Verkko-osaamisyhteisö ikäystävällisyyden kasvualustana

Osaamisyhteisöjä (community of practice, esim. Wenger 2011) on tarkasteltu aiemmassa tutkimuskirjallisuudessa lukuisista eri näkökulmista, mutta virtuaalisten tai verkko-osaamisyhteisöjen tutkiminen on jäänyt hieman vähemmälle huomiolle. Verkko-osaamisyhteisöt toimivat samoilla periaatteilla kuin fyysisesti kokoontuvat osaamisyhteisöt, vaikka toisaalta myös joitakin eroavaisuuksia on tunnistettu. Esimerkiksi Fortainha ja Gannon-Leary (2008) toteavat tutkimustuloksiinsa peilaten, että verkko-osaamisyhteisön riskinä on, etteivät kaikki osaamisyhteisön jäsenet saa ääntänsä kuuluviin ja jäävät sivummalle yhteisön toiminnasta, oppiminen jää vähäiseksi, ja tieto- ja viestintätekniset ongelmat voivat haastaa osaamisyhteisön toimintaa. Toisaalta verkko-osaamisyhteisöjen eduiksi luetaan joustavuus, maantieteellisesti eri puolilla asuvien ihmisten yhteen saaminen, tiedon jakamisen mahdollisuudet erilaisia teknologioita hyödyntäen ja uuden oppiminen ajasta ja paikasta riippumatta.

Kareliassa olemme pilotoineet verkko-osaamisyhteisöä osana EAFS (Excellence in Creating Age-friendly Society in Remote Areas) ‑hankkeen toimintaa. Hanketta on vuosina 2020–2023 rahoittanut Opetus- ja kulttuuriministeriö. Olemme rakentaneet virtuaalista Howspace-alustalla toimivaa osaamisyhteisöä samoilla periaatteilla kuin kasvokkain kohtaavia osaamisyhteisöjä. Myös verkossa kaikilla osaamisyhteisön toimijoilla on runsaasti hiljaista tietoa, ja toimijoita yhdistää ainakin yhteinen intressi ja kiinnostuksen kohde: ikäystävällisyys. Tältä osin wengeriläinen ajatus osaamisyhteisön jäsenten yhteisestä intressistä toteutuu. Myös osallistuminen ja osallistumisen asteen itsenäinen määrittely on täysin osallistujalähtöistä.

Osaamisyhteisö muutti verkkoon!

Osaamisyhteisön toimintamallia on EAFS-hankkeen aikana pilotoitu ja kehitetty edelleen. Osaamisyhteisöjen kokoontumiset on toteutettu kasvokkain: toimijat ovat kokoontuneet yhteen tutustumaan toisiinsa, jakamaan osaamista ja kokemuksia, sekä pohtimaan ja työstämään kehittämistarpeita ja ‑prosesseja. Näiden kasvokkaisten osaamisyhteisötapaamisten lisäksi tunnistettiin tarve ajasta ja paikasta riippumattomalle, virtuaaliselle, osaamisyhteisötoiminnalle. Tähän vaikutti ennen EAFS-hanketta toteutettu verkkotyöskentely ikäystävällisyyden kehittämiskohteiden työstämiseksi: tuolloin Howspace-alustalla toteutettuun työskentelyyn kutsuttiin Karelian työelämäkumppaneita, ja tuloksena oli vilkasta keskustelua ikäystävällisyyden kehittämisestä.

Aiempien kokemusten pohjalta arvioitiin, että virtuaalisella osaamisyhteisöllä voisi olla ”tilausta” kasvokkain toteutettujen osaamisyhteisöjen rinnalla. Ajateltiin, että virtuaalinen osaamisyhteisö voisi mahdollistaa osallistumisen myös niille toimijoille, joille aikaan ja paikkaan sidottuun osaamisyhteisöön osallistuminen ei olisi mahdollista esimerkiksi työn tai muiden asioiden vuoksi. Verkko-osaamisyhteisössä työskenteleminen mahdollistaisi myös kannanottojen pohtimisen ja perustelujen kuvaamisen. Virtuaalisen osaamisyhteisön ajateltiin tukevan ja laajentavan kasvokkain toimivien osaamisyhteisöjen toimintaa, ja lisäksi ajateltiin, että virtuaaliseen osaamisyhteisöön voisi syntyä myös muita toimintoja.

Niinpä ikäystävällisyyden virtuaalinen osaamisyhteisö perustettiin Howspace-alustalle, ja toiminta käynnistettiin vuoden 2023 alusta. Howspaceen luotu tila oli käytännössä verkkosivusto, joka nimettiin Ikäystävällisyyden osaamisyhteisöksi. Tähän osaamisyhteisöön perustettiin alueet kaikkien neljän ikäystävällisyyden kehittämisen painopisteiden työskentelylle: ikäystävällinen elinympäristö, muistiystävällinen yhteiskunta, ikäystävällinen työelämä sekä asiakaslähtöiset palvelut ja ratkaisut saivat kukin oman tilansa. Myöhemmin tilaan perustettiin vielä koulutuksen kehittämiseen keskittyvä sivu, koska tunnistettiin tarve vuoropuhelulle ikäosaamisen koulutusten kehittämiseksi.

Kuvakaappaus Ikäystävällisyyden verkko-osaamisyhteisön etusivulta

Ikäystävällisyyden verkko-osaamisyhteisöön kutsuttiin aiempaan Howspace-työskentelyyn osallistuneet toimijat. Lisäksi kutsua lähetettiin ikäosaamisen kehittämisen kannalta keskeisille työelämäkumppaneille ja hanketoimijoille. Myös Karelian tutkintokoulutusten, Ikäosaamisen kehittäminen ja johtaminen (YAMK) ‑koulutuksen sekä Geronomi (AMK) ‑koulutuksen, opiskelijoille tarjottiin mahdollisuutta osallistua osaamisyhteisön toimintaan.

Ikäystävällisyyden osaamisyhteisöön osallistuneiden kokemuksia ja kehittämisideoita

Ikäystävällisyyden osaamisyhteisö käynnistettiin tammikuussa 2023. Puolen vuoden käyttökokemuksen jälkeen otimme selvää osallistujien kokemuksista ja kehittämisideoista. Kysyimme muun muassa, mikä saa osallistujan tulemaan verkko-osaamisyhteisöön, minkälaisista asioista ja ilmiöistä verkko-osaamisyhteisössä halutaan käydä keskustelua, minkälaisiin Howspace-alustan toimintoihin osallistuminen kiinnostaa, ja miten alustan käytettävyyttä voisi kehittää. Lisäksi pyysimme kertomaan, minkälaisiin tarkoituksiin Howspacea on hyödynnetty, mitä Howspacesta mahdollisesti puuttuu ja miten osaamisyhteisöön saataisiin kutsuttua lisää ihmisiä. Entä miten ikäihmisiä saataisiin mukaan keskustelemaan ja ideoimaan Howspacessa? Saimme pohdintoja ja kokemuksia kysymyksiimme.

Tarve ikääntymisen ilmiöön liittyville keskusteluille on vastausten mukaan ilmiselvä.  Vastaajat tuovat esille, että yhteiskunnassamme monet asiat vaivaavat. Esimerkiksi alueelliset erot, pienien paikkakuntien erottuminen seniorikuntina ja palveluiden katoaminen syrjäseuduilta huolettavat. Pitenevät matkat palveluihin, bussiyhteyksien vähyys ja muut matkan tekoon liittyvät ongelmat vaivaavat etenkin ikäihmisiä. Eräs vastaaja kommentoi, että työllisyyden hoidossa ikäystävällisyys on kateissa. Esimerkkinä mainitaan, että vaikka yksittäisenä työntekijänä on tukemassa ja kannustamassa ikäihmistä työelämään ja osallistumaan yhteiskuntaan, niin vastaajan mukaan ”välillä tuntuu että suossa ollaan.” Myös ikäystävällisestä sähköisestä asioinnista löytyy kritisoitavaa. Sähköisiä palveluita ei vastausten mukaan koeta ikäystävällisiksi.

Lisäksi käy ilmi, että yhteiskunnassa tarvitaan lisää ja vahvempaa keskustelua aiheesta. Ikäosaamisen ja ikäystävällisyyden koetaan vahvistavan yhteiskuntaamme ja sen rakenteita. Mitä enemmän osaamista on olemassa, ja mitä enemmän ihmiset jakavat sitä, sitä enemmän saadaan aikaan. Yhteiskunnan hyvinvoinnin yksi tavoite on ihmisten hyvinvoinnin tukeminen ja hyvä elämä. Näitä tulee vastausten mukaan pyrkiä vahvistamaan. Eri ikäiset tulee huomioida entistä paremmin. Lisäksi vastauksissa tulee esille, että tekoäly huolestuttaa: se voi olla joissakin asioissa hyvä, mutta ei korvaa ihmistä.

Myös ikäystävällisyyden kehittäminen, ikäihmisten elämänlaadun, elämän mielekkyyden sekä terveyden edistäminen, ja digitaalisuuden hyödyntäminen terveyden edistämisessä kiinnostavat osallistujia. Myös ikääntymisen ennakointi ja omannäköisen elämän mahdollistuminen kiinnostavat. Työssä jatkaminen ja jaksaminen, ikäystävällinen työllistyminen sekä ihmisten huoli läheisistä ikäihmisistä herättävät kysymyksiä ja tulevat esille kiinnostusta herättävinä teemoina.

Verkko-osaamisyhteisöä koetaan voivan hyödyntää uuden tiedon saamisessa, ajankohtaisiin keskusteluihin osallistumisessa ja kuulolla olemisessa, hankkeiden seuraamisessa ja ihmisten kokemusten kuulemisessa. Tapahtumista tiedottaminen koetaan hyväksi asiaksi. Toisaalta lisää ikäihmisiä ehdotetaan kutsuttavan mukaan erilaisten yhdistysten kuten Eläkeliiton ja niiden alayhdistysten kautta. Jalkautumista kentälle ehdotetaan, tiedon levittämistä perinteisin keinoin.

Verkko-osaamisyhteisöön toivotaan lisää podcasteja, lyhyitä videoita ja alustuksia. Eräs vastaaja kommentoi: ”Tämä alusta on hyvä, mutta tulisi olla selkeä, ei liikaa tasoja. Jos useita sivuja on eri paikoissa, tulee lukemisesta ja etsimisestä hankalaa, sotkua. Sotku vie aikaa etsiä tietoa. Hakusanat tulee olla monipuoliset ja selkeät. Videoita, tosielämän tarinoita, kohtaamisia jne. toivoisin tänne lisää. Mukava palsta, mukavia asioita. Tykkään.” Myös uusia aihealueita toivotaan lisättävän sivustolle, esimerkiksi työ, koulutus ja palvelut. Sivuston painopisteistä muistiystävällisyys, ikäystävälliset elinympäristöt, ikäystävällinen työelämä tulivat esille kiinnostuksen kohteina. ”Tämä on erinomainen juttu ja kiitos tähän saakka kaikesta!”

Ikäystävällisyyden osaamisyhteisö sosiaalisen pääoman lähteenä

EAFS-hankkeessa kehitetty uudenlainen verkko-osaamisyhteisö ja perinteisempi kasvokkain toteutettu osaamisyhteisö eivät ole toisiaan poissulkevia osaamisyhteisön toteuttamistapoja, vaan ennemminkin toisiaan täydentäviä. Ajasta ja paikasta riippumaton verkkototeutus avaa osallistumisen mahdollisuudet myös heille, joilla ei ole mahdollisuutta sitoutua kasvokkaisiin tapaamisiin. Lisäksi verkko-osaamisyhteisö on suunnattu laajasti eri toimijoille: monialaisesti eri alojen ammattilaisille, opiskelijoille, kaikille aiheesta kiinnostuneille – ja tietysti ikäihmisille itselleen.

Verkko-osaamisyhteisö ei ole ainoastaan yksisuuntainen viestinnän väline, vaan se mahdollistaa yhteisen vuoropuhelun sekä yhteisöllisen tilan, jonne kokoonnutaan osallistujia yhdistävän, kiinnostavan aihepiirin äärelle. Verkko-osaamisyhteisö mahdollistaa muun muassa tiedon jakamisen sekä verkostoitumisen. Esimerkiksi ikäosaamisen opinnoista kiinnostunut voi löytää osaamisyhteisön avulla polun ikäosaajakoulutuksesta geronomikoulutukseen saakka, tai tutkinto-opiskelija voi löytää itselleen opinnäytetyötoimeksiannon. Ikäystävällisyyden aihepiiristä kiinnostunut voi osallistua itseään kiinnostaviin alustalla tapahtuviin verkkokeskusteluihin, tutustua eri toimijatahoihin tai löytää vaikka tapahtuma- ja menovinkkejä. Esimerkiksi Ikäystävällinen elinympäristö ‑painopisteen virtuaalisessa osaamisyhteisössä on käyty vilkasta keskustelua muun muassa ikääntyneiden näkökulmasta heidän äänellään ikäystävällisen elinympäristön merkityksestä. Sivustolla tuodaan myös esille ajatuksia, joita osaamisyhteisössä olisi tarpeellista käsitellä. Esimerkiksi alla oleva toive esitetään – ja samalla pohditaan – ikääntyneiden tulevaisuuden asumista: “–toivoisin koottuna, minkälaisia toiveita ikäihmisillä on tulevaisuuden asumisestaan, sitten “kun omat voimavarani, eivät enää riitä.” Näitä asioitahan voi kartoittaa jo ennakkoon esim. https://muistava.fi/ tai https://www.asumisenapu.fi/saaennakoida/asumisen-pikatesti/. Onko vielä muita, ja onko näitä käytännössä kokeiltu ja tutkittu? Mitkä ovat tulokset? Saako ikääntynyt näiden avulla toivomansa tulevaisuuden kodin?” Myös tiedonjakaminen ja kommunikointi on ollut osa osaamisyhteisöä:

“Asumisen osalta ollaan luomassa uutta ja yhtenäisempää tietopankkia kevään aikana Vanhustyön keskusliiton vanheneminen.fi sivustolle. Tavoitteena on saada sinne kerättyä mahdollisimman monipuolinen tietopaketti, joka palvelee sekä yksilöä että asiantuntijatahoja.” 

Osaamisyhteisö voi parhaassa tapauksessa toimia osallistujien sosiaalisen pääoman lähteenä. Se voi tuottaa osallistujilleen kuulumisen tunnetta ja yhteisöllisyyttä, kun kokoonnutaan kaikille yhteisen, tärkeän aiheen ympärille. Verkko-osaamisyhteisö voi omalta osaltaan toimia moniulotteisena kasvualustana kohti ikäystävällisempää yhteiskuntaa.


Kirjoittajat:

Anne Airaksinen, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Terhi Myller, yliopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu

Tuula Kukkonen, yliopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu


Lähteet:

Fontainha, Elsa & Gannon-Leary, Pat. 2008. Communities of Practice and Virtual Learning Communities: Benefits, barriers and success factors. eLearning Papers No. 2008, 20–29.

Wenger. Etienne 2011. Community of Practice: A Brief Introduction. National Science Foundation. http://hdl.handle.net/1794/11736 Luettu 28.9.2023