Digitukimalli palvelee myös ikäihmisiä Siun Soten sähköisissä palveluissa
Karelia-ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan johtamisen ja kehittämisen YAMK-koulutusohjelman opinnäytetyönä kehitettiin Siun sotelle malli asiakkaille annettavasta digituesta sähköisten sotepalveluiden käyttöön. Opinnäytetyö kytkeytyi sisällöltään myös EAFS-hankkeeseen (RDI Excellence in Creating Age-friendly Society in Remote Areas). Opinnäytetyössä kartoitettiin aluksi kyselytutkimuksen avulla Siun soten asiakkaiden digitaitoja ja digi-innokkuutta sekä selvitettiin millaista digitukea asiakkaat tarvitsevat sähköisiin sotepalveluihin Siun soten alueella. Tämän jälkeen mallia kehitettiin edelleen kehittämispalavereissa, joihin kutsuttiin asiantuntijoita Pohjois-Karjalan digitukiverkostosta ja Siun soten asiaintuntijatyöryhmistä.
Johdanto
Mahdollisuudet yhdenvertaiseen digitaalisten palveluiden käyttöön ovat perusta, jolle kansalaisten terveyspalveluja rakennetaan digitaalisen osaamisen ja sen hyödyntämisen näkökulmasta sote-palveluissa maassamme (Suomidigi 2020). Julkiset palvelut, mukaan lukien sosiaali- ja terveyspalvelut, digitalisoituvat nopeasti ja digitaidot ovatkin uusia kansalaistaitoja (Valtiovarainministeriö 2017, 2). Sähköiset palvelut tulee suunnitella niin, että ne ovat helppokäyttöisiä, toimivia ja turvallisia (Valtiovarainministeriö 2022). Digitaalisten palveluiden tulee tuottaa asiakkaalle lisäarvoa (Sosiaali- ja terveysministeriö 2016, 26) ja arvioidaan, että palvelujen hyöty on huomattava myös ennaltaehkäisevässä työssä.
Digitaaliset palvelut ovat lisääntyvä palvelumuoto, jonka avulla kansalaista kannustetaan ja tuetaan eri elämäntilanteissa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Digitaalisten palvelujen kokonaisarkkitehtuurissa korostuu näkemys ihmisestä yksilönä elämänkaaren eri vaiheissa. Digitaalisten palvelujen käytön ja digiosaamisen näkökulmasta palveluja sekä toimintaa tulee kehittää yksilön tarpeita ja eri elämänvaiheita huomioiden. (Lohtander ym. 2021, 7,12.) Tämän vuoksi asiakasta tulee auttaa ja tukea digitaalisten palvelujen käytössä ja tarjota hänelle digitukea parhaimmaksi sopivalla tavalla (Sosiaali- ja terveysministeriö 2016, 26).
Ikäihmiset kaipaavat rohkaisua digipalveluiden käyttöön
Kyselyn tavoitteena oli saada tietoa, millaisella tuella Siun soten asiakkaat ottaisivat sähköisiä palveluja käyttöönsä. Kyselyn tarkoituksena oli saada tietoa asiakkailta, joilla ei ole esteitä, kuten puuttuvat laitteet ja tunnistautumisvälineet, sähköisen palvelun käyttöön.
Kysely julkaistiin sekä sähköisesti Webropol-kyselynä että paperisena versiona Siun soten eri alueilla. Kyselytutkimuksen lopullinen otos oli 364 vastausta (n=364).
Kyselyn taustakysymyksissä tiedusteltiin vastaajan ikäryhmään kuulumista, koska haluttiin tarkempaa tietoa iän merkityksestä sähköisten palveluiden käyttöön sekä digituen tarpeeseen. Vastaajista muodostettiin kolme pääryhmää ikäryhmittäin, alle 30-vuotiaat, 30–69-vuotiaat ja yli 70-vuotiaat (kuvio 1). Vastaajista 7% oli yli 70-vuotiaita.
Kuvio 1. Kyselyyn osallistuneet ikäryhmittäin.
Kuvio 2. Arvio omasta kiinnostuksesta digitaalisten laitteiden ja palvelujen käyttöön.
ulosten mukaan suurin osa ikäihmisistä koki tarvitsevansa rohkaisua ja motivointia sähköisten palveluiden käyttöön sekä digitukea palvelujen käytössä. Huolimatta siitä, että tarve digitukeen korostui yli 70-vuotiaiden ikäryhmässä, digitukea koettiin tarvittavan jokaisessa ikäryhmässä.
Ikäihmisille asiantuntijaneuvontaa sekä yksilöllistä digitukea
Opinnäytetyönä kehitettiin Siun soten asiakkaille annettavan digituen malli. Digituen malli sisältää toimintaehdotuksia, kuinka Siun sote voisi asiakkailleen digitukea antaa. Digituen malli pohjautuu vahvasti Auta-hankkeessa laadittuun digituen malliin, jossa digitukea tarvitsevat asiakkaat ja digituen taso on ryhmitelty asiakkaan digiosaamisen perusteella (Valtiovarainministeriö 2017, 2). Kyselyssä selvitettiin vastaajan omia arvioita digitaidoistaan. Digitaidot määriteltiin kyselyssä valmiiksi ja vastaaja pystyi valitsemaan omia digitaitojaan parhaiten kuvaavan vaihtoehdon. Mallinnuksen pohjaksi taitotasot tiivistettiin avustettaviin, peruskäyttäjiin ja ekspertteihin. Siun soten asiakkaille annettavan digituen mallissa taitotasot ovat itsepalvelu, ohjaus, asiantuntijaneuvonta sekä yksilöllinen digituki. Kyselyn tuloksissa taitotasoltaan avustettavat, jotka tarvitsevat vahvaa tai henkilökohtaista digitukea, kuuluvat suurimmaksi osaksi yli 70-vuotiaiden ikäryhmään.
Digitukimalli osoittaa, että asiantuntijaneuvontaa olisi hyvä antaa asiakkaille, jotka tarvitsevat vahvaa ohjausta ja tietoa sähköisistä sotepalveluista. Asiantuntijaneuvontaa ehdotetaan järjestettävän erilaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa, sähköisten kanavien kautta sekä puhelinohjauksena. Puhelinohjausta tarjotaan erityisesti kohdennettuna ikäihmisille ja erityistä tukea tarvitseville. Digitukitapahtumia ja ‑koulutuksia suositellaan järjestämään avoimina tilaisuuksina sekä ennalta määritetyille kohderyhmille, kuten ikäihmisille. Yksilöllistä digitukea tarjottaisiin asiakkaalle, joka tarvitsee henkilökohtaista vahvaa kädestä pitäen annettavaa tukea sähköiseen asiointiin. Vahvempi digituki sisältäisi yksityiskohtaista neuvontaa, kuinka kirjaudutaan vahvan tunnistautumisen välineillä palveluihin sekä kuinka palveluita käytetään. Yksilöllistä digitukea annettaisiin esimerkiksi ajanvarauksella Siun soten sähköisen asioinnin palvelupisteellä tai kotiin vietynä.
Viestintä sähköisistä palveluista ja palveluiden markkinointi on ensisijaisen tärkeää. Asiakkaille tulee tarjota tietoa monipuolisesti ja monikanavaisesti. Siun sote alkoi tarjoamaan ikäihmisille etäkuntoutusohjelmia Koti TV:n ja internetin kautta vuonna 2020 (Siun sote 2020). Koti TV:n kautta olisi mahdollista tarjota erityisesti ikäihmisille suunnattua viestintää sekä opastusta sähköisiin palveluihin.
Kirjoittajat:
Mira Koivula, sairaanhoitaja (YAMK), projektiasiantuntija, Siun sote
Irina Laatikainen, sairaanhoitaja (YAMK), Siun sote
Pirjo Vesa, yliopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Hyppönen, H. & Ilmarinen, K. 2018. Sähköisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjonta, palvelujen käyttö ja esteet. Teoksessa Kestilä, L. & Karvonen, S. (toim.) Suomalaisten hyvinvointi 2018. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos: https://urn.fi/URN:ISBN:978–952-343–256‑7
Iacobaeus, H., Francisco, M., Nordqvist, C., Sefyrin, J., Skill, K. & Wihlborg, K. 2019. Digitalt utanförskap. En forskningsöversikt. Linköpings universitet. DINO Rapport, 2019:3. http://liu.divaportal.org/smash/get/diva2:1374480/FULLTEXT01.pdf. 13.11.2021.
Koivula, M. & Laatikainen, I. 2022. Siun soten asiakkaille annettavan digituen malli. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204135127. 10.5.2022
Lohtander, M., Hätönen, H., Katainen, J., Lundkvist, T., Siira, T. & Hovi, A‑M. 2021. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisarkkitehtuuri. https://urly.fi/2s5U. 31.1.2022.
Siun sote. 2020. Siun sote tarjoaa kuntoutusta ikäihmisille television välityksellä. https://www.siunsote.fi/-/siun-sote-tarjoa-kuntoutusta-ikaihmisille-television-valityksella 30.1.2022.
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2016. Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnin tukena.
Sosiaali- ja terveysministeriön digitalisaatiolinjaukset 2025. http://urn.fi/URN:ISBN:978–952-00–3782‑6 2.2.2022.
Suomidigi. 2020. Digituella edistetään kuntalaisten hyvinvointia – digituen ja hyten yhteistyömalli. https://www.suomidigi.fi/ohjeet-ja-tuki/digituki/digituen-hyvat-kaytanteet/digituella-edistetaan-kuntalaisten-hyvinvointia-digituen-ja-hyten-yhteistyomalli 1.2.2020.
Valtiovarainministeriö. 2017. Digituen toimintamalliehdotus. AUTA-hankkeen projektiryhmän loppuraportti. Valtiovarainministeriö. https://urly.fi/2s60. 16.5.2020.
Valtiovarainministeriö. 2022. Julkisen hallinnon digitalisaatio. https://vm.fi/digitalisaatio. 7.1.2022.
Artikkelikuva: Kampus Production palvelusta Pexels