Ikääntyneen näkövammaisen henkilön aivoterveyden tukeminen

Jaana Paasonen

Valtakunnallinen Muistiliitto ja sen jäsenjärjestöt tekevät työtä muistiystävällisen Suomen eteen. Muistiystävällisyydellä tarkoitetaan meidän kaikkien aivoterveyden edistämiseen tähtäävää toimintaa sekä mahdollisten muistioireiden tunnistamista jo varhaisessa vaiheessa. Tätä työtä on tehty myös Mikkelin seudun Muisti ry:n hallinnoimassa ja STEAn rahoittamassa Kiikarissa aivoterveys -hankkeessa (2019–2021) huomioiden erityisesti yli 65-vuotiaiden näkövammaisten tiedon ja tuen tarpeet. Hankesuunnittelija Jaana Paasonen ja hanketyöntekijä Helvi Janhunen ovat selvittäneet ikääntyvien näkövammaisten terveyskäyttäytymistä sekä ammattilaisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kokemuksia näkövammaisten muistioireisten henkilöiden kohtaamisesta.

Näkövammaisten terveyskäyttäytymistä selvitettiin haastatteluilla

Hankkeessa on haastateltu 42 näkövammaista henkilöä. Tavoitteena oli saada ajankohtaista tietoa yli 65-vuotiaiden näkövammaisten terveyskäyttäytymisestä ja erityisesti aivoterveyteen vaikuttavista asioista. Ikääntyvien näkövammaisten lisäksi tietoa kerättiin myös läheisten näkökulmasta haastattelemalla kymmentä ikääntyvän näkövammaisen läheistä. Heiltä kysyttiin myös kokemusta omasta jaksamisesta, koska olettamuksena oli, että läheisillä on usein tärkeä rooli näkövammaisen arjen tukijana. Vastausten analysointiin osallistui Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun tutkija Maarit Karhula ja raportin kirjoittamisvaiheessa mukana oli myös Mikkelin seudun Muisti ry:n toiminnanjohtaja Hanna Kuitunen.

Kyseisen selvityksen tulokset on koottu Kiikarissa aivoterveys 1 – Ikääntyvien näkövammaisten henkilöiden arvioita terveyskäyttäytymisestään ja siihen vaikuttavista tekijöistä -raporttiin. Raportin yhteenvetona nostettiin esille kolme tärkeää asiaa. Ensimmäinen on se, että näkövammainen henkilö voi sairastua muistisairauteen. Näkövamma haittaa usein arjessa selviytymistä, mutta on tärkeää tunnistaa, milloin arjessa selviytymisen haasteet voisivat olla muistin heikkenemisestä johtuvia. Näkövamma ei saisi olla esteenä sille, ettei saa tietoa ja tukea muistiin liittyvissä asioissa.

Toinen keskeinen asia on läheisen tärkeä rooli näkövammaisen henkilön aivoterveellisten elintapojen mahdollistajana. Selvitys osoittaa, että näkövammaiset saavat paljon epävirallista apua läheisiltään, ja monen aivoterveyden kannalta keskeisen asian toteutuminen on läheisten varassa. On tärkeää muistaa myös läheisten hyvinvointi ja mahdollinen tuen tarve. Kaikilla ei kuitenkaan ole sellaisia läheisiä, jotka voisivat auttaa arjessa, mikä on huomioitava palveluita suunniteltaessa ja järjestettäessä.

Kolmas keskeinen asia on se, että aivoterveyden vaaliminen on osa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Se ei siis ole yksittäisiä, toisistaan erillisiä valintoja. Näkövammaisen aivoterveyden edistäminen vaatii kokonaistilanteen tunnistamista ja esimerkiksi muiden sairauksien hyvä hoitotasapaino sekä asianmukaisten apuvälineiden ja palvelujen käyttö osaltaan mahdollistavat aivoterveellistä elämää.

Kaksi raporttia

Kiikarissa aivoterveys 1 ja Kiikarissa aivoterveys 2 raportteihin on koottu Kiikarissa aivoterveys -hankkeen tuloksia. Kuva: Jaana Paasonen

Asiakkaana muistioireinen näkövammainen henkilö

Hankkeessa selvitettiin myös sosiaali- ja terveysalalla toimivien ammattilaisten sekä kolmannen sektorin toimijoiden kokemuksia ja ajatuksia näkövammaisten muistioireiden tunnistamisesta, aivoterveyden tukemisesta ja tuen tarpeista sekä siitä, millä tavoin nämä asiat vaikuttavat heidän työhönsä ja toimintaansa. Tietoa kerättiin valtakunnallisesti näkövammaisten kuntoutusohjaajilta sekä Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (Essote) alueen muistihoitajilta, palveluohjauksen ja päivätoiminnan työntekijöiltä sekä vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreilta. Lisäksi tietoa kerättiin valtakunnallisesti Muistiliiton Muistiluotsi-asiantuntija- ja tukikeskusten työntekijöiltä sekä Näkövammaisten liiton alueyhdistysten toimijoilta.

Tämän selvityksen tulokset on koottu raporttiin Kiikarissa aivoterveys 2 – Näkövammainen muistioireinen henkilö julkisen ja kolmannen sektorin asiakkaana. Tämänkin raportin yhteenvedoksi on nostettu kolme keskeistä asiaa. Ensimmäinen asia on se, että näkövammaisen henkilön aivoterveyden tukeminen on yhteinen asia. Kuten raportin ensimmäisessä osassa nousi läheisten tärkeä rooli tuen antajana ja tätä asiaa vahvisti ammattilaisilta ja kolmannelta sektorilta saadut vastaukset. Näkövammainen henkilö tarvitsee usein tukea ja konkreettista apua aivoterveellisten elintapojen toteuttamiseen, mutta myös näkövammaisella itsellään tulee olla tietoa aivoterveydestä ja motivaatiota hyvien valintojen tekemiseen. Ammattilaiset ovat avainasemassa oikeanlaisen tiedon ja tuen tarjoamisessa ja järjestämisessä.

Toinen nosto liittyy yhdenvertaisuuteen suhteessa näkeviin henkilöihin. Raportissa on korostettu sitä, että myös näkövammaisella on oikeus muistisairausdiagnoosiin sekä tietoon sairaudestaan. Näkövammaisen henkilön muistioireiden erottaminen näkövamman aiheuttamista ongelmista on usein haastavaa, mikä voi johtaa siihen, että mahdollinen muistisairaus jää diagnosoimatta tai diagnoosi merkittävästi viivästyy.

Kolmantena asiana kannustamme kaikkia näkövammaisten parissa työskenteleviä ammattilaisia asiakkaan luvalla yhteistyöhön. Näkövammaisen muistisairaan ja hänen läheisensä kokonaisvaltainen tukeminen vaatii moniammatillista yhteistyötä. Näkövammaisen muistisairaan kanssa toimiminen vaatii erityisosaamista ja molempien asioiden huomioimista ja tunnistamista. Sekä näkövamma että muistisairaus vaikuttavat merkittävästi henkilön toimintakykyyn ja arjessa selviytymiseen. Yhteistyötä rakentamalla ja osaamista jakamalla on mahdollista tukea näkövammaista asiakasta ja hänen läheisiään, mutta samalla se helpottaa useiden toimijoiden työtä.

Kiikarissa aivoterveys 2 – raportista löytyy selvityksissä esiin nousseita keskeisiä asioita, joita eri toimijoiden olisi hyvä ottaa työssään tai toiminnassaan huomioon. Pääasiassa ammattilaisista koostuneet kehittämistyöryhmät ovat osallistuneet tiivistelmien laatimiseen. Huomioitavia asioita! -tiivistelmistä löytyy suosituksia näkövammaisten kuntoutusohjaajien ja muistihoitajien työhön. Lisäksi on tehty suosituksia myös näkövammaisyhdistysten sekä Muistiluotsi- ja vapaaehtoistoimintaan.

Näkövammaisille saavutettavassa muodossa olevaa materiaalia

Hankkeessa on tuotettu aivoterveys- ja muistiasioista äänimateriaaleja käytettäväksi mm. näkövammaisten äänilehdissä ja kerhotoiminnassa. Materiaalit ovat tämän lisäksi hyödynnettävissä missä tahansa ryhmätoiminnassa tai mille tahansa kohderyhmälle aivoterveys- ja muistiasioista tiedotettaessa. Materiaaleja on myös markkinoitu oppilaitoksille käytettäväksi opetusmateriaaleina.

Hankkeen raportit ja materiaalit löytyvät osoitteesta www.mikkelinseudunmuisti.fi materiaalit alasivujen alta.

 

Kirjoittaja:

Jaana Paasonen, hankesuunnittelija, Kiikarissa aivoterveys – tietoa ja tukea näkövammaisille -hanke, Mikkelin seudun Muisti ry

Kiikarissa aivoterveys -hankkeen logo