Ikäystävällisyys kääntää ajattelun uusiksi

Arja Jämsén &  Tuula Kukkonen

Ikäystävällisyys on hyvä esimerkki ajattelusta, jossa väestön ikääntymistä ja ikäihmisten määrän kasvua pidetään sysäyksenä uuteen tapaan toimia. Maailmalla ikäystävällisyys ei ole enää vieras asia: ’Ageing friendly’ ja Age-friendly -käsitteet ovat jo tulleet tutuiksi englanninkielisissä materiaaleissa. (WHO 2007a; WHO 2007b; Farrelly & Deans 2014; Covenant on Demographic Change 2017.)

Mitä ikäystävällisyys sitten tarkoittaa? Onko kysymys sosiaali- ja terveysalan asiasta? Voiko ikäystävällisyyttä jotenkin kehittää tai lisätä? Ja onko ikäystävällisyyttä mahdollista mitata tai arvioida?

Ikäystävälliset palvelut ja yritykset

Pohjois-Karjalassa on jo vuosia kehitetty yritysten ikäystävällisyyttä. Kehittämistyön alkuvaiheessa käytimme käsitettä ’Ikäosaava yritys’. Sittemmin käsite muotoutui ’ikäystävälliseksi yritykseksi’. (Jämsén 2013; Jämsén & Kukkonen 2014; Jämsén & Kukkonen 2017.)

Yritystoiminnan ikäystävällisyyden vahvistaminen merkitsee yrityksen tuote- ja/tai palveluvalikoiman, asiakaspalvelun sekä markkinoinnin kehittämistä. Tässä ajattelussa korostuu ikäihmisen rooli aktiivisena, osallistuvana kansalaisena ja kuluttajana. Yritysten näkökulmasta tämä merkitsee ikäihmisten huomioimista merkittävänä asiakassegmenttinä ja sitä kautta mahdollisuutena yritystoiminnan kannattavuuden kasvuun.

Ikäystävällisellä yrityksellä on tietoa ja ymmärrystä ikääntymisen ilmiöistä. Tarvitaan myös myönteistä, ikäystävällistä asennetta ajattelun taustalla. Näillä eväillä yritys osaa ennakoida ikäihmisten tulevaisuuden tarpeita. Ikäystävällisyys näkyy myös yrityksen toiminnan selkeyttämisenä ja asiakaskokemuksen sujuvuutena. (Jämsén & Kukkonen 2017, 27–28; Dychtwald 2014, 66; Hodin 2014, 88)

Ikäystävällisen yrityksen kehittämistä on käsitelty tuoreessa julkaisussamme Ikäystävällinen yritys – senioriasiakkaat tulevat! (Jämsén ja Kukkonen 2017). Julkaisusta löytyy myös kansainvälisiä esimerkkejä yritysten ikäystävällisistä toimintatavoista. Lisäksi julkaisu tarjoaa virikkeitä ikäystävällisen yrityksen kehittämiseen yhteistyössä ikäihmisten kanssa.

Ikäystävällisyyden liiketaloudellinen potentiaali on tunnistettu. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman luonnoksessa (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2017) todetaan, että ”… Toisaalta ikääntyminen avaa mahdollisuuksia yritystoiminnalle.” Tämä on esimerkki myönteisestä, voimavarakeskeisestä ja mahdollisuuksia tunnistavasta lähestymistavasta väestön ikääntymiseen.

Ikäystävällinen kaupunki: ”Kun jään eläkkeelle, muutan Manchesteriin.”

Manchester, vanha brittiläinen savupiipputeollisuuskaupunki, on päättänyt olla maailman ensimmäinen ikäystävällinen kaupunki. Miksi britti haaveilisi eläkepäivistä Manchesterissa? Siellä ei ole merimaisemia, ei erityisen kaunista eikä ilmastokaan nyt ihan houkuttelevimmasta päästä. Taustalla on varsin yksinkertainen yhtälö: savupiipputeollisuutta ei enää ole, kaupungeissa asuu yhä enemmän ihmisiä, ja yhä useammat heistä ovat ikääntyviä.

Manchester laati ensimmäinen ikäpoliittisen ohjelmansa (Valuing Older People VOP) vuonna 2003 (Manchester – a great place to grow older 2009). Manchesterin ikästrategia päivitetään tänä vuonna 2017.

Manchesterissa halutaan parantaa ikäihmisten osallistumismahdollisuuksia ja vahvistaa yhteisöllisyyttä Lisäksi tavoitellaan sitä, että työnantajat hoksaisivat ikäihmisten potentiaalin työntekijöinä. Merkillepantavaa on myös kulttuurin ja oppimisen teemojen esiin nostaminen; koskapa ikäihminen olisi liian vanha oppiakseen jotain uutta. (Our age-friendly work 2017.)

Kohti ikäystävällistä kuntaa

Maailman terveysjärjestö WHO on määritellyt ikäystävällisen kaupungin osa-alueet (WHO 2007b) Ikäystävällisyys on WHO:n mukaan laaja ja monimuotoinen käsite. Se sisältää sekä konkreettisia, fyysisiä, näkökulmia, kuten asuminen, asuinympäristön ja rakennukset että myös osallistumismahdollisuuden, tiedonsaannin ja -välityksen. Kulkemisen mahdollistamisella ja julkisella liikenteellä on iso merkitys sekä omatoimiselle elämälle että todellisille osallismahdollisuuksille. Yhteiskunnallisen osallistumisen ja aktiivisen elämän rinnalla myös työelämään osallistumisen mahdollisuudet ovat tärkeitä. Ilman ikäystävällistä asenneilmastoa ja ikäihmisten ja ikääntymisen arvostusta ikäystävällisyyden idea ei toteudu.

Asianmukaiset ja toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut ja niiden saavutettavuus ovat luonnollisesti osa ikäystävällisen kunnan toimintaa. Tässä kohtaa on kuitenkin huomattava, että WHO:n määrittelyn mukaisesti sosiaali- ja terveyspalvelut ovat ”vain osa” ikäystävällistä ajattelua. (WHO 2007, 9.)

Vastaavasti kuin esteetön ympäristö on hyvä kaikille, ikäystävällinen kunta on kaikille ja kaikenikäisille ihmisille hyvä kunta asua ja elää (ks. esim. Cisneros 2014).

Lyhyessä ajassa monet suomalaiset kaupungit ja alueet ovat jo lähteneet vahvistamaan ikäystävällisyyttä toiminnassaan ja jopa nimenneet alueensa ”ikäystävälliseksi”.

 

Ikäystävällinen kunta on kaikille ja kaikenikäisille ihmisille hyvä kunta asua ja elää

 

Tampereen kaupunki on liittynyt kansainväliseen ikäystävällisten kaupunkien verkostoon vuonna 2012. (Global Network for Age-friendly Cities and Communities 2012). Tampereen ikäohjelmassa, `TampereSenior – Ikääntyvä yhteiskunta mahdollisuutena´, etsitään uusia keinoja varmistaa ikäihmisille tyytyväinen ja onnellinen elämä.

Pohjois-Pohjanmaalla tavoitellaan ikäystävällistä maakuntaa, jossa ihmiset asuvat kotona omannäköistä elämää, saavat tarvitsemiaan palveluita, osallistuvat ja vaikuttavat. Myös sujuvaan tiedonkulkuun kiinnitetään huomiota. (Ikäystävällinen Pohjois-Pohjanmaa 2017.)

Etelä-Pohjanmaalla puolestaan tavoitteena on kehittää muisti- ja ikäystävällistä Etelä-Pohjanmaata osallistamalla uudistustyöhön erityisesti yrityksiä. (Muisti- ja ikäystävällinen Etelä-Pohjanmaa -hanke 2017.)

Keski-Pohjanmaalla luodaan ikäystävällisestä maakuntaa ja kaupunkia, Kokkolaa (Ikäystävällinen Keski-Pohjanmaa 2017).

Etelä-Karjalassa muun muassa Lappeenranta on parhaillaan kehittämässä alueen ikäystävällisyyttä. (Ikäystävällinen Lappeenranta 2015.)

Ikäystävällinen maakunta mainitaan myös Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman POKAT 2021 (2017) luonnoksessa.

’Ikäystävällinen Kuopio’ (2017) on Kuopion ikääntymispoliittinen ohjelma vuosille 2009–2030. Se perustuu WHO:n ikäystävällisyyden määrittelyihin (Checklist of Essential Features of Age-friendly Cities. WHO. 2007).

Lapinjärven kunta Uudellamaalla ilmoittaa olevansa Suomen ensimmäinen ihmislähtöinen ja ikäystävällinen kunta. Lapinjärvi on hakenut mallia hollantilaisesta Hogeweykin muistikylästä. Kehitteillä on verkostomainen, muistiystävällinen ja inhimillinen kyläkeskusta. (Ihmislähtöinen kunta 2017.)

Ikäystävällisyyden toteutumista käytännössä voi arvioida WHO:n laatiman tarkistuslistan pohjalta (WHO 2007a). Tarkistuslista on käännetty myös suomeksi (Ikäystävällisen kunnan arviointilomake 2017) – sen avulla on helppo edetä sanoista tekoihin!

Kirjallisuus

Cisneros, H. 2014. A City for All Ages. Teoksessa Irving, P. (toim.) The Upside of Aging: How Long Life is Changing the World of Health, Work, Innovation, Policy and Purpose. John Wiley & Sons, Incorporated, 145-162.

Covenant on Demographic Change. 2017. Towards Age-friendly Europe. http://www.population-europe.eu/statement/towards-age-friendly-european

Dychtwald, K. 2014. A Longevity Market Emerges. Teoksessa Irving, P. (toim.) The Upside of Aging: How Long Life is Changing the World of Health, Work, Innovation, Policy and Purpose. John Wiley & Sons, Incorporated, 63-82.

Farrelly, L. & Deans, I. 2014. Designing for the Third Age: Architecture Redefined for a Generation of Active Agers AD. John Wiley & Sons, Incorporated.

Global Network for Age-friendly Cities and Communities 2012. http://www.who.int/ageing/projects/age_friendly_cities_network/en/

Hodin, M. W. 2014. The New Global Economy, through an Aging Lens. Teoksessa Irving, P. (toim.) The Upside of Aging: How Long Life is Changing the World of Health, Work, Innovation, Policy and Purpose. John Wiley & Sons, Incorporated, 83-95.

Ihmislähtöinen kunta. 2017. http://ihkulapinjarvi.blogspot.fi/p/tervetuloa.html

Ikäystävällinen Keski-Pohjanmaa. 2017. http://soite.fi/sivu/soite-tiedotteet?calendar_kpshp-Tiedotteet=120

Ikäystävällinen Kuopio. 2017. https://www.kuopio.fi/documents/7369547/7505875/Ik%C3%A4yst%C3%A4v%C3%A4llinen+Kuopio+-+ohjelma+vuosille+2009+-+2030.pdf/77df7f1c-f0bc-4889-8f92-eda7fc78c822

Ikäystävällinen Lappeenranta. 2017. Vanhusneuvoston raportti kaupunginhallitukselle. 2015. http://kokoushallinta.lappeenranta.fi/dynastyweb/kokous/20175163-8-1.PDF

Ikäystävällinen Pohjois-Pohjanmaa. 2017. http://www.pohjois-pohjanmaa.fi/pohjois-pohjanmaan_liitto/io_k%C3%A4rkihanke_pohjois-pohjanmaa

Ikäystävällisen kunnan arviointilomake 2017.

http://docplayer.fi/7202227-Ikaystavallisen-kunnan-arviointilomake-apuvaline-vanhusneuvostoille.html

I&O-kärkihanke Pohjois-Pohjanmaa. 2017.  http://www.pohjois-pohjanmaa.fi/pohjois-pohjanmaan_liitto/io_k%C3%A4rkihanke_pohjois-pohjanmaa

Jämsén, A. (toim.) 2013. Ikäosaava yritys. Ikäosaamista pohjoiskarjalaiseen asiakaspalveluun. Karelia-ammattikorkeakoulu. Julkaisuja B:30. Joensuu.

Jämsén, A. & Kukkonen, T. 2017. Ikäystävällinen yritys – senioriasiakkaat tulevat! Karelia-ammattikorkeakoulun julkaisuja B: Oppimateriaaleja ja kokoomateoksia 50. LaserMedia Oy. Joensuu.

Jämsén A. & Kukkonen, T. 2014. Ikäosaamista yrityksille. Teoksessa Jämsén, A. & Kukkonen, T. (toim.) Ikä! Moninainen ikäosaaminen. Karelia-ammattikorkeakoulun julkaisuja B:24. Grano Oy. Joensuu, 62–67.

Lapinjärvi – vahvasti ikäihmisten kunta. 2017. https://www.socom.fi/2017/05/lapinjarvi-vahvasti-ikaihmisten-kunta/

Manchester – A great place to grow older 2010–2020. 2009. Manchester City Council.

Muisti- ja ikäystävällinen Etelä-Pohjanmaa. 2017. http://www.anvianet.fi/muistiyhdistys/index.php?page=muisti–ja-ikaeystaevaellinen-etelae-pohjanmaa—hanke

Our age-friendly work. About age-friendly Manchester. 2017. http://www.manchester.gov.uk/info/200091/older_people/7116/our_age-friendly_work

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2017. Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2021. Luonnos. http://pohjois-karjala.fi/documents/557926/5227714/POKAT+2021+LUONNOS+lausunnoille.pdf/9eb64efd-f5c8-46e5-b37f-2cd27f4a84de

TampereSenior. Ikääntyvä yhteiskunta mahdollisuutena. 2017. https://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/projektit/tamperesenior.html

WHO 2007a. Checklist of Essential Features of Age-friendly Cities. 2007. http://www.who.int/ageing/publications/Age_friendly_cities_checklist.pdf?ua=1

WHO 2007b. Global Age-friendly Cities: A Guide. WHO. World Health Organization. http://www.who.int/ageing/publications/Global_age_friendly_cities_Guide_English.pdf

 

Arja Jämsén, yksikön johtaja, Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
Tuula Kukkonen, yliopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu