin muistaa, että kaikki ikäihmiset eivät ole teknologian käytössä harjaantuneita tai edes halukkaita käyttämään sitä. Virkeästi verkossa -ryhmätoimintaa toteutetaan Karelia-ammattikorkeakoulun oppimis- ja palveluympäristö Voimalassa.

 

Teksti:
Jenny Ikälä, fysioterapeutti, EKSOTE, Kotikuntoutus ja asumisen tuki
Saara-Marjut Tiainen, fysioterapeutti, HUS, Sisätaudit ja kuntoutus
Sini Puustinen, fysioterapian lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu

 

Lähteet

Kauranen, K. 2017. Fysioterapeutin käsikirja. Sanoma Pro Oy.

Rantee, T. 2018. Kuvavälitteisesti kotiin – opas ammattilaisille ikääntyneen ihmisen ohjaamiseen. https://vtkl.fi/wp-content/uploads/2019/06/Kuvavalitteisesti_kotiin_Opas_ammattilaisille_ikaantyneen.pdf. 24.8.2020.

Pikkarainen, A., Pyöriä, O. & Savikko, N. 2016. Ikääntyneen kuntoutujan erityispiirteet. Teoksessa Rämö, I., Salminen, A., Rajavaara, M. & Ylinen, A. (toim.). 2016. Kuntoutuminen (eKirja). Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.

Säävälä, H. 2016. Palvelut siirtyvät nettiin – miten käy syrjäkylien ikäihmisille. Yle Uutiset. http://yle.fi/uutiset/3-9229142. 24.8.2020.

Terveyskylä.fi. 2019. Väestön ikääntyminen suomessa. https://www.terveyskyla.fi/ikatalo/ik%C3%A4%C3%A4ntyneelle/ik%C3%A4-ja-arki/v%C3%A4est%C3%B6n-ik%C3%A4%C3%A4ntyminen-suomessa. 24.8.2020.

THL. 2019. Toimintakyvyn ulottuvuudet. https://thl.fi/fi/web/toimintakyky/mita-toimintakyky-on 24.8.2020.

Voutilainen, P., Noro, A., Karppanen, S. & Raassina, A. 2016. Kärkihanke: Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa – hankesuunnitelma. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2016:41. Sosiaali- ja terveysministeriö. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3823-6. 24.8.2020.

Vuononvirta, T. 2016. Etäkuntoutus Suomessa. Teoksessa Salminen, A-L., Hiekkala, S. & Stenberg, J-H (toim.). Etäkuntoutus. Kelan tutkimus. Tampere: Kela, 19-26. https://www.kela.fi/documents/10180/0/Et%C3%A4kuntoutus/4a50ddb8-560c-47b4-94ed-09561f6981df. 24.8.2020.

WHO. 2004. Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus. Ohjeita ja luokituksia 2004:4. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2013. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/77744/ICF_2013_2503verkko.pdf?sequence=1&isAllowed=y. 24.8.2020.

Äyväri, H. 2014. Kuvapuhelimet – Opas kuvallisen yhteydenpidon ratkaisuista. KÄKÄTE-oppaita 9/2014. https://www.vahvike.fi/sites/default/files/perussivu-pdf/KAKATE_Kuvapuhelinopas.pdf. 24.

 

Etusivun kuva:  Adam Nieścioruk / Unsplash