Muistiaktiivit asialla — kokemusta ja vaikuttamista
Muistiystävällisessä yhteiskunnassa tuetaan muistisairautta sairastavien ihmisten oikeutta ja mahdollisuuksia elää omannäköistä ja merkityksellistä elämää. Muistin osaamisyhteisö on osa Karelia-ammattikorkeakoulun ikä- ja muistiystävällisen yhteiskunnan kehittämistyötä. Osaamisyhteisö vahvistaa muistisairauteen sairastuneiden osallisuutta ja toimii myös vaikuttamisen välineenä. Tässä artikkelissa kuvataan ja arvioidaan muistin osaamisyhteisön toimintaa vuosien 2022–2023 aikana.
Muistiaktiivit muistin osaamisyhteisön ytimessä
Muistin osaamisyhteisö on osa Karelia-ammattikorkeakoulun ikäystävällisen yhteiskunnan kehittämistyötä (Karelia 2023a). Muistin osaamisyhteisö aloitti vuoden 2022 alussa ja kokoontui ensimmäisen toimintavuotensa aikana neljään kasvokkaiseen tapaamiseen. Toisena toimintavuonna 2023 toteutui kolme tapaamiskertaa ja yksi vierailukäynti.
Muistiaktiivit muodostavat osaamisyhteisön ytimen. Muistiaktiivit ovat Pohjois-Karjalan Muisti ry:n aktiivisia kokemustoimijoita, jotka ovat työikäisenä sairastuneet muistisairauteen. He valikoituivat osaamisyhteisöön muistiyhdistyksen ammattilaisen kannustamina. Yhdistyksessä ryhmäläiset ja heidän soveltuvuutensa osaamisyhteisön toimintaan tunnetaan. Kaikilla osallistujilla on kiinnostusta ja innostusta kokeiluihin ja uudenlaisiin toimintoihin. Koossa on siis porukka, jolla on kokemusta ja näkemystä muistiin ja muistiystävällisyyteen.
Muistiaktiivien lisäksi osaamisyhteisöön on osallistunut muistiosaamisen asiantuntijoita, esimerkiksi Siun soten muistihoitaja. Lisäksi tapaamisissa on vieraillut eri alojen asiantuntijoita, muun muassa kaupungininsinööri Joensuun kaupungilta ja Joensuun kaupunkikeskustayhdistyksen toiminnanjohtaja. Mukana on ollut myös kouluttajia ja opiskelijoita sosiaali- ja terveydenhuollon sekä median aloilta. Tapaamisissa on ollut kerrallaan noin kymmenen osallistujaa. Osaamisyhteisön tapaamisten suunnittelusta, toteutuksesta ja jatkuvuudesta huolehtivat Karelia-ammattikorkeakoulun opettajat ja hanketoimijat.
Muistin osaamisyhteisö on kokoontunut Tikkarinteellä Karelia-ammattikorkeakoulun tiloissa. Tapaamisiin on muotoutunut vakiintunut rakenne. Ne on järjestetty torstai-iltapäivisin, ja kesto on kaksi ja puoli tuntia. Aikataulu on koeteltu ja hyväksi havaittu eikä mene päällekkäin muiden muistiryhmien kanssa. Monella muistiaktiivilla on useita säännöllisiä aktiviteetteja, ja he sovittelevat aikataulujaan. ”Minulla olisi ollut nyt uimahalliryhmä, mutta halusin tulla tänne”, kertoi eräs osaamisyhteisön jäsen.
Yhteisön kokoontuminen alkaa lämmittelykierroksella, esittäytymisellä sekä kuulumisten ja tunnelmien kertomisella. On osoittautunut hyväksi tavaksi koota alussa “aiemmin tapahtunutta”, mihin osaamisyhteisö liittyy, miksi olemme koolla, miten toimimme ja mitä viimeksi puhuttiin ja sovittiin. Kaikille osallistujille lähetetään kunkin tapaamisen jälkeen kirjallinen yhteenveto, mutta siitä huolimatta yhteinen muistelus tukee toiminnan jatkuvuutta ja on tärkeä ajatusten virittäjä. Se vahvistaa myös osallisuutta ja luo yhteistä näkyä siitä, että koolla on monenlaista osaamista, tietoa, taitoa ja kokemusta. Kun käydään yhdessä läpi myös sitä, miten asiat ovat mahdollisesti edenneet, osaamisyhteisö tulee näkyväksi myös vaikuttamisen välineenä.
Tapaamisen rakenteeseen sisältyy itsestään selvästi kahvitauko, joka ei katkaise keskustelua ja vuorovaikutusta, vaan päinvastoin vahvistaa yhteisyyttä ja innostaa vapaaseen jutteluun ja tutustumiseen. Otetaan valokuvia ja nauretaan yhdessä. Osallistujat ovat antaneet kirjallisen suostumuksensa valokuvaukseen sekä kuvien ja muiden tuotosten käyttöön julkaisuissa. Osaamisyhteisötapaamista seuraavana päivänä hanketoimijat kirjaavat havainnot, kokemukset ja opit jatkoon.
Kohtaamisesta ja asenteista aloitettiin
Kaikesta ennakkovalmistelusta huolimatta hanketoimijoita mietitytti, miten merkitykselliseksi osallistujat kokevat toiminnan. Suunnitelma oli, että osaamisyhteisössä lähdetään liikkeelle ilman valmista esityslistaa, ja tavoitteet ja toimintatavat luodaan yhdessä. Samalla oli tarkoitus kokeilla, kuinka ilmiöpohjaisen oppimisen menetelmiä voitaisiin soveltaa tällaisessa toiminnassa. Ilmiöpohjaisessa oppimisessa lähdetään liikkeelle todellisen elämän ilmiöistä ja keskitytään osallistujia kiinnostaviin ja puhututtaviin asioihin. Tarkoituksena on tarkastella ilmiötä ja löytää siitä uusia näkökulmia ja oppia uutta.
Osaamisyhteisön keskeiseksi, yhä uudelleen nousevaksi teemaksi löytyi kohtaaminen. Muita keskustelussa olleita asioita olivat, mitkä elämänalueet muuttuvat sairastumisen myötä ja miten ne muuttuvat, mistä elämän merkitykset sen jälkeen rakentuvat sekä mitä kanssaihmiset tietävät ja ymmärtävät muistisairauksista. Nämä ovat teemoja, joissa Muistiaktiivit ovat nähneet eniten korjaamisen ja parantamisen varaa.
Osaamisyhteisön ensimmäisissä keskusteluissa nousi vahvasti esille kohtaaminen. Kaikilla Muistiaktiiveilla oli omakohtaista kokemusta erilaisista kohtaamisista, joista osa oli koettu ikävinä. Lisäksi puhuttiin toisten ihmisten, perheen ja läheisten merkityksestä muistisairaan ihmisen elämässä. Eläköitymisen kokemus ja työn merkitys olivat monella mielessä, olihan kyse työikäisenä sairastuneista ihmisistä. Osallistujat toivat esille huolensa muistia kuormittavista työtehtävistä ja työnantajien melko vähäisestä muistitietoisuudesta. Omassa elämässä monet asiat muuttuvat sairastumisen aikoihin. Ajankäyttö muuttuu, ja mietityttää, miten voisi jatkossa käyttää aikaansa, jotta kokisi sen merkitykselliseksi.
Kohtaamisen teemassa keskustelua herättivät kysymykset, mitkä asiat kohtaamiseen vaikuttavat ja miten kohtaamiskokemuksia voisi tuoda näkyville. Muistiaktiivit kysyivät, voisivatko he esimerkiksi kirjoittaa tarinoita kohtaamisten muuttumisesta. Muuttuvatko kohtaaminen ja asennoituminen silloin, kun toisen osapuolen muistisairaus on tiedossa? Mikä muuttuu ja miksi? Pohdittiin, että kokemustoimijat voisivat esimerkiksi haastatella toisiaan kanssatutkimuksen keinoin.
Muistiaktiivit ja muut muistin asiantuntijat haluavat vaikuttaa ja edistää muistiystävällistä yhteiskuntaa.
Vaikuttamista ja mediayhteistyötä
Media vaikuttamiskanavana nousi keskusteluissa esille, ja mediayhteistyö onnistuikin yli odotusten. Tuloksena olivat laajat artikkelit työikäisenä muistisairauteen sairastuneen ajatuksista ja kokemuksista muun muassa sanomalehti Karjalaisessa sekä Kotiliesi- ja Apu-lehdissä. Tärkeälle asialle kasvot antanut kokemustoimija läheisineen ansaitsee suuret kiitokset avoimuudestaan ja rohkeudestaan. Karjalaisen artikkelissa esiteltiin myös osaamisyhteisön työtä ja merkitystä. Myöhemmissä haastatteluissa ja artikkeleissa kirjoitettiin muistiystävällisen puistoympäristön yhteissuunnittelusta ja avajaisista, joissa Muistiaktiivit kertoivat suunnitteluprosessista. (Apu 2022; Karelia 2023a; Karelia 2023b; Karjalan Heili 2023; Karjalainen 2022a; Karjalainen 2022b; Karjalainen. 2023c; Karjalainen 2023d; Kotiliesi 2022.) Artikkeleita levitettiin toimijoiden some-kanavissa, ja Pohjois-Karjalan Muisti ry:n vertaiskirjeessä.
Mediayhteistyö vahvisti ajatusta siitä, että muistiasioista pitää puhua ääneen ja enemmän. Ideoitiin muun muassa draamatyöpajaa muistisairaita kohtaaville ihmisille. Ajatukseksi kiteytyi, että keskustelu kohtaamisen käsitteestä leijuu ehkä liiaksi ”ylätasolla”. Muistiaktiivit miettivät, voisiko kohtaamisen käsitettä avata konkreettisemmaksi, esimerkiksi kuvaamalla kohtaamista mukana olemisena ja ihmiskeskeisenä kanssakäymisenä. Muistiaktiivien ja kokemustoimijoiden näkemysten mukaan yhteiskunnassa on paljon vääriä mielikuvia ja asenteita, minkä lisäksi on päästävä eroon omasta häpeän tunteesta. Tarvitaan rohkeutta, jota eräs kokemustoimijoista kuvasi: ”Enää ei tarvitse ajatella, mitä muut ajattelevat minusta.”
Kohtaaminen on monikasvoista, ja se sisältää myös lapset ja nuoret, jotka kokemustoimijoiden mukaan tuovat uutta ajattelua ja ymmärtävät elämän monimuotoisuuden. Halutaan vahvistaa aktiivisuutta ja näkyvyyttä ja nostaa Muistiaktiivien ja kokemustoimijoiden omaksi sloganiksi ”tylsyyttä vastaan, tekemisen kautta”. Viestinä on, ettei haluta jäädä vanhojen käsitysten vangiksi, vaan halutaan kertoa kaikille, että sairauden kanssa voi elää hyvää elämää.
Kohti muistiystävällistä puistoympäristöä
Syksyn tapaamisen teemaksi valitsimme muistiystävällisen asuinympäristön ja kutsuimme asiantuntijavieraaksi kaupungininsinööri Tero Toivasen Joensuun kaupungin kaupunkirakenneyksiköstä.
Hänen kanssaan virisikin vilkas keskustelu muistiystävällisyyden konkreettisista rakennuspuista ja esteistä. Joensuussa on tehty paljon esteettömyystyötä, mutta muistiin liittyvät erityiskysymykset eivät ole aiemmin tulleet esille. Muistiaktiiveilta ja kokemustoimijoilta nousi keskusteluun kokemuksia ja ideoita, ja kaupungininsinööri kirjasi asiat eteenpäin vietäviksi. Puhuttiin muun muassa muistiystävällisistä reiteistä ja poluista, merkityksellisistä paikoista ja kohtaamispaikoista, torista ja uudesta kauppahallista, opasteista ja kylteistä, maamerkeistä ja taiteesta sekä luonnosta ja ”yllätyksistä” reiteillä. Keskustelussa pulpahti esiin pieniä käytännön asioita, kuten WC:t, penkit ja julkiset ”viisarikellot”, mutta myös innovatiivisia ideoita erilaisista muistiystävällisistä digisovelluksista.
Muistiystävällisen puistoympäristön yhteissuunnittelu käynnistyi tämän keskustelun pohjalta ja Joensuun kaupungin kaupunkirakenneyksikön aloitteesta myöhemmin syksyllä. Joensuun kaupungin, Pohjois-Karjalan Muisti ry:n ja Karelia-ammattikorkeakoulun yhteistyönä laadittiin 2023 alussa ”Kaivannonpuisto – ikä- ja muistiystävällinen puistoympäristö” ‑hankehakemus. Hanke sai rahoituspäätöksen Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta huhtikuussa samana vuonna ja valmistui syksyllä 2023.
Osaamisyhteisön toiminnassa tuntui tapahtuvan merkittävä rytmin vaihdos ja sillan ylitys, kun ympäristöä, puistorakentamista ja kaupunkirakennetta tarkasteltiin muistin näkökulmasta. Nyt muistiystävällisyys kytkeytyy osaksi esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Muistiaktiiveille tuli tunne ytimessä olemisesta. Heitä kuunneltiin, heidän näkemyksiään arvostettiin, ja toiminnalla oli aidosti merkitystä ja vaikuttavuutta. Vaikuttamismahdollisuus yllätti myönteisesti, “ihanko oikeesti me voidaan vaikuttaa”.
Toista toimintavuotta 2023 leimasi osallistuminen Kaivannonpuiston muistiystävällisen puistoympäristön ideointiin, toteuttamiseen ja arviointiin osallistuminen. Muistiaktiivit osallistuivat hankkeen työpajoihin, joissa työmuotoina olivat alustukset ja pienryhmätyöskentely. Keskusteluissa pohdittiin ja jäsennettiin muistiystävällisyyden osatekijöitä ja niiden sovellettavuutta Kaivannonpuiston puistoympäristöön.
Muistiystävällistä matkailua ja videoita
Ikä- ja muistiystävällinen matkailu on tulevaisuutta ja jo tätä päivää. Osaamisyhteisön osallistujista monet ovat innokkaita matkailijoita. Tuttuja ovat niin Kanariansaaret kuin lähialueetkin. Muistin osaamisyhteisö pääsi osallistumaan matkailualan opintojakson suunnitteluun. Opintojakson tarkoituksena on tarjota matkailualan yrittäjille oppia ja ideoita ikääntymiseen ja muistiin liittyvissä kysymyksissä. Muistisairauteen sairastuneet kaipaavat matkailussa ihan niitä samoja asioita kuin muutkin, mutta tiettyjä yksityiskohtia ja linjauksia yrittäjän on hyvä huomioida. Kuluttajina niin ikääntyneet kuin Muistiaktiivitkin ovat kasvava joukko.
Osaamisyhteisö on pyrkinyt vaikuttamaan asenteisiin myös muun muassa videoiden avulla. Muistiaktiivit osallistuivat videoon Muistin osaamisyhteisöstä sekä kahteen Kaivannonpuistosta kertovan videon tekoon.
“Olemme tekemässä historiaa”
Tapaamisten tunnelma on poikkeuksetta ollut välitön sekä toisia kuunteleva ja kommentoiva. Esille tulee kokemus voimaantumisesta ja innostuksesta sekä tunne siitä, että on arvokas. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että osaamisyhteisön kautta muistiaktiiveille on muotoutunut uudenlainen, vahva rooli, jossa he muistin asiantuntijoina kohtaavat yhteiskunnan muita asiantuntijoita, esimerkiksi virkamiehiä ja toimittajia.
Muistiaktiivit kokevat osaamisyhteisöön osallistumisen tärkeäksi, vaikka monella kuulostaa kalenteri olevan täynnä harrastuksia ja menoja. Muistiystävällisen ympäristön pohtiminen on innoittanut osallistujia. Eräskin muistiaktiivi teki pitkillä sähköpyörälenkeillään eri puolilla kaupunkia tarkkoja havaintoja, miten asuinympäristöjen muistiystävällisyyttä ja esimerkiksi opasteita tulisi kehittää.
”Tylsyyttä vastaan, tekemisen kautta” – kokemustoimijoiden palautteita
Osaamisyhteisötoimijoiden palautetta on koottu pitkin matkaa kulloisenkin tapaamiskerran yhteydessä. Yhteistyö ja kokoontumiset on koettu myönteisiksi: “ollaan porukalla” ja “vallitsee lämmin ilmapiiri”. Kerrotaan muun muassa, että toiminta on ollut “uutta ja mukavaa”, tekeminen ollut “innostavaa ja mielenkiintoista” ja että halutaan “mieluummin tekemistä kuin kotona olemista”.
Tärkeäksi koetaan myös yhteisiin asioihin vaikuttamisen. Tapaamisissa “tulee esille enemmän näkökulmia, kun mukana on eri henkilöitä”. Esimerkiksi kaupungininsinöörin tapaaminen herätti ensin epäuskon ajatuksia, “Voiko tosiaan vaikuttaa? Jos kuitenkin tulee ”ei oo rahaa” ‑kommentti. Mutta kun kuultiin, että puisto on tulossa, niin piti ihan nipistää itseään, että onko totta. Hienoa ja innostaa vain jatkamaan.”
Onnistumisen ja pätevyyden tunnetta
Leena Knuuttila Pohjois-Karjalan Muisti ry:n toiminnanjohtajana ja muistiosaamisen asiantuntijana kuvaa omaa rooliaan osaamisyhteisössä kannattelijaksi. Hän kuvaa: ”Tunnen nämä ihmiset ja tiedän heidän potentiaalinsa. Tehtäväni on olla Muistiaktiivien ja kokemustoimijoiden huomaamaton kannattelija. He voivat kauttani ankkuroitua tilanteeseen, missä ollaan, miksi täällä ollaan ja mikä on tapaamisen aihe. Se lisää luottamusta ja uskallusta. Pystyn tarpeen tullen sanoittamaan asioita, tunteita ja tunnelmia. Havainnoin osallistujia ja näen heti vaikkapa istumisasennosta vireystason, rentouden tai innostumisen.”
Muistiyhdistyksen asiantuntijoilla on tärkeä merkitys osaamisyhteisön käytännön toteutuksessa, he voivat konkreettisesti auttaa ja tukea osallistujia. Leena Knuuttila kertoo: “Tulemme yhdessä, osa samalla kyydillä, osa omalla autolla ja keskustelemme, mihin sait auton jätettyä. Jo matka ja saapuminen osaamisyhteisöön Tikkarinteelle vahvistavat pätevyyden tunnetta: löydät oikean autopaikan ja saatat vielä osata opastaa toiset vakiintuneeseen tapaamispaikkaan. Osaamisyhteisötapaaminen alkaa hyvissä merkeissä!”
Osaamisyhteisö lähti yhteisönä tosi nopeasti liikkeelle. Muistiaktiivit tunnistivat tilanteen samankaltaisuuden Pohjois-Karjalan Muisti ry:n ryhmätoiminnan ja tapaamisten kanssa. Heillä on hyvät ryhmätaidot. Ryhmässä nähdään ihmisestä se paras mahdollinen, se terve tyyppi, joka voi olla ihan erilainen kuin kotioloissa. Sananvaltaa on, kykyä on.
Wau, niitä tuotoksia. Osallistujat tuottivat aidosti uusia, avartavia ajatuksia. Miten paljon näillä ihmisillä olisikaan sanottavaa ja annettavaa, jos he saisivat siihen tukea ja apua. Unelmani on se, että muistisairautta sairastavan ihmisen tukena olisi kanssakulkija. Se toisi ihmisen piiloon jäävää osaamista esille ihan toisella tavalla.”
Leena Knuuttila on Pohjois-Karjalan Muistiluotsin työntekijä ja työskentelee muistiaktiivien ja kokemustoimijoiden kanssa ja osallistui kaikkiin osaamisyhteisötapaamisiin.
Haastattelu 16.1.2023.
Rattaat pyörimään, jatkossa toimitaan!
Yhteenvetona muistin osaamisyhteisön kahdesta ensimmäisestä toimintavuodesta voidaan todeta, että palautteiden perusteella osaamisyhteisössä kaikki “voittavat”. Muistiaktiivit kokevat osaamisyhteisöön osallistumisen merkityksellisenä tekemisenä, mikä tuottaa arvostuksen ja vaikuttamisen tunnetta. Porukassa koetaan luottamusta, turvallisuutta ja iloa. Elämä on sairaudesta huolimatta hyvää. Osaamisyhteisöön osallistuvat Karelian kouluttajat, opiskelijat ja tutkijat saavat lisäymmärrystä muistisairauden kanssa elämisestä sekä muistiystävällisestä yhteiskunnasta ja sen kehittämistarpeista.
Vieraileville asiantuntijoille muistiosaamisyhteisö tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden vuorovaikutukseen ja suoraan yhteyteen Muistiaktiivien kanssa. Silloin muistiystävälliseen yhteiskuntaan aukeaa konkreettisesti uusi ikkuna. Kun muistiystävällisyyden idea tulee näkyväksi, alkaa syntyä oivalluksia ja ideoita esimerkiksi muistiystävälliseen kaupunkisuunnitteluun, asumiseen ja palveluihin. Tieto ja osaaminen kumuloivat ja jalostuvat, kun muistin kysymyksiä tarkastellaan useammasta eri näkökulmasta. Eri alojen ammattilaiset kohtaavat arvostavalla tavalla muistin todelliset asiantuntijat, kokemustoimijat ja Muistiaktiivit.
Tavataan Väärien tilausten kahvilassa
Muistiaktiiveilta ei puutu rohkeutta ja huumoria. Sen osoitti heidän innokas osallistumisensa maailmalta meille rantautuneeseen Väärien tilausten kahvilaan. Kahvila järjestettiin yhdessä restonomiopiskelijoiden ja heidän opettajiensa kanssa Pohjois-Karjalan Muisti ry:n tiloissa. Väärien tilausten kahvilassa oli oikeaa vanhan ajan kahvilameininkiä. Tilaukset otettiin pöydästä ja tarjoiltiin pöytiin. Pöytäseurueet olivat enemmän tai vähemmän tuttuja keskenään, mutta juttua, naurua ja iloa riitti, niin asiakkailla, kuin henkilökunnallakin. Muistiaktiivit hoitivat tilausten vastaanottamisen ja tarjoilemisen mallikkaasti. Eikä haittaa, vaikka oma tilaus olisi tullut naapurille, kaikki tarjottava oli maukasta ja palvelu erinomaista.
Väärien tilausten kahvilalle on tulossa jatkoa. Kahvila järjestetään Pohjois-Karjalan Muisti ry ja Karelia-ammattikorkeakoulun restonomiopiskelijoiden yhteistyönä vähintään kerran vuodessa.
Yhteistyö jatkukoon
Millaiset ovat muistin osaamisyhteisön tulevaisuuden näkymät? ”Rattaat pyörimään, jatkossa toimitaan”, näin Muistiaktiivit ja kokemustoimijat kuvasivat tahtotilaansa kahden toimintavuoden jälkeen. Intoa siis on, samoin riittää työtä muistiystävällisyyden edistämiseksi. Osaamisyhteisölle koetaan olevan tarvetta. Jatkossa osaamisyhteisölle on luotava yhteisesti tunnustettu tehtäväksianto, rakenne ja paikka. Toiminnan jatkuminen edellyttää myös selkeää työnjakoa, koordinointivastuuta ja resurssointia.
Palautteiden perusteella ehkä kaikkein tärkeimmäksi voimavaraksi nousee yhteinen innostus ja kokemus siitä, että osallistumisella on merkitystä. On tekemisen meininkiä, asiat etenevät, myönteistä muutosta tapahtuu. Ja konkreettisena tuotoksena on muistiystävällinen Kaivannonpuisto Pielisjoen varrella Joensuussa. Se kertoo kouriintuntuvalla tavalla Muistiaktiivien osallisuudesta muistiystävällisen yhteiskunnan rakentamiseen.
Muistiaktiivien toimeliaisuus on huomattu ja heitä on rekrytoitu muihinkin tehtäviin osaamisyhteisön kautta. Kenties Muistiaktiivit voivat tulevaisuudessa toimia vaikkapa “muistikonsultteina”, joilta voisi saada apua erilaisten ympäristöjen ja tilojen tai palvelujen ja tuotteiden muistiystävälliseen suunnitteluun.
Kirjoittajat:
Eini Hyppönen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Arja Jämsén, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Apu. 2022. Anne, 57, sairastui Alzheimerin tautiin – edunvalvontavaltuutus helpotti huolta tulevasta. 16.10.2022. https://www.apu.fi/artikkelit/anne-57-edunvalvontavaltuutus-alzheimer-diagnoosin-jalkeen. 24.10.2023.
Karelia-ammattikorkeakoulu. 2023a. Ikäosaamisen verkkosivusto. https://ikaosaaminen.karelia.fi/. 24.10.2023.
Karelia-ammattikorkeakoulu. 2023b. Muistiystävälliset avajaiset Kaivannonpuistossa. Pulssi-portaali, Karelia-ammattikorkeakoulu. 26.9.2023.
https://www.karelia.fi/2023/09/muistiystavalliset-avajaiset-kaivannonpuistossa/24.10.2023
Karjalan Heili. 2023. Kaivannonpuisto hellii mieltä ja muistia. 31.5.2023.
https://www.heili.fi/uutiset/item/10292-kaivannonpuisto-hellii-muistia-ja-mielta. 24.10.2023.
Karjalainen. 2022a. “Toivon, että minut kohdataan kuin kuka tahansa muukin ilman, että sairaus määrittelee mi-nua.” 27.8.2022. https://www.karjalainen.fi/maakunta/kontiolahtelainen-anne-romppanen-57-haluaa-el%C3%A4%C3%A4‑t%C3%A4ydell%C3%A4-liekill%C3%A4-vaikka-sai-ensimm%C3%A4iset-oireet-muistisairaudesta-jo-viisikymppisen%C3%A4-toivon-ett%C3%A4-minut-kohdataan-kuin-kuka-tahansa-muukin-ilman-ett%C3%A4-sairaus‑m%C3%A4%C3%A4rittelee-minua. 24.10.2023.
Karjalainen. 2022b. Pohjois-Karjalasta ikäystävällinen maakunta – Asenteet, kohtaaminen ja työssäjatkaminen pohdituttavat eniten Karelian muistin osaamisyhteisössä. 27.8.2022. https://www.karjalainen.fi/maakunta/pohjois-karjalasta-ik%C3%A4yst%C3%A4v%C3%A4llinen-maakunta-asenteet-kohtaaminen-ja-ty%C3%B6ss%C3%A4jatkaminen-pohdituttavat-eniten-karelian-muistin-osaamisyhteis%C3%B6ss%C3%A4. 23.10.2023.
Karjalainen. 2023c. Joensuun Penttilänrantaan valmistui puistoalue, joka on ainoa laatuaan koko kaupungissa. 13.6.2023 https://www.karjalainen.fi/maakunta/yp0l2vi3br. 24.10.2023.
Karjalainen. 2023d. Penttilänrannan muistipuisto hyödyttää arjessa kuormittuneita 22.9.2023
https://www.karjalainen.fi/maakunta/guetixpijm
Kotiliesi. 2022. Anne sai viisikymppisenä Alzheimer-diagnoosin ja pääsi juuri eläkkeelle: ”En anna valtaa häpeälle.” 4.6.2022. https://kotiliesi.fi/terveys/sairaudet-ja-oireet/anne-sai-viisikymppisena-alzheimer-diagnoosin/. 23.10.2023.