Strateginen ikäystävällisyys

Tuula Kukkonen

Ikäystävällisyys on Karelia 2030 -strategiassa yhtenä tavoitteena: ”Toimimme Pohjois-Karjalan nostamiseksi ikäystävällisyyden sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kärkimaakunnaksi.” Tässä IkäNYT!-verkkojulkaisussa tarkastelemme muutamia ajankohtaisia asioita Karelian ikäystävällisyys-työssä.

Koronakevään kiireet ikäystävällisyysasioissa

Keväällä 2020 korkeakoulujen huomiota vei opetuksen pikainen muuttaminen etätoteutuksiksi ja muidenkin töiden organisointi uusin tavoin, digiloikka sanan varsinaisessa merkityksessä. Kevätkausi oli kuitenkin myös ikäystävällisyysasioissa aktiivista aikaa.

Karelia 2030 -strategian toimeenpano käynnistyi hetimiten strategian valmistuttua keväällä 2020. Ikäystävällisyyden edistämistä varten käynnistettiin KAFS-strategiaprojekti, jonka tavoitteena on rakentaa ikäystävällisyyttä edistävää tutkimus- kehittämis- ja koulutustoimintaa integroivaa KAFS-osaamisyhteisöä (Karelia centre for Age-friendly Society).

Strategian valmistumisen aikoihin käynnistyi myös Opetus- ja kulttuuriministeriön TKI-profilaatiorahoituksen haku. Jokainen ammattikorkeakoulu saattoi jättää yhden hakemuksen teemasta, johon profiloitumista haluttiin erityisesti vahvistaa.

Kevättalvella jätettiin myös Erasmus+ strateginen kumppanuus -ohjelmaan hakemus EMMA-hankkeesta (European Master in Active Ageing and Age-friendly Society), jota oli valmisteltu koko talvi kuuden eurooppalaisen maan EMMA-verkostossa.

KAFS-työryhmä käynnisti työt innolla

Karelian tasoprojektia KAFS voimistettiin elokuusta 2020 alkaen KAFS-työryhmällä. KAFS tulee rakentumaan monialaiseksi osaamisyhteisöksi, ja työryhmäänkin saatiin ilahduttavasti eri alojen asiantuntijoita. Fysioterapian koulutusta sekä Ikäosaamisen YAMK-koulutusta työryhmässä edustaa Raija Kuisma, hoitotyön koulutusta Jonna Puustinen, joka aloitti vuoden 2021 alusta uudessa tehtävässä ikäosaamisen lehtorina, ja sosiaalialan koulutusta Anne Airaksinen. Liiketalouden koulutusta työryhmässä edusti syksyn 2020 ajan Soile Vinni, ja keväällä 2021 liikealouden edustajana aloittaa Ulla Kärnä. Matkailun koulutuksesta mukaan tuli Tuija Kainulainen. TKI-toimijoita edustamaan tulivat Päivi Franssila ja Elina Nevala, ja ulkopuolisena vahvistuksena saimme sekä ikäosaamisen uranuurtajan että muistiosaamisen verkostotoimijan Arja Jämsénin. Työryhmän koollekutsujana toimi Tuula Kukkonen, joka on myös KAFS-tasoprojektin vastuuhenkilö.

KAFS-työryhmä lähti innolla ja vauhdilla selvittelemään, minkälaiselle perustalle olemme KAFS-osaamisyhteisöä rakentamassa: syksyn 2020 aikana kartoitettiin ikääntymisen kysymysten esiintymistä eri koulutusvastuiden tutkintoon johtavassa koulutuksessa; toteutettuja, käynnissä olevia ja suunniteltuja hankkeita tarkasteltiin niistä nousevien vahvuuksien kautta, ja jatkuvan oppimisen palvelutarjontaa kartoitettiin paitsi Kareliassa niin muissa Pohjois-Karjalassa toimivissa koulutusorganisaatioissa.

Työelämän tarpeiden kuulostelemiseksi käynnistettiin Howspace-työskentely, johon kutsuttiin toistasataa työelämän avaintoimijaa, pääosin pohjoiskarjalaisia mutta myös kansallisia toimijoita. Howspace-ympäristössä sukeutuikin aktiivinen keskustelu siitä, mitä on ikäystävällisyys, miten sitä tulisi edistää, ja mikä olisi Karelian rooli tässä työssä. Aineistoa käytettiin syksyn työskentelyssä, mutta siitä voimme ammentaa vielä jatkossakin. Ja jatkossakin tulemme hyödyntämään tätä aktiivista Howspace-toimijaverkostoa.

Hyvien hankeuutisten vuosi

Vuosi 2020 ei ollut vain koronavuosi, se oli Karelian ikäystävällisyystyölle myös hyvien hankeuutisten vuosi. Heinäkuussa saimme myönteisen päätöksen Erasmus+ EMMA-hankkeen rahoituksesta, ja hanke käynnistyikin jo syyskuussa. Tässä IkäNYT!-verkkojulkaisussa raportoidaan EMMA-hankkeen etenemisestä sekä Karelian tiimin että irlantilaisen kumppanimme toimesta.

Marraskuussa Karelia sai Opetus- ja kulttuuriministeriöltä profilaatiorahoituspäätöksen hankkeelle EAFS – RDI Excellence in Creating an Age-friendly Society in Remote Areas – näin KAFS-työmme sai sekä myönteistä palautetta ja tunnustusta että myös resursseja etenemiseen. EAFS-hankkeen käynnistämisajatuksia saamme myös lukea tästä IkäNYT!-verkkojulkaisusta.

Koulutuksen kehittämisessäkin saimme ikäystävällisyyttä edistävän päätöksen: Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Karelialle luvan käynnistää Geronomi (AMK) -koulutus vuonna 2022. Uusi geronomikoulutus ja vuonna 2015 käynnistynyt Ikäosaamisen YAMK-koulutus muodostavat aktiivista ikääntymistä tukevan ja ikäystävällistä yhteiskuntaa edistävän koulutuspolun. Geronomikoulutuksen suunnitteluvaiheen tunnelmia kuvataan Terhi Myllerin artikkelissa tässä verkkojulkaisussa.

Ikäystävällisyyden kehittämisen painopisteet

Syksyn kartoitustöiden, toimintaympäristön tarpeiden ja Karelian vahvuuksien analysoinnin perusteella KAFS-työryhmä kävi perusteellista ja erittäin mielenkiintoista keskustelua siitä, mihin Karelian olisi tarpeen keskittyä ikäystävällisyyden kehittämisessä. Aihepiiri on laaja, ja on tärkeätä valita, missä asioissa haluamme erityisesti olla aktiivisia.

Totesimme, että painopisteiden määrittely ei riitä: ensin on tarpeen määritellä, mikä on toimintamme tarkoitus, mitä asioita haluamme olla edistämässä. Ikäihmisten merkityksellinen elämä asettui keskeiseksi toiminnan tarkoitukseksi. Merkityksellisen elämän peruspilareiksi nostimme osallisuuden, toimijuuden, koetun elämänlaadun, yksilöllisyyden ja autonomian. Kaikkea tätä tarvitaan, jotta ihminen ikääntyessäänkin voi kokea elämänsä merkitykselliseksi.

Ikääntymisen voimavarat – hyvinvointi, terveys ja toimintakyky sekä turvallisuus – ovat tärkeitä edellytyksiä aktiiviselle ikääntymiselle. Ikääntyvien ja ikäihmisten osaamiseen halusimme kiinnittää erityistä huomiota: Kaikenikäisten osaamisen tunnistaminen, tunnustaminen ja arvostaminen kaipaa huomiota. Eikä oppiminen pääty mihinkään ikävuosiin: elinikäisen oppimisen edistäminen on osa ikäystävällisyyttä sekä yksilö-, yhteisö- että yhteiskunnallisella tasolla.

Kuvio 1. KAFS: ikäystävällisyyden kehittäminen.

Ikäystävällisyyden kehittämisen painopisteitä jäsensimme neljän teeman kautta. Asiakaslähtöiset palvelut ja ratkaisut liittyvät käyttäjälähtöisten teknologisten ja digitaalisten ratkaisujen kehittämiseen, mutta myös sosiaali- ja terveyspalvelujen ikäystävällisyyden vahvistamiseen. Monialaisuus on erittäin tärkeätä: ikäystävällisiä palveluja ja yrityksiä tarvitaan kaikilla sektoreilla.

Ikäystävällisen elinympäristöt on ollut sekä Suomessa että kansainvälisesti kehittämisen kohteena ikäystävällisen asumisen näkökulmasta, ja lisäksi ikäystävällisen kaupunkiympäristön kriteereitä on määritelty. Pitkien välimatkojen alueella on kuitenkin tarpeen pohtia, minkälainen on ikäystävällinen maaseutu: minkälainen tulisi maaseutumaisen elinympäristön olla, jotta se tukisi ikäihmisten merkityksellistä elämää, voimavaroja ja osaamista.

Muistiystävällinen yhteiskunta -painopiste tuli erittäin vahvasti esille Howspace-työskentelyssä: tätä on tarpeen vahvistaa eri näkökulmista. Muistiterveys on perustavanlaatuinen asia, ja muistisairaan omannäköinen elämä tulisi olla aina tavoitteena. Kysymys on myös asenteista ja kohtaamisesta. Omaishoitajuuden kysymykset liittyvät myös usein muistisairauksiin, ja usein omaishoitaja on ikääntynyt – tässä onkin kaksi näkökulmaa ikä- ja muistiystävällisyyteen.

Neljäs painopisteemme, ikäystävällinen työelämä, tuo ikäystävällisyyteen työikäisten ja eläköityvien näkökulman: miten voisimme yhä paremmin tukea työurien jatkamista, johtaa moninaisuutta ja huomioida ikääntyneiden työntekijöiden osaamisen ja voimavarat. Työn yksilöllinen muotoilu on yksi avain näihin kysymyksiin. Tämä painopiste on jo nähtävissä myös Karelian henkilöstöpolitiikassa: henkilöstöpäällikkö Jaana Tolkki kertoo tämän julkaisun artikkelissaan aiheesta tarkemmin.

Ikäystävällisyyden kehittämisen painopisteisiin liittyy kaksi ilmeistä piirrettä: painopisteet kuvaavat monialaisia ilmiöitä ja tarvitsevat monilaista tarkastelua ja kehittämistä. Toiseksi painopisteillä on paljon keskinäisiä yhdyspintoja, joihin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Uuden oppiminen ja kehittäminen tapahtuu useimmiten eri osaamisalueiden rajoilla, sanoi käytäntöyhteisöjen kehittäjä Wenger jo vuosikymmeniä sitten.

Keväällä 2021 jatketaan painopisteiden pohjalta

KAFS-työ jatkuu syksyllä määriteltyjen painopisteiden pohjalta. Tulemme kartoittamaan Karelian koko henkilöstön osaamisen, vahvuudet ja intressit suhteessa ikäystävällisyyteen – ja suunnittelemaan monialaisia osaamisen kehittämistoimia. Samalla kuulostelemme, miten ikäystävällisyyden teemoja saataisiin mahdollisimman monen koulutusvastuun opetussuunnitelmiin – ikäystävällisyystyössä tarvitaan kaikkia aloja.

Jatkuvan oppimisen palveluja lähdemme myös kehittämään erityisesti painopistealueilla. Ikämoninaisuuden johtaminen -opintojakso on jo vuosia ollut suosittu sekä avoimessa ammattikorkeakoulussa, campusonlinessa että tutkintoon johtavan koulutuksen vapaastivalittavissa opinnoissa. Ikäystävällinen yritys -opintojakson suunnittelu käynnistyy Silver Economy -hankkeen yritysvalmennuksesta saatujen kokemusten pohjalta. Silver Economy -hankkeesta löytyy myös artikkeli tästä verkkojulkaisusta.

Ikäystävällisyyttä sekä paikallisesti että kansainvälisesti

Ikäihmisen merkityksellinen elämä, ikäystävällinen maaseutu, muistisairaan omannäköinen arki – kaikki tärkeitä asioita yksittäisen ihmisen elämässä, mutta myös laajemmin. Ikäystävällisyys-työmme tavoitteena on muistaa koko ajan ikääntyvän ja ikäihmisen arjen asiat, ja samalla kurkottaa maailmalle kuulostelemaan, vaihtamaan kokemuksia, tuomaan tuliaisia ja yhtä lailla myös viemään terveisiä pohjoiskarjalaisesta ikäystävällisyys-osaamisesta. Se on vähintäänkin ajan tasalla myös kansainvälisessä vertailussa – ehkäpä nopeina karjalaisina olemme joissakin asioissa askeleen edelläkin.

Kirjoittaja:
Tuula Kukkonen, yliopettaja, IkäNYT! -julkaisun päätoimittaja, Karelia-ammattikorkeakoulu

Etusivun kuva:  Direct Media / StockSnap