Karelia Age Friendly – Karelia profiloituu luomaan ikäystävällistä yhteiskuntaa

Heli Makkonen, Tuula Kukkonen, Pirjo Vesa

Ikäystävällisen yhteiskunnan kehittäminen on yksi Karelia-ammattikorkeakoulun erikoistumisprofiileista. Ikäystävällisyyden vahvistaminen on puolestaan osa sosiaalisesti kestävää kehitystä, jonka yhtenä tavoitteena on kaikkien tasavertainen mahdollisuus hyvinvointiin.

Tavoitteena ikäystävällisyyden kärkimaakunta

Pohjois-Karjalan maakuntastrategian 2040 keskeisenä tavoitteena on vahvistaa maakunnan elinvoimaa ja lisätä asukkaiden hyvinvointia. Maakunnan hyvinvointistrategiassa on asetettu tavoitteeksi, että Pohjois-Karjalasta tulee ikäystävällisyyden sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kärkimaakunta. Karelia-ammattikorkeakoulu on omassa strategiassaan sitoutunut tukemaan tätä tavoitetta.

Kareliassa on jo kymmenen vuoden ajan keskitytty ikäosaamisen ja ikäystävällisyyden kehittämis- ja koulutustoimintaan. Monissa hankkeissa, viimeisimmäksi SenDoc- ja Silver Economy –hankkeissa, on kehitetty uusia toimintamalleja ja vahvistettu verkostoja.  Tämä kaikki on tärkeää tehdä näkyväksi – meillä Pohjois-Karjalassa osataan jo paljon, ja tällä osaamisella on kysyntää myös muualla maassa ja kansainvälisestikin.

Tässä kirjoituksessa tarkastelemme ikäystävällisyyden edistämistä monialaisen yhteistyön näkökulmasta. Väestön ikääntyminen näkyy kaikilla työelämän aloilla. Työvoima ikääntyy, ja toisaalta ikääntyneet muodostavat yhä suuremman asiakasryhmän monilla eri sektoreilla. Ikäystävällisyys edellyttää aktiivista otetta eri alojen asiantuntijoilta – ja mahdollistaa uusia kehitysnäkymiä eri aloille.

Ikäystävällisyyttä vahvistetaan eri alojen yhteistyönä

Joskus ajatellaan, että ikäihmiset ovat tyypillisesti sosiaali- ja terveysalan palvelujen käyttäjiä. Ikääntymisen myötä sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve toki kasvaa, mutta toisaalta ihmiset ovat nykyisin yhä terveempiä yhä pidempään. Ikääntyneet ihmiset ovat kasvava asiakasryhmä monilla eri aloilla. Sekä ikääntyneiden hyvinvoinnin että toimintaympäristön elinvoimaisuuden näkökulmasta on tärkeää kuulla ikääntyneiden työntekijöiden ja asiakkaiden kokemuksia ja vastata heidän tarpeisiinsa. Väestön ikääntymisellä on myös taloudellista merkitystä: Silver Economy -ajattelussa korostetaan ikääntyvien ja ikäihmisten jatkuvasti kasvavaa roolia kuluttajina. Edelläkävijäyritykset ovat jo kehittämässä tuotteita ja palveluja vastaamaan tähän tarpeeseen.

Ikääntyminen näkyy esimerkiksi metsäalalla niin, että valmistuvat metsätalousinsinöörit neuvovat metsänhoidossa usein hyvinkin iäkkäitä metsänomistajia. Metsänomistajien keski-ikä on Metsäkeskuksen mukaan noin 60 vuotta, ja kolmasosa heistä on yli 70-vuotiaita. Samanaikaisesti metsänomistajille suunnatut erilaiset digitaaliset palvelut kehittyvät nopeasti. Tänä päivänä metsänomistajan on esimerkiksi mahdollista käsitellä satelliittien toimittamaa ja tekoälyn avulla tuotettua reaaliaikaista tietoa, josta voidaan seurata ja arvioida oman metsän myrsky- ja hyönteisvahinkoja.

Vastaavasti esimerkiksi matkailuliiketoiminnan ammattilaiselle ikääntyvien ja ikäihmisten tarpeiden ja ostovoiman huomioiminen tuotteistamisessa ja markkinoinnissa ovat ensiarvoisen tärkeitä ilmiöitä sekä kansallisesti että globaalisti. Ikäihmisten hyvinvointi- ja terveysmatkailu ovat lähitulevaisuuden trendejä myös Suomessa.

Miten nämä asiat on huomioitu koulutuksissa? Ja onko meillä eri aloilla huomioitu ikäystävällisyys, kun on kehitetty esimerkiksi erilaisia teknologisia ratkaisuja? Voisimmeko oppia tässä toisiltamme?

Digitalisaatio mahdollisuutena

Digitalisaation ja teknologian kehitys tuo uudenlaisia mahdollisuuksia ja haasteita myös sosiaali- ja terveysalalla. Yhteiskunnassamme odotetaan hyvinvointi- ja hoivateknologian, robotisaation ja automaation tukevan yhä enemmän ikäihmisten elämää ja arjessa selviytymistä sekä työntekijöiden toimintaa. Yleinen käsitys on, että digitaalisten palveluiden avulla voidaan luoda sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. Niiden avulla mahdollistuu kansalaisten palveluiden yhdenvertaisuus ja asuinpaikasta riippumaton asiointi, joka voi lisätä kansalaisten itsehoidon toteutumista sekä hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitoa.

Teknologia on tuonut uudenlaisia mahdollisuuksia ikääntyvien ihmisten hyvinvoinnin tukemiseen ja uusille toimintamalleille on tarvetta erityisesti kotihoidossa. Teknologian avulla voidaan helpottaa kotona asuvan ikäihmisen osallisuutta ja tuoda huolettomuutta sekä turvaa elämään. Hyvinvointi- ja hoivateknologiaa hyödynnetään myös ikäihmisten osallisuuden ja hyvinvoinnin lisäämisessä sekä yksinäisyyden lieventämisessä. Etäpalvelujen avulla voidaan tukea sosiaalisten suhteiden ylläpitämistä. Kaiken edellä mainitun johdosta herää kysymys, miten eri alojen koulutukset tarttuisivat monialaisesti hyödyntämään tietotaitoaan ikäihmisen hyväksi.

Osaamisyhteisö ikäystävällisyyttä vahvistamaan

Karelian strategisena tavoitteena on luoda ja vakiinnuttaa ikäystävällisen yhteiskunnan kehittämiseen, tutkimukseen ja koulutustoimintaan erikoistuva osaamisyhteisö. Työnimenä on KAFS, Karelia centre for Age Friendly Society, ja ehkäpä jatkossa keksimme osaamisyhteisölle suomenkielisen ytimekkään nimen. Monialaisessa osaamisyhteisössä voidaan tunnistaa eri alojen osaamista sekä jakaa erilaisia näkökulmia. Näin voidaan oppia yhdessä uutta ja rakentaa yhteistä ymmärrystä ikäystävällisestä yhteiskunnasta. Osaamisyhteisön kehittäminen on yksi EAFS-hankkeen (RDI Excellence in Creating Age Friendly Society in Remote Areas) tavoitteista. Hanke toteutetaan Opetus- ja kulttuuriministeriön erityisrahoituksella 2020-2023.

Osaamisen näkyväksi tekeminen on siis yksi tavoitteista. Mutta tarvitaan myös paljon uutta tietotaitoa. Ikäystävällisen yhteiskunnan kehittämisessä tarvitaan erityisesti monialaista vuoropuhelua. Syksyllä 2020 kartoitimme ikäystävällisyyden kehittämistarpeita kumppaneiden kanssa toteutetussa Howspace-työskentelyssä. Lisäksi kartoitimme nykyisiä vahvuusalueita ja osaamisen kehittämistarpeita sekä pohdimme, miten voimme toiminnallamme edistää ikääntyneiden merkityksellistä elämää, voimavaroja ja osaamista.

Ikäystävällisyyden kehittämisen painopisteiksi hahmottuivat 1) asiakaslähtöiset palvelut ja ratkaisut, 2) ikäystävälliset elinympäristöt, 3) muistiystävällinen yhteiskunta sekä 4) ikäystävällinen työelämä. Nämä toisiinsa kytkeytyvät painopisteet edellyttävät monialaista yhteistyötä. Ei synny käyttäjälähtöisiä digitaalisia ratkaisuja ikäystävällisiin palveluihin ilman digiosaamista, palvelumuotoiluosaamista, sote-osaamista, liiketoimintaosaamista jne. Ikäystävällinen elinympäristö on monien alojen yhteinen kysymys: kuinka kaavoitamme, suunnittelemme ja rakennamme, miten liikenneyhteydet toimivat, entä etäyhteydet ja -palvelut, kuinka kaupan, pankkien, teatterien, järjestöjen ja seurakuntien palvelut ovat mahdollisimman saavutettavia. Muistiystävällinen yhteiskunta koskettaa kaikkia elämänalueita. Eikä muistisairaus saisi rajata mitään elämänalueita ihmisen ulottuvilta pois – kuinka mahdollistamme tämän? Ikäystävällisen työelämän kysymykset ovat läsnä kaikilla aloilla ja liittyvät sekä esimiestyöhön, työyhteisön toimintaan ja jokaisen ikääntyvän työntekijän yksilöllisiin ratkaisuihin.

Näiden painopisteiden ympärille tullaan kokoamaan monialaisia temaattisia osaamisyhteisöjä, joihin kutsutaan ikäystävällisyyden päähenkilöitä: ikääntyviä ja ikäihmisiä, eri alojen ammattilaisia, yrittäjiä, kehittäjiä, kouluttajia ja opiskelijoita. Nämä temaattiset osaamisyhteisöt voivat keskittyä yhteen teemaan kerrallaan, esimerkiksi ikäystävälliseen asumiseen. Näin osaamisyhteisöön voidaan kutsua juuri kyseisestä teemasta kiinnostuneita henkilöitä.

Teknologian nopea kehitys haastaa ja mahdollistaa ikäystävällisyyttä

Ikäystävällisyyttä on tärkeää ymmärtää suhteessa ympäröivässä maailmassa tapahtuviin muutoksiin. Tutkijoiden mukaan maailmassa on meneillään nopea muutosvaihe, jossa ollaan teknologian aikakaudella ja siirtymässä robotisaatio-vaiheeseen.  Tämän muutoksen vaikutukset ulottuvat kaikkialle, kuten työprosesseihin, yritysmalleihin ja strategisiin toimintoihin sekä elämään yleensä.  Muutos etenee nopeasti ja dynaamisesti teknologia edellä. Digitaaliset palvelut laajenevat ja monipuolistuvat lähes kaikilla eri aloilla lähitulevaisuudessa. Erilaista teknologiaa ja siihen liittyviä palveluja kehitetään runsaasti ja usko teknologian mahdollisuuksiin on vahva. Ajatellaan, että tulevaisuudessa robotit mahdollistavat sen, että ihmisille jää enemmän aikaa olennaisiin asioihin, luovaan ajatteluun ja keskinäiseen kasvokkain tapahtuvaan kohtaamiseen.  Uudenlainen teknologia on tulossa vahvasti ikäihmisten arkeen tietokoneiden, puhelimien, tablettien ja television rinnalle. Teknologia on monessa tapauksessa hyvä apuväline, mutta sen tarkoituksena ei ole korvata ihmiskontaktien merkitystä. Aika näyttää, mihin kaikkeen teknologia vielä pystyy.

Digitaalisuus tuo mukanaan paljon sellaista uutta, joka heijastuu toimintatapojen muutoksessa muiden muassa valmentavana työotteena, itseohjautuvuutena, omahoidon lisääntymisenä ja jatkuvana oppimisena keskinäisessä toiminnassa. Näin ollen uuden teknologian käyttöönotossa korostuu keskinäinen kuunteleminen – dialogisuus, jota voi edesauttaa valmentavalla työotteella, nk. “coachauksella”. Siinä on keskeistä kuuntelun ohella esittää ikäihmisille kysymyksiä ja tulla siten tietoisemmaksi hänen näkemyksistään, ennakko-oletuksistaan ja uskomuksistaan sekä kannustaa häntä hänen maailmastaan käsin ja omine voimavaroineen uudenlaiseen toimintaan digitaalisten välineiden käytössä. Karelian kansainvälisessä DigiNurse-hankkeessa luotiin “coachaus-malli” avuksi digitaalisten laitteiden käyttöönotossa. Mallia voidaan hyödyntää monialaisesti huomioiden ikäystävällisyyttä ja ehkäisten syrjäytymistä.

Yhteenvetona voimme todeta, että ikäystävällisen yhteiskunnan rakentamisessa tarvitaan kaikkien meidän panosta. Pyrimme EAFS -hankkeessa edistämään monialaista vuoropuhelua ja yhteistyötä, jotta saavutamme yhdessä tämän tavoitteen. Luomme yhdessä ikäystävällisempää ja sosiaalisesti kestävämpää yhteiskuntaa!

Kirjoittajat:
Heli Makkonen, yliopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu
Tuula Kukkonen, yliopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu
Pirjo Vesa, yliopettaja Karelia-ammattikorkeakoulu