Geronomi (AMK) vanhustyön ja ikääntymisen asiantuntijana

Geronomi (AMK) ‑tutkinto on 3,5‑vuotinen ammattikorkeakoulututkinto, jossa opiskelija syventyy vanhustyön ja ikääntymiseen liittyvän osaamisen kehittämiseen. Geronomi (AMK) ‑tutkintoon johtava koulutusvastuu on kuudessa ammattikorkeakoulussa: Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa (XAMK), Lapin, Seinäjoen ja Satakunnan ammattikorkeakouluissa, Metropolia ammattikorkeakoulussa sekä uusimpana geronomikoulutuksen vuoden 2021 alusta aloittaneella Karelia-ammattikorkeakoululla.

Alueelliset tarpeet geronomin osaamiselle tunnistettu

Koko Suomen väestö ikääntyy nopeasti, ja Pohjois-Karjala on väestöpohjaltaan nopeimmin ikääntyvä maakunta. Pohjois-Karjalan alueella on tunnistettu haasteita saada koulutettua työvoimaa ikäihmisten palveluihin. Geronomikoulutus kytkeytyy tiiviisti Karelia-ammattikorkeakoulun strategisiin tavoitteisiin ja vahvistaa ikäosaamiseen profiloitumista. Geronomikoulutus täydentää Karelia-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan koulutustarjonnan kokonaisuutta Pohjois-Karjalan ja lähimaakuntien ikääntyvän väestön tarpeisiin vastaamiseksi. (Ks. Valtioneuvosto 2020.)

Karelian geronomikoulutuksen painopisteitä

Karelia-ammattikorkeakoulun geronomikoulutuksen opetussuunnitelman painopisteitä ovat ikäystävällinen yhteiskunta, sosiokulttuurinen vanhustyö ja aktiivinen, terve ja toimintakykyinen ikääntyminen. Koulutuksemme ohjaavat arvot ovat eettisyys, esteettisyys ja esteettömyys. Toiminnassamme ja opintojaksojen toteutuksissa pyrimme todellistamaan näitä tärkeitä ammattieettisiä arvoja ja samalla pyrkimyksemme on geronomikoulutuksen kautta luoda pohjaa eettiselle ja esteettisyyden sekä esteettömyyden huomioivalle vanhustyön ammatilliselle työkulttuurille. Toisaalta eettiset dilemmat kytkeytyvät vahvasti yleisemminkin sosiaali- ja terveysalan työhön. Eettisiä dilemmoja aiheuttavat esimerkiksi asiakastyössä konkretisoituvat erilaiset ja eri toimijoiden asettamat tavoitteet. Myös eettinen pohdinta ja eettisten dilemmojen käsittely on osa geronomin osaamista.

Geronomin osaaminen ja osaamiskompetenssit

Kansallisen tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksen osaamistasokuvauksen (NQF 6) mukaisesti geronomi (AMK) ‑tutkinnossa osaaminen kytkeytyy seuraaviin yleisiin lähtökohtiin: tutkinnon suorittamisen myötä opiskelija hallitsee laaja-alaiset ja edistyneet oman alansa tiedot, joihin liittyy teorioiden, keskeisten käsitteiden, menetelmien ja periaatteiden kriittinen ymmärtäminen ja arvioiminen. Lisäksi alalta valmistunut ymmärtää ammatillisten tehtäväalueiden ja/tai tieteenalojen kattavuuden ja rajat. Hän hallitsee edistyneet kognitiiviset ja käytännön taidot, jotka osoittavat asioiden hallintaa, kykyä soveltaa ja kykyä luoviin ratkaisuihin ja toteutuksiin, joita vaaditaan erikoistuneella ammatti‑, tieteen- tai taiteenalalla monimutkaisten tai ennakoimattomien ongelmien ratkaisemiseksi. (Opetushallitus 2022.)

Osaamistasokuvauksen mukaan valmistunut geronomi (AMK) pystyy työskentelemään itsenäisesti alan asiantuntijatehtävissä ja kansainvälisessä yhteistyössä. Hänellä on valmiudet toimia yrittäjänä ja johtaa monimutkaisia ammatillisia toimia tai hankkeita. Geronomi (AMK) kykenee päätöksentekoon ennakoimattomissa toimintaympäristöissä ja vastaa oman osaamisensa arvioinnin ja kehittämisen lisäksi yksittäisten henkilöiden ja ryhmien kehityksestä. Opintojen myötä kehittyy valmius elinikäiseen oppimiseen. Lisäksi geronomin osaamista on toimia erilaisten ihmisten kanssa opiskelu- ja työyhteisössä sekä muissa ryhmissä ja verkostoissa huomioiden yhteisölliset ja eettiset näkökulmat.  Hän viestii hyvin suullisesti ja kirjallisesti sekä alan että alan ulkopuoliselle yleisölle äidinkielellään ja kykenee vuorovaikutukseen omalla alallaan ainakin yhdellä vieraalla kielellä. (Opetushallitus 2022.)

Valtakunnalliset geronomin osaamiskompetenssit

Geronomin valtakunnalliset osaamiskompetenssit ovat gerontologinen osaaminen, monialainen arviointiosaaminen, ohjausosaaminen, gerontologinen hoiva‑, hoito- ja kuntoutusosaaminen, palvelujärjestelmäosaaminen sekä johtamis‑, kehittämis- ja laadunhallintaosaaminen. Lisäksi ammattikorkeakoulututkintojen yhteiset osaamiskompetenssit oppimaan oppiminen, työelämässä toimiminen, eettisyys, kestävä kehitys, kansainvälisyys ja monikulttuurisuus sekä ennakoiva kehittäminen ovat osa geronomin osaamista. (Ks. Arene 2022.)

Geronomiopiskelijan osaamisen rakentumisen moniulotteisuus

Geronomiopiskelijalle ikääntymiseen sekä ihmisiin liittyvien näkökulmien tarkastelu ei välttämättä hahmotu heti opintojen alkuvaiheessa selkeästi erilaisten opintokokonaisuuksien sisältämien näkökulmien vuoksi. Geronomin osaamisen rakentuminen voi tuntua jopa sirpalemaiselta. Geronomin osaaminen koulutuksen myötä rakentuu sekä vertikaalisesti että horisontaalisesti ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien. Ensin mainitulla voidaan tarkoittaa gerontologisen osaamisen syvenemistä Bloomin taksonomian mukaisten osaamistasojen myötä asioiden kuvailemisesta analyyttiseen kehittämiseen ja esimerkiksi geronomin ammatti-identiteetin rakentumista. Horisontaalisen osaamisen rakentumisella voidaan tarkoittaa laaja-alaista gerontologisen osaamisen rakentumista, jossa hyödynnetään monialaiseen tietoperustaan kiinnittyvää gerontologista tietoa ja geronomin työssään tarvitsemia taitoja. Asiantuntemuksen vertikaalisuutta ja horisontaalisuutta voisi konkretisoida esimerkiksi geronomin osaamisella tunnistaa erityisesti ikääntymiseen liittyviä erityispiirteitä ja huomioida sekä kehittää esimerkiksi ikäystävällisen yhteiskunnan edistämiseen tähtäävää ja aktiivista ikääntymistä korostavaa sosiokulttuurisen vanhustyön otetta toiminnassaan. Lisäksi geronomilla on valmiudet tunnistaa ja ohjata ikäihmisiä esimerkiksi tarvittaviin eri alojen palveluihin ikäihmisten yksilöllisten tarpeiden ja tilanteiden mukaisesti.

Geronomi sosiaalihuollon ammattihenkilönä nojaa osaamisessaan monialaiseen gerontologiseen tietoon, jossa korostuvat sosiaalialan, hoitotyön ja kuntoutuksen näkökulmat.  Näitä erilaisia näkökulmia geronomi tarvitsee työssään ikäihmisten parissa. lkäihmisten yksilölliset taustat, tilanteet ja arki, tai kääntyminen ylipäätään, eivät mukaudu yhteen tai tiettyyn teoreettiseen tarkastelutapaan. Käytännössä ikäihmisten kanssa työskennellessään asiakkaiden arjessa ja palvelujärjestelmän sokkeloissa, geronomi tarvitsee monialaisia ja erilaisia teoreettisia näkökulmia sisältävää tietoa jäsentääkseen muun muassa ohjaustyöhön, ikäihmisten palveluiden kehittämiseen tai palvelujärjestelmään liittyvää työtä. Sosiaalialan korkeasti koulutettujen ammattihenkilöiden osaaminen rakentuu lähtökohtaisesti erilaisista teoreettisista ja käsitteellisistä näkökulmista ja lähtökohdista, esimerkiksi sosiaalityön, yhteiskuntapolitiikan, kasvatustieteiden ja muiden ihmistieteiden lähtökohdista.

Geronomiopiskelijan osaaminen Karelia-ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmassa on kuvattu ensmmäisenä opiskeluvuonna ”geronomi monialaisen tietoperustan ymmärtäjänä”, toisena vuonna ”geronomi vanhustyön ja ohjauksen osaajana”, kolmantena vuonna ”geronomi vanhustyön ja ohjauksen kehittäjänä” ja neljäntenä vuonna ”geronomi vanhustyön asiantuntijana”. Nämä osaamisen kuvauksen ulottuvuudet piirtävät kuvan geronomiopiskelijan osaamisen rakentumisesta konstruktiivisesti kohti vanhustyön asiantuntijuuden osaamista. Näiden kuvausten lisäksi Karelian geronomiopiskelijan osaamisen rakentumista jäsentää Bloomin taksonomian mukaisesti määritellyt opintojaksojen osaamistavoitteet. Tämän ajattelun myötä esimerkiksi ensimmäisen vuoden opinnoissa ja harjoitteluissa osaamisessa korostuvat monialaisen tietoperustan määrittely ja kuvaileminen. Tätä hankittua osaamista hyödyntäen toisena lukuvuonna korostuvat tietojen ja taitojen soveltamista ja jäsentämistä koskevat kokonaisuudet. Kolmantena ja neljäntenä lukuvuonna korostuvat analyyttistä ajattelua ja toimintaa sekä työelämäläheisyyttä korostava tietojen ja taitojen soveltaminen ja kehittäminen.

Geronomin ydinosaamista sosiaalihuollon ammattihenkilönä on hahmottaa ikääntymiseen ja ikäihmisten elämäntilanteiseen liittyviä erilaisia näkökulmia ja soveltaa koulutuksen myötä hankittua tietoa käytännön työssä esimerkiksi ikäihmisten yksilöllisten elämäntilanteiden tukemisessa, ohjaamisessa, moniammatillisessa yhteistyössä, palveluiden kehittämisessä tai johtamisessa. Tämän ”sosiaalisen ulottuvuuden” osaaminen edellyttää erilaisten näkökulmien tunnistamista ja ymmärtämistä osaksi sosiaalialan ammattihenkilön ydinosaamista.

Geronomit tulevaisuuden vanhustyön pioneereina

Monialaiseen gerontologiseen tietoon pohjautuva geronomin osaaminen sisältää erilaisia sosiaali‑, terveys- ja kuntoutusalan näkökulmia. Tämä mahdollistaa geronomille laaja-alaisen vanhustyön osaamisen. Tulevaisuuden hyvinvointialueilla, joissa erilaiset sosiaali- ja terveysalan työkulttuurit ja toimintatavat ovat muutosten pyörteissä, geronomin osaamista voitaisiin hyödyntää esimerkiksi ennaltaehkäisevässä työssä ja erilaisissa moniammatillisissa ympäristöissä. Laillistettuna sosiaalihuollon ammattihenkilönä geronomin osaaminen soveltuu myös mainiosti esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan yhdyspinnoilla työskentelyyn, moniammatilliseen verkostotyöhön esimerkiksi palveluohjauksen keinoin, sekä jalkautuvaan työhön asiakkaan ja tämän verkoston kanssa. Myös yksilö- ja yhteisötyö esimerkiksi sosiokulttuurisen otteen avulla sekä kehittämistyö ovat osa geronomin osaamista.

Geronomin siirtyminen työelämään

Eri puolilta Suomea olemme kuulleet iloisia uutisia, että valmistuneet geronomit työllistyvät työmarkkinoille erinomaisesti. Karelia-ammattikorkeakoulussa geronomiopiskelijoiden harjoittelut ovat keskeisiä työelämään tutustumisen paikkoja ja toisaalta myös työelämän mahdollisuuksia tutustua geronomiopiskelijan osaamisen rakentumiseen eri harjoittelujaksoilla. Koulutuksen ja työelämän välinen yhteistyö ja kehittämistyö geronomien osaamisen tunnistamiseksi työelämässä on tarpeellista. Erilaiset koulutuksen ja työelämän väliset vierailut, asiantuntijatapaamiset, jalkautuva työskentely ja muu kehittämistyö on tärkeää. Haluamme Karelian geronomikoulutuksessa olla mukana edistämässä alueellista ja maakuntarajat ylittävää tulevaisuuden vanhustyön osaamisen kehittämistä.

Kirjoittaja:

Terhi Myller, yliopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Arene 2022. Ammattikorkeakoulusta valmistunut saa laaja-alaisen työelämäsivistyksen. Luettu 29.9.2022 https://www.arene.fi/blogi/ammattikorkeakoulusta-valmistunut-saa-laaja-alaisen-tyoelamasivistyksen/

Opetushallitus 2022. Tutkintojen viitekehykset. Luettu https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/tutkintojen-viitekehykset 29.9.2022

Valtioneuvosto 2020. Päätös ammattikorkeakoulun toimiluvan muuttamisesta. https://valtioneuvosto.fi/delegate/file/74918 29.9.2022