FINGER-toimintamalli osaksi ikääntyvien terveydenedistämistyötä

Jenni Kulmala, Tiia Ngandu, Jenni Lehtisalo, Miia Kivipelto

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) koordinoimassa FINGER-tutkimuksessa osoitettiin, että tehokas elintapaohjelma parantaa ikääntyvien muisti- ja ajattelutoimintoja. Ohjelma sisälsi liikuntaharjoittelua, kognitiivista harjoittelua, ravitsemusohjausta ja sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden hallintaa. Tutkimuksen pohjalta julkaistiin toimintamalli, joka sopii ikääntyvien terveydenedistämistyöhön muistihäiriöiden riskin pienentämiseksi. Muistihäiriöiden ennaltaehkäisyn saaminen osaksi perusterveydenhuoltoa on avainasemassa taistelussa maailmanlaajuista muistisairausepidemiaa vastaan.

Muistisairaudet ovat koko maailmaa koskettava terveyshaaste

Muistisairaudet, joista yleisin on Alzheimerin tauti, ovat maailmanlaajuinen kansanterveydellinen haaste. Tällä hetkellä maailmassa on jo lähes viisikymmentä miljoonaa muistisairasta ja määrän arvioidaan kasvavan noin kolminkertaiseksi vuoteen 2050 mennessä (World Alzheimer Report 2018). Suurin syy muistisairauksien lisääntymiseen on keskimääräisen eliniän kasvu, koska korkea ikä on tärkein yksittäinen muistisairauksien riskitekijä. Ennaltaehkäisevää lääkehoitoa tai sairauden parantavaa hoitoa ei tällä hetkellä ole, mutta viimeisten vuosikymmenten aikana tieto ennaltaehkäisyn mahdollisuuksista on lisääntynyt huomattavasti.

Viimeisten vuosikymmenten aikana on tehty laajoja väestötutkimuksia, joiden avulla muistisairauden kehittymisen riskiin on yhdistetty monia elintapoja. Suomessa jo 1970-luvulla aloitetut tutkimukset, joissa samoja ihmisiä on seurattu useiden vuosikymmenten ajan, ovat osoittaneet, että liikunnallisesti, sosiaalisesti ja kognitiivisesti aktiiviset ihmiset sairastuvat muistisairauksiin vähemmän kuin henkilöt, joiden elämäntapa ei ole aktiivinen (Ngandu & Kivipelto 2018; Strandberg & Kivipelto 2017; Kivipelto & Ngandu 2016; Solomon ym. 2013).

Havainnoivat väestötutkimukset eivät kuitenkaan kerro vielä sitä, voidaanko muistisairauksia todella ennaltaehkäistä terveellisten elintapojen avulla. Tämän selvittämiseen tarvitaan niin sanottuja satunnaistettuja, kontrolloituja kokeita. Tällaisessa tutkimusasetelmassa tutkimukseen valittu joukko ihmisiä jaetaan satunnaisesti kahteen ryhmään ja vain toinen ryhmistä saa suunnitellun intervention. Intervention jälkeen ryhmiä verrataan toisiinsa haluttujen asioiden, esimerkiksi tiettyyn sairauteen sairastumisen, suhteen.

Läpimurto muistihäiriöiden ennaltaehkäisyssä saatiin Suomesta

Muistihäiriöiden ennaltaehkäisyyn liittyvä ensimmäinen satunnaistettu kontrolloitu koe oli FINGER-tutkimus (Finnish Intervention Study to Prevent Cognitive Impairment and Disability; www.thl.fi/finger). FINGER-tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, voidaanko monimuotoisen elintapaohjelman avulla ehkäistä ikääntyvien muistihäiriöitä ja mahdollisesti jopa ehkäistä muistisairauteen sairastumista tai siirtää sen alkua eteenpäin. FINGER-tutkimuksen lähtökohtana oli väestötutkimuksista saatu tieto siitä, että muistisairaudet ovat hyvin monitekijäisiä, ja sairastumisen riskiin vaikuttavat monet erilaiset elintapatekijät. Muistisairauden riskitekijät eivät myöskään ole kaikilla ihmisillä samoja. Tämän vuoksi FINGER-tutkimuksessa haluttiin testata elintapaohjelmaa, jossa tavoitteena oli vähentää samanaikaisesti useita riskitekijöitä. Tutkimus kohdistettiin henkilöihin, jotka olivat elintapojensa vuoksi korkeammassa riskissä sairastua muistisairauteen. Riskitekijöiden olemassaoloa kartoitettiin muun muassa aiemmissa tutkimuksissa kehitetyn muistisairauksien riskitestin avulla, joka löytyy esimerkiksi muistisairauksien Käypä hoito –suosituksista . FINGER-tutkimukseen osallistuneilla iäkkäillä riskitestin tulos oli kuusi pistettä tai enemmän.

FINGER-tutkimuksen interventioon sisältyi neljä eri osa-aluetta. Tutkittavien liikunta-aktiivisuutta lisättiin sekä kuntosalilla tapahtuvan voimaharjoittelun, että itsenäisesti tehtävän kestävyyskuntoharjoittelun kautta. Tutkittavat saivat ohjausta terveelliseen ruokavalioon ravitsemusterapeutin yksilö- ja ryhmäohjauksessa. Aivojen aktiivista käyttöä tuettiin antamalla tutkittavien käyttöön tietokonepohjainen muisti- ja ajattelutoimintoja harjoittava ohjelmisto, jossa tehtävät vähitellen vaikeutuivat. Tutkittavat kävivät myös säännöllisesti hoitajan ja lääkärin vastaanotoilla saamassa ohjausta sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin, kuten verenpaineeseen, verensokeriin ja veren rasva-arvoihin liittyen. Sosiaalisen aktiivisuuden positiivinen vaikutus huomioitiin siten, että kaikkiin intervention osa-alueisiin sisältyi ryhmäohjausta. FINGER-elintapaohjelma on kuvattu tarkemmin aikaisemmissa tieteellisissä julkaisuissa (Kivipelto ym. 2013; Ngandu ym. 2014; Ngandu ym 2015). Helppolukuisen kuvauksen elintapaohjelman sisällöstä löytää Suomen Lääkärilehden numerosta 4/2019 (Kivipelto ym. 2019).

FINGER-tutkimukseen osallistui yhteensä 1260 yli 60-vuotiasta henkilöä kuudella paikkakunnalla ympäri Suomea. Tutkittavien keski-ikä oli tutkimuksen alussa 69 vuotta. Tutkimuksen pääasiallisena tarkoituksena oli selvittää yllä kuvatun monimuotoisen elintapaohjelman vaikutusta ikääntyvien muisti- ja ajattelutoimintoihin, joita mitattiin herkällä, psykologin tekemällä neuropsykologisten testien patteristolla. FINGER-tutkimus jatkuu edelleen ja tutkimuksessa selvitetään elintapaohjelman vaikutusta myös moniin muihin, niin sanottuihin toissijaisiin päätetapahtumiin, joita ovat esimerkiksi fyysinen toimintakyky, elämänlaatu, terveyspalvelujen käyttö tai sairastuminen muihin sairauksiin.

FINGER-tutkimuksen ensimmäiset tulokset julkaistiin vuonna 2015 arvostetussa lääketieteellisessä tiedelehdessä Lancetissa (Ngandu ym. 2015). Tulokset osoittivat, että kahden vuoden aikana sekä tehostettuun elintapaohjelmaan osallistuneiden että vertailuryhmässä olleiden ikääntyvien henkilöiden muisti- ja ajattelutoiminnot olivat parantuneet. Vaikka parannusta oli tapahtunut molemmissa ryhmissä, oli parannus elintapaohjelmaa saaneessa ryhmässä huomattavasti suurempaa. Ero näkyi toiminnanohjauksessa, tiedonkäsittelyn nopeudessa ja vaativissa muistitehtävissä. Muisti- ja ajattelutoimintoihin liittyvien positiivisten tulosten lisäksi FINGER-interventio osoittautui tehokkaaksi myös elämänlaadun säilymisen kannalta (Strandberg ym. 2017) ja se myös ehkäisi muiden kroonisten sairauksien ilmaantumista (Marengoni ym. 2018). Positiiviset tulokset herättivät myös muut maat pohtimaan vastaavanlaisten elintapainterventioiden testaamista. Tällä hetkellä toistakymmentä maata on liittynyt World Wide Fingers –verkostoon, jossa Suomen mallin mukaista tutkimusta toteutetaan ympäri maailmaa.

Tutkimustieto vaikuttaa, kun se jalkautuu terveydenhuollon käyttöön

FINGER-tutkimukseen osallistuneilta kerätty palaute monimuotoisesta interventiosta oli erittäin positiivista. Suurin osa tutkimukseen osallistuneista raportoi osallistuneensa eri osa-alueisiin aktiivisesti. Moni kertoi muiden ikäihmisten tapaamisen olleen mieluisaa ja motivoineen osallistumaan. Elintapaohjelmaan osallistuneet kokivat elintapaohjauksen hyödylliseksi ja kertoivat pystyvänsä ohjeiden avulla jatkamaan terveellisiä elintapoja kaksivuotisen ohjelman jälkeenkin. Suuri osa tehostelun elintapaohjelman ryhmään osallistuneista ei edes ajatellut saaneensa tehostettua neuvontaa, vaan ainoastaan tavanomaista terveysneuvontaa. Tämä antaa viitteitä siitä, että tehokkuudestaan ja intensiivisyydestään huolimatta elintapaohjelmaa ei koettu erityisen raskaaksi. (Kulmala ym. 2018).

FINGER-tutkimus oli maailman ensimmäinen tutkimus, jossa pystyttiin osoittamaan tehokkaan elintapaohjelman positiiviset vaikutukset ikääntyvien riskiryhmässä olevien muisti- ja ajattelutoimintojen ylläpitämiseen. Moni terveydenhuollon toimija on osoittanut kiinnostuksensa FINGER-tyyppisen elintapaohjelman jalkauttamiseen osaksi ikääntyvien terveydenedistämistyötä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos onkin nyt laatinut FINGER-tutkimuksen pohjalta helppokäyttöisen toimintamallin, jota voidaan hyödyntää tässä työssä. Toimintamallin voi tulostaa käyttöön THL:n verkkosivuilta. Malli on saatavilla myös ruotsinkielisenä. Toimintamalli antaa perustiedot FINGER-tutkimuksesta, ohjaa muistisairauden riskissä olevien henkilöiden tunnistamiseen sekä antaa tiivistetysti tiedon tehokkaan elintapaohjelman sisällöstä. Tämän lisäksi mallin avulla terveydenhuollon ammattilainen voi suunnitella yksilölliset ja ikääntyneen elämäntilanteeseen sopivat tavoitteet elämäntapojen muuttamiseksi aivoterveellisemmiksi.

Muistisairauksien ennaltaehkäisyllä on isot taloudelliset ja inhimilliset vaikutukset

Tällä hetkellä on arvioitu, että muistisairauksien riskitekijöihin puuttuminen ja niiden vähentäminen voisi ehkäistä jopa kolmanneksen muistisairauksista (Norton ym. 2014). Myös sairauden alun siirtäminen vaikka vain muutamalla vuodella eteenpäin vähentäisi merkittävästi muistisairaiden määrää. Muistihäiriöiden ennaltaehkäisyn toimenpiteet ovat hyvin pitkälle samat kuin ne, joilla jo nyt terveydenhuollossa taistellaan sydän- ja verisuonitauteja ja diabetesta vastaan. Tämän vuoksi aivoterveyden edistämisen voi helposti istuttaa jo olemassa oleviin terveydenhuollon rakenteisiin ilman suurta lisäresurssien tarvetta. Tieto ennaltaehkäisevien toimien vaikuttavuudesta tulisikin olla osa jokaisen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen osaamista. Aivoterveyteen liittyvän osaamisen tulisi sisältyä myös terveydenhuollon ammattilaisten koulutukseen.

Vaikka ennaltaehkäisevien ja muistisairauden kulkuun vaikuttavien lääkkeiden tutkimustyö on vilkasta, emme voi jäädä odottamaan lääkehoidon tuomaa läpimurtoa, vaan on tartuttava niihin keinoihin, joiden tehosta on tällä hetkellä vahvaa näyttöä. Elintapoja parantamalla ja muistisairauksien riskitekijöitä poistamalla voimme taistella kasvavaa muistisairausepidemiaa vastaan. Näyttöön perustuvan FINGER-toimintamallin jalkautuminen perusterveydenhuollon käytäntöihin ja tulevien ammattilaisten koulutukseen tuo tutkimuksessa hyväksi todetut keinot muisti- ja ajattelutoimintojen tukemiseksi jokaisen ikääntyvän ihmisen käyttöön.

Lähteet

Kivipelto M., Kulmala J., Lehtisalo J., ym. 2019. FINGER-elintapaohjelma – toimintamalli kognitiivisen toimintakyvyn tukemiseen. Suomen Lääkärilehti 74,183–6.

Kivipelto M. & Ngandu T. 2016. From Heart Health to Brain Health: Legacy of the North Karelia Project for Dementia Research. Global Heart 11(2), 235-42.

Kivipelto M., Solomon A., Ahtiluoto S., ym. 2013. The Finnish Geriatric Intervention Study to Prevent Cognitive Impairment and Disability (FINGER): study design and progress. Alzheimer’s & Dementia 9(6), 657-65.

Marengoni A., Rizzuto D., Fratiglioni L., ym. 2018. The Effect of a 2-Year Intervention Consisting of Diet, Physical Exercise, Cognitive Training, and Monitoring of Vascular Risk on Chronic Morbidity-the FINGER Randomized Controlled Trial. Journal of the American Medical Directors Association19(4),355-360.e1.

Ngandu T., Lehtisalo J., Levälahti E., ym. 2014. Recruitment and baseline characteristics of participants in the Finnish Geriatric Intervention Study to Prevent Cognitive Impairment and Disability (FINGER)-a randomized controlled lifestyle trial. International Journal of Environmental Research and Public Health 11(9), 9345-60.

Ngandu T. & Kivipelto M. 2018. Monimuotoiset elintapainterventiot muistisairausepidemian ehkäisyssä. Duodecim 134(24), 2547-53.

Ngandu T., Lehtisalo J., Solomon A., ym. 2015. A 2 year multidomain intervention of diet, exercise, cognitive training, and vascular risk monitoring versus control to prevent cognitive decline in at-risk elderly people (FINGER): a randomised controlled trial. The Lancet 385(9984), 2255-63.

Norton S., Matthews F.E., Barnes D.E., Yaffe K., Brayne C. 2014. Potential for primary prevention of Alzheimer’s disease: an analysis of population-based data. The Lancet Neurology 13(8), 788-794.

Solomon A., Kivipelto M. & Soininen H. 2013. Prevention of Alzheimer’s disease: moving backward through the lifespan. Journal of Alzheimer’s Disease 33 Suppl 1, S465-9.

Strandberg T. & Kivipelto M. Terveet elämäntavat – terveet aivot. 2017. Duodecim 133(2), 195-200.

Strandberg T.E., Levälahti E., Ngandu T., Solomon A., Kivipelto M., for the FINGER Study Group. 2017. Health-related quality of life in a multidomain intervention trial to prevent cognitive decline (FINGER). European Geriatric Medicine 8, 164–167.

World Alzheimer Report. The state of the art of dementia research: New frontiers. 2018. Alzheimer’s Disease International (ADI), London. Saatavilla: https://www.alz.co.uk/research/WorldAlzheimerReport2018.pdf  15.1.2019.

Jenni Kulmala, yliopettaja ja erikoistutkija, Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
Tiia Ngandu, tutkimuspäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
Jenni Lehtisalo, tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
Miia Kivipelto, professori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Karolinska Institutet, Tukholma

Kansikuva: rawpixel on Unsplash