Ikäystävällisesti
Tuula Kukkonen
Näkökulman vaihto tekee joskus hyvää. Myös puhetavan muutos vaikuttaa ajatteluun ja toimintaan. Puheessa kuuluvat arvot ja arvostukset, se mitä pidetään tärkeänä ja mihin pyritään. Konstruktivistisesti ajatellen kieli ei rajoitu kuvailemiseen vaan rakentaa todellisuutta. Merkityksiä tuotetaan sanoilla.
Ikäpuheen sanoja on punnittu pitkään: onko vanhus ruma sana vai onko se vain rehellinen sana; yritetäänkö sanalla seniori peitellä vanhuutta vai kertooko se kokemuksen määrästä – kaikkien suuhun ja identiteettiin sopivia sanoja ei oikein ole löytynyt.
Keskustelu ikääntymisestä yhteiskunnallisena ilmiönä ei ole tavoittanut edes neutraalia sävyä, myönteisestä puhumattakaan: onko kyseessä eläkepommi, hoivahaaste, kustannuskriisi vai jokin muu yhtä uhkaavan kuuloinen asia? Tämän puheen rinnalla yritykset puhua voimavarakeskeisestä lähestymistavasta ovat jääneet sote-ammattilaisten keskinäiseksi tavoitepuheeksi, jonka painoarvo ei ole riittänyt rakentamaan todellisuutta toisenlaiseksi. Näissä pohdinnoissa ei ole tunnuttu pääsevän eteenpäin, eikä todellisuus ole rakentunut ratkaisevasti uudella tavalla.
Kunnes maailmalta alkoi kuulua uudenlaista puhetta, uusilla sanoilla: Age Friendly -puhe käänsi näkökulman, unohti ongelmapuheen ja antoi voimavarakeskeisyydelle uuden, voimakkaamman, ilmiasun. Ikäystävällisyys on vastaansanomattoman myönteinen käsite, jota ei yksinkertaisesti pysty käyttämään ongelmapuheen välineenä. Ikäystävällisyydessä ei ole niinkään kyse uusista asioista, uudesta tiedosta, vaan uudesta tavasta rakentaa todellisuutta ja merkityksiä.
Ikäystävällisyys-käsitteen takana on Maailman terveysjärjestö WHO, joka tukee maailmanlaajuista ikäystävällisten kaupunkien ja yhteisöjen verkostoa. Jo vuonna 2007 WHO on linjannut ikäystävällisyyden merkitsevän ikääntyneiden voimavarojen tunnistamista, ikääntymiseen liittyvien tarpeiden joustavaa huomioimista, ikääntyneiden päätösten ja elämäntapavalintojen kunnioittamista, eniten tukea tarvitsevien ryhmien suojelua sekä ikääntyneiden yhteiskunnallisen inkluusion ja aktiivisen toimijuuden edistämistä (WHO 2007, 5. ks. myös Handler 2014).
WHO on myöhemmin korostanut ikääntyneiden mahdollisuuksia oppia ja kehittyä, tehdä päätöksiä ja antaa panoksensa yhteiskunnalle. Ikäystävällinen yhteiskunta mahdollistaa sen, että ikääntyessäänkin ihmiset voivat jatkaa tärkeinä pitämiään tekemisiä ja säilyttää aktiivisuutensa. (WHO 2018, 1.) Nämä tavoitteet haastavat myös perinteistä voimavarakeskeistä ajattelua: onko todella pyritty tukemaan ikääntyneiden oppimis- ja kehittymismahdollisuuksia, päätöksentekoa ja yhteiskunnallisia kontribuutioita?
WHO:n esittämiä ikäystävällisyyden ulottuvuuksia voidaan jäsentää yhteiskunnan infrastruktuuriin kuuluviin (fyysinen ympäristö ja rakennukset, liikenne, asuminen ja tiedonvälitys), osallistumista ja osallisuutta korostaviin (sosiaalinen osallistuminen, arvostus ja sosiaalinen inkluusio sekä yhteiskunnallinen osallistuminen ja työelämä) sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin (kuvio 1)
Kuvio 1. Ikäystävällisyyden ulottuvuudet (muk. WHO 2007)
Ikäystävällisyys on siis paljon muuta kuin sote-asia. Ikäystävällisen yhteiskunnan infrastruktuurin kehittäjät ovat esimerkiksi tekniikan, arkkitehtuurin, liikenteen, median asiantuntijoita. Ikäystävällistä yhteiskuntaa rakennetaan työelämässä, politiikassa, järjestötoiminnassa, kulttuurin kentillä ja kaikkialla missä ihmiset haluavat aktiivisesti ikääntyä.
Lopuksi esitän haasteen seuraavaan verkkojulkaisuun kirjoittajille: tarkastelisitteko aiheitanne myös ikäystävällisyyden näkökulmasta? Tämän numeron kirjoittajien teksteihin ikäystävällisyyden ajatus on sisäänrakennettu: esimerkiksi teknologiaa lähestytään ikäystävällisesti, ikä- ja muistiystävällisiä yrityksiä kehitetään ja uusi ikä- ja muistiystävällinen mediakin esitellään. Jatketaan siis ikäystävällisesti!
Lähteet:
Handler, S. 2014. An Alternative Age-Friendly Handbook. The University of Manchester Library. UK Urban Ageing Consortium.
WHO 2018. The Global Network for Age-friendly Cities and Communities: Looking back over the last decade, looking forward to the next. https://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/278979/WHO-FWC-ALC-18.4-eng.pdf?sequence=1 14.10.2019.
WHO 2007. Global Age-friendly Cities: A Guide. World Health Organization. https://www.who.int/ageing/publications/Global_age_friendly_cities_Guide_English.pdf 14.10.2019.
Tuula Kukkonen, yliopettaja,
Karelia-ammattikorkeakoulu