Ensihoidon ja perhehoidon yhteistyöllä tukea ikäihmisten arkeen

Katri Tuulensola & Kari Törrönen

Perhehoito on inhimillisen ja turvallisen kodin sekä hoivan tarjoava asumisen vaihtoehto ikäihmiselle. Kehitimme Karelian Ikäosaamisen kehittäminen ja johtaminen YAMK-koulutuksen opinnäytetyössämme kiireettömän hoidon tarpeen arvioinnin toimintamallin ikäihmisten perhehoitoon. Kehittämistehtävä oli jatkoa Siun soten AVOT-hankkeessa (Arvokasta vanhenemista omatoimisuutta tukemalla) tehdylle kehittämistyölle. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää ikäihmisten perhekodissa asumisen mahdollisuuksia ja tukea ikäihmisten perhehoitajaa toiminnassaan.

Ikäihmisten perhehoito on kodinomainen tapa järjestää ikäihmisten huolenpito ja asuminen tilanteissa, joissa asuminen omassa kodissa ei ole enää mahdollista tai tarkoituksenmukaista. Perhehoidolla pyritään myös edistämään ja ylläpitämään ikäihmisten toimintakykyä, kuntoutumista ja elämänlaatua. Tavoitteena on turvata ikäihmiselle läheiset ihmissuhteet, edistää perusturvallisuutta ja sosiaalisia suhteita. Perhehoitoa tarjotaan ikäihmiselle, jonka ei katsota olevan laitoshuollon tarpeessa ja jonka hoitoa ja muuta huolenpitoa ei voida järjestää hänen omassa kodissaan tai hyödyntäen muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. (Perhehoitoliitto 2019.)

Perhehoito Siun sotessa

Siun soten alueella perhehoitoa on kehitetty ja lisätty vuodesta 2017 lähtien. Tällä hetkellä perhekoteja on 26 ja perhehoitajia 48. Perhehoidossa olevien ikäihmisten määrä on lisääntynyt tasaisesti,  ja perhehoito on vakiinnuttanut paikkaansa yhtenä asumispalveluiden vaihtoehdoista. Ikäihmisten perhehoidon asiakasmäärä on lisääntynyt tasaisesti Siun soten perustamisesta alkaen (Kuvio 1).

Kuvio 1. Siun soten ikäihmisten perhehoidon asiakasmäärien kehitys 2017-2019 (Varis 2019).

Ikäihmisten perhehoitaja ja perhehoito

Ikäihmisten perhehoitaja tekee töitä kotona ympärivuorokautisesti. Perhehoitajalla ei tarvitse olla sosiaali- tai terveydenhoitoalan koulutusta, vaan hän suorittaa perhehoidon valmennuksen. Perhehoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella on sopiva toimimaan perhehoitajana. (Perhehoitolaki 263/2015, 6 §.)

Toiminta tapahtuu perhehoitajan omassa kodissa Perhehoitajalla voi olla useita ikäihmisiä hoidossa yhtäaikaisesti. Kunnan tai kuntayhtymän on turvattava perhehoidossa olevan ikäihmisen tarvitsemat terveydenhoito- ja sairaalapalvelut sekä muut palvelut. Perhehoitajan tehtävä on luoda ikäihmiselle tasavertainen asema perhekodissa muihin perhejäseniin nähden ja tukea ikäihmisen osallistumista perhekodin arkeen.

Pitkäaikaisessa perhehoidossa ikäihminen muuttaa asumaan pysyvästi perhehoitajan kotiin. Lyhytaikaisessa perhehoidossa ikäihminen käy perhehoidossa esimerkiksi omaishoitajan vapaapäivien aikana tai toipilasaikana sairaalajakson jälkeen. Lyhytaikaista perhehoitoa tekevän perhehoitajan asiakkaat vaihtuvat, mutta perhehoitajan työ on säännöllistä. (Siun sote 2017.)

Hoidon tarpeen arviointi ikäihmisten perhekodeissa

Väestön ikääntyminen näkyy palvelutarpeen lisääntymisenä ja se tuo mukanaan haasteita perusterveydenhuollolle muun muassa kotona asumisen palveluiden järjestämisessä. Asiakaslähtöisyys ja palvelujen riittävyys haastavat kehittämään uusia palvelumuotoja. Voimavarojen yhdistäminen uusissa toimintamalleissa tuo kustannustehokkuutta ja säästää hoidollisia resursseja. On tärkeä tukea ja kehittää ikäihmisten sekä pitkäaikais- ja muistisairaiden erilaisia terveydenhuollon palveluita. Kotiin vietävät kiireettömät ensihoidon palvelut ovat yksi kehittämisen kohde. (Kehusmaa 2014, 36.)

Toteutimme opinnäytetyön tutkimuksellisena kehittämistoimintana ikäihmisten perhehoidossa yhteistyössä ensihoitopalveluiden kanssa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää ikäihmisten perhekodissa asumisen mahdollisuuksia ja tukea ikäihmisten perhehoitajaa toiminnassaan tuomalla ensihoidon toteuttama hoidon tarpeen arviointi osaksi ikäihmisten perhehoitoa. Ikäihmisten perhehoidossa toteutettavan hoidon tarpeen arvioinnin tavoitteena oli edistää perhehoidon asiakaslähtöisyyttä, luoda turvallisuutta ja osallisuutta perhekodin arkeen sekä lisätä ensihoidon ja perhehoitajien yhteistyötä.

Opinnäytetyömme aihe syntyi AVOT-hankkeen aikana. Toimimme hankkeessa omais- ja perhehoidon kehittämisasiantuntijana sekä kotihoidon ja ensihoidon yhteistyön kehittäjänä. Ikäihmisten perhehoidossa nousi tuolloin esille tarve yhteistyölle ensihoidon kanssa. Opinnäytetyön aiheeksi muodostui ensihoidon toteuttama kiireetön hoidon tarpeen arviointi osana asiakaslähtöistä ikäihmisten perhehoitoa.

Kehittämistehtävään osallistui ikäihmisten perhehoitajia, ensihoidon kenttäjohtajia, ensihoitajia sekä ikäihmisiä ja heidän omaisiaan. Toimintaohjeet kehittämistehtävän toteutukseen tehtiin perhehoitajien ja ensihoidon kenttäjohtajien kanssa yhteisessä ideariihessä. Hoidon tarpeen arviointi aloitettiin Siun soten alueen ikäihmisten perhekodeissa kesäkuussa 2019, ja se kesti viisi kuukautta.

Ikäihmisten perhehoitajat ottivat yhteyttä ensihoidon kenttäjohtajaan tilanteissa, joissa ikäihmisen terveydellinen tilanne oli epäselvä. Perhehoitaja toimi toimintaohjeen mukaisesti, ja ensihoidon kenttäjohtaja teki tilannearvion ikäihmisen terveydentilasta. Tämän jälkeen hän lähetti paikalle ensihoitajan tekemään hoidon tarpeen arvioinnin tai pyysi perhehoitajaa soittamaan hätänumeroon.  Kuviossa 2 esitetään prosessikaavio perhehoidossa olevan ikäihmisen hoidon tarpeen arvioinnista.

Kuvio 2. Prosessikaavio : Hoidon tarpeen arviointi ikäihmisten perhekodissa.

Kehittämistehtävän tuloksia

Kehittämistehtävän aikana toteutettiin kysely toimintaohjeen käyttökelpoisuudesta ja korjattiin toimintaohjetta esille tulleiden tarpeiden mukaan. Kehittämistehtävän jälkeen pyydettiin palautetta perhehoitajilta, ikäihmisiltä, heidän omaisiltaan sekä ensihoitajilta.

Aineistosta nostettiin esille tutkimuskysymyksiä vastaavia teemoja. Ensimmäinen teema oli Prosessin sujuvuus, josta kerättiin palautetta ensihoitajilta, perhehoitajilta ja kenttäjohtajilta. Toinen teema oli Asiakaslähtöisyys ja osallisuus, jota arvioitiin muun muassa sanoin, ”kaikki hyötyivät hoidon tarpeen arvioinnista; eritysesti ikäihminen mutta myös hänen omaisensa”. Useissa tilanteissa ikäihminen välttyi turhalta kuljetukselta päivystykseen, ja omaiset kertoivat palautteessaan, että heidän huolensa läheisensä suhteen väheni. Viimeinen teema oli perhehoitajien tuki. Tällä saatiin palautetta muun muassa moniammatillisuuden toteutumisesta perhehoidon ja ensihoidon yhteistyöstä. Kun ikäihminen sai avun kotiin, välttyi myös perhehoitaja sijaisen hankkimiselta. Perhehoitajan sanoin, ”toimintamalli loi turvallisuuden tunteen perhehoitajalle, kun tämä on aika yksinäistä työtä”.

Tutkimuksellisen kehittämistoiminnan aikana ilmeni, että hoidon tarpeen arvioinnin toteutuminen voi olla yhtä aikaa ikäihmistä, perhehoitajaa, ikäihmisen omaista ja hänen läheistään sekä kuntayhtymää tukevaa toimintaa. Opinnäytetyössä keskeisenä käsitteenä oli asiakaslähtöisyys ja sen toteutuminen. Kehittämistehtävän tulosten perusteella voidaan todeta, että hoidon tarpeen arviointi ikäihmisten perhehoidossa on asiakaslähtöistä toimintaa.

Opinnäytetyössä kehitetty toimintamalli avasi uusia näkökulmia monin tavoin. Perhehoitajat ja ensihoitajat oppivat ymmärtämään ja arvostamaan toistensa työtä. Moniammatillinen yhteistyö lisääntyi. Ikäihmisten kannalta toiminta toi inhimillisyyden ulottuvuuden heidän arkeensa, asumiseensa ja hoivaansa. Perhekodissa tehtävällä kiireettömän hoidon tarpeen arvioinnilla vältettiin turhia pitkiä kuljetuksia erityisesti päivystykseen.

Perhehoitajat toimivat usein yksin ja perhehoidossa olevat ikäihmiset ovat yhä huonokuntoisempia. Perhehoitajat kokivat saavansa tukea ja turvallisuutta työhönsä asukkaiden avun saannin osalta ja moniammatillisen yhteystyön lisääntymisen kautta.

Perhehoitajat kokivat toimintamallin hyväksi sekä toimivaksi ja toivoivat tämän jäävän pysyväksi käytännöksi. Ensihoitajien palautteiden mukaan asiakaslähtöisyys oli toteutunut kaikissa tehtävissä. Ensihoitajat tutustuivat heille uuteen ikäihmisten asumismuotoon, jossa ikäihmiset saavat inhimillisen ja arvokkaan mahdollisuuden asua perhekodissa mahdollisimman pitkään. Arvostus ikäosaamista ja ikäihmisten perhehoitoa kohtaan lisääntyi ja vahvistui. Toimintamalli on osaltaan tuonut ikäystävällisiä tekoja arkeen ja työelämään.

Lähteet:

Kehusmaa, S. 2014. Hoidon menoja hillitsemässä. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia. https://helda.helsinki.fi/bitstream/hadle/10138/135650/Tutkimuksia131.pdf?sequence=4 10.1.2020.

Perhehoitolaki 263/2015. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150263 7.1.2020.

Perhehoitoliitto. 2019. Hyvää elämää ikäihmiselle. https://www.perhehoitoliitto.fi/files/1388/hyvantoiminnanperiaatteet_ikaihmiset.pdf 7.1.2020

Siun sote. 2017. Perhehoidon toimintaohje. Ikäihmisten perhehoito 2018-2019. https://www.siunsote.fi/documents/393252/4967711/siunsote_ikaihmisten_perhehoito_myontamisperusteet2017.pdf/2542100a-4d3f-4331-a4aa-ae4e7c8c24f3 8.1.2020.

Varis, M. 2019. Ikäihmisten palveluiden palvelupäällikkö. Haastattelu 2.11.2019.

Katri Tuulensola, vs. palveluesimies, Arjen tukipalvelut, Palveluohjaus ja gerontologinen sosiaalityö, Siun sote
Kari Törrönen, ensihoitomestari, Pohjois-Karjalan pelastuslaitos, Siun sote

Artikkelin kirjoittajat Katri Tuulensola ja Kari Törrönen.

Artikkeiluva: Troy Bridges on Unsplash