Ikäystävällisyyden vahvistaminen strategisena kehittämiskohteena

Karelia-ammattikorkeakoulu (jatkossa Karelia) on jo toista vuosikymmentä kehittänyt ja tarjonnut ikäosaamisen koulutuksia sekä toteuttanut ikäosaamisen kehittämishankkeita. Karelian strategiassa vuosille 2020–2030 jatketaan samalla tiellä: yhtenä kehittämistavoitteena on mainittu, että ”toimimme Pohjois-Karjalan nostamiseksi ikäystävällisyyden sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kärkimaakunnaksi”. Karelian profiloituminen on tunnistettu myös valtakunnallisesti: noin 70 prosenttia Ikäosaamisen kehittäminen ja johtaminen YAMK-koulutuksen opiskelijoista tulee Pohjois-Karjalan ulkopuolelta, ja geronomi AMK-koulutuksessa vastaava luku on noin 50 prosenttia. Karelian ikäystävällisyysosaamista kehitetään jatkuvasti myös kansainvälisissä kehittämishankkeisssa: voisi sanoa, että Kareliassa ollaan ikäystävällisyyden kehittämisen suhteen hyvinkin ”kartalla” myös kansainvälisesti.

Kehittämistyö ja osaamisen uudistaminen tarvitsevat toimijoiden innostumisen ja pitkäjänteisen sitoutumisen lisäksi myös taloudellisia resursseja. Karelia sai vuoden 2020 marraskuussa Opetus- ja kulttuuriministeriöltä nk. TKI-profilaatiorahoituksen hankkeelle EAFS (RDI Excellence in Creating an Age-friendly Society in Remote Areas). Hanke päättyy vuoden 2023 marraskuun lopussa. Hankkeen projektipäällikkönä ovat toimineet Elina Kerätär ja Heli Makkonen.

Hankkeen tarkoituksena on ollut vahvistaa Karelian profiloitumista ikäystävällisyyden kehittäjänä ja kouluttajana. Hankkeen tavoitteena on ollut rakentaa Kareliaan ikäystävällisyyden osaamisyhteisö KAFS (Karelia Centre for Age-friendly Society), joka integroisi ikäystävällisyyden tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä koulutuksen (tutkintoon johtavan koulutuksen ja jatkuvan oppimisen palvelut) yhteiskehittämisen periaatteilla toimivaksi kokonaisuudeksi.

Tässä artikkelissa kuvataan tiiviisti EAFS-hankkeen aikana toteutettuja kehittämisprosesseja. Teksti on jäsennetty työpaketeittain:

Ensimmäisen työpaketin tavoitteena on ollut rakentaa ja pilotoida ikäystävällisyyden osaamisyhteisön toimintamalli Kareliassa. Kuvauksen työpaketin toiminnasta ovat kirjoittaneet Tuula Kukkonen, Terhi Myller ja Anne Airaksinen.

Toisen työpaketin teema on ollut uudet teknologiset ratkaisut pitkien välimatkojen alueella. Kuvauksen työpaketin toiminnasta on kirjoittanut Marika Lappalainen.

Kolmannessa työpaketissa on kehitetty työelämän ikäystävällisyyttä. Kuvauksen työpaketin toiminnasta ovat kirjoittaneet Heli Makkonen ja Eini Hyppönen.

Tämän artikkelin tavoitteena on tarjota lukijalle yleiskatsaus hanketyön tuloksiin. Hankkeen toimijat ovat tuottaneet runsaasti julkaisuja, jotka mahdollistavat tarkemman paneutumisen. IkäNYT!-verkkojulkaisun tässä numerossa on useita EAFS-hankkeen toimijoiden artikkeleita.

1 Ikäystävällisyyden osaamisyhteisön perustaminen

Tavoitteena on ollut perustaa ikäystävällisyyden osaamisyhteisö KAFS (Karelia Centre for Age-friendly Society), joka erikoistuu ikäystävällisen yhteiskunnan tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja sen tulosten soveltamiseen ja osaamisen kehittämiseen.

Ikäystävällisyyden osaamisyhteisön toimintamalli

Hankkeen aikana on suunniteltu, rakennettu ja pilotoitu ikäystävällisyyden osaamisyhteisön toimintamalli. Osaamisyhteisö toimii kehittämisrakenteena, johon ikäystävällisyyden tutkimus‑, kehittämis- ja koulutustoiminta kiinnittyvät ja joka toimii vuorovaikutteisesti ja yhdenvertaisuuden periaatteella.

Yhteistyössä työelämäkumppaneiden kanssa on työstetty ikäystävällisyyden kehittämisen painopisteet: asiakaslähtöiset palvelut ja ratkaisut, ikäystävällinen elinympäristö, ikäystävällinen työelämä ja muistiystävällinen yhteiskunta.

Kaikilla painopistealueilla toteutettuja osaamisyhteisöpilotteja on tarkasteltu ja koeteltu kehitetyn toimintamallin ja sen periaatteiden näkökulmasta. Käytännössä osaamisyhteisöpiloteissa ovat korostuneet yhteiskehittäminen, dialogisuus, kokemusten jakaminen ja yhteisöllisyys. Osaamisyhteisötoimintaa on arvioitu sekä itse- että ryhmäreflektion avulla, ja peilaten toimintaa osaamisyhteisöihin liittyvään aiempaan tutkittuun tietoon. Osaamisyhteisöpiloteista on tehty julkaisuja ja toimintamallia on jalkautettu uusiin käynnissä tai valmistelussa oleviin hankkeisiin. Lisäksi osaamisyhteisötoimintamallin periaatteita hyödynnetään koulutustoiminnassa.

Kehittämistyöhön on kytketty vahvasti viestintä ja julkaisutoiminta. On perustettu ikäosaamisen verkkosivusto www.ikaosaaminen.karelia.fi sekä ikäystävällisyyden yhteiskehittämisen alusta Howspace-ympäristöön. Ikäosaamisen verkkojulkaisu IkäNYT! on julkaissut hankkeen aikana useita artikkeleita hankkeesta. Lisäksi hanketoimijat ovat tuottaneet useita julkaisuja kehittämistyöstä sekä videoita painopisteistä.

Moniammatillinen yhteiskehittäminen

Moniammatillisuus ja laajemmin monialaisuus on ollut keskeistä osaamisyhteisön kehittämistyössä. Kehittämistä tukeneen KAFS-työryhmän toimintaan on osallistunut toimijoita eri koulutusaloilta. Osaamisyhteisöpilotteihin on osallistunut ikääntyneiden kansalaisten lisäksi eri alojen edustajia.

Hankkeessa on kartoitettu Karelian toimijoiden ikäystävällisyysosaamista sekä osaamisen kehittämistarpeita. Tarjolla on useita uusia kaikille avoimia opintojaksoja ikäystävällisyysosaamisen vahvistamiseksi.

2 Tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja koulutuksen integraatio

Tutkintokoulutusta ja jatkuvan oppimisen tarjontaa ikäosaamisen teemoista

Karelian geronomi AMK-koulutus ja Ikäosaamisen kehittäminen ja johtaminen YAMK-koulutus muodostavat koulutuksellisen jatkumon ikäystävällisyyden vahvistamisessa. Tutkinto-opiskelijoiden ikäystävällisyysosaamisen vahvistamiseksi on suunniteltu monialainen täydentävän osaamisen opintojakso. Matkailun ja liiketalouden koulutusvastuilla on toteutettu ikäystävällisyyden vahvistamiseen liittyvä yhteisopintojakso, ja ikäystävällisyys on ollut teemana myös kansainvälisellä Collaborative Problem Solving in Multidisciplinary Networks ‑opintojaksolla.

Jatkuvan oppimisen tarjontaa on vahvistettu kehittämällä ikäystävällisyyden osaamissalkku ja osaajakoulutus. Osaamissalkkuun on koottu ja tuotettu monialaisesti opintoja kaikilta ikäystävällisyyden kehittämisen painopistealueilta. Suoritetuista salkkuopinnoista voi hakea 10 tai 20 opintopisteen laajuisen digitaalisen osaamismerkin, joka auttaa tekemään hankitun ikäosaamisen näkyväksi. Salkkuopinnot ovat hyödynnettävissä 30 opintopisteen laajuisessa Ikäystävällisyyden osaajakoulutuksessa, josta niin ikään myönnetään digitaalinen osaamismerkki.

Uusien teknologioiden hyödyntäminen sote-palveluissa

Ikäystävällisyyden kehittämisen painopistealueilla aktiivisesti valmisteltu ja toteutettu kehittämishankkeita sekä alueellisesti, kansallisesti että kansainvälisesti.

Uusien teknologisten ratkaisujen kehittämisessä pitkien välimatkojen alueella kehittämistyötä on kohdennettu hoivarobotiikan, jalkautuvien ja liikkuvien palvelujen sekä osaamisen kehittämisen uusien teknologisten ratkaisujen kehittämiseen. Hoivarobotiikan sovellusten tutkimusperäinen käyttöönotto sekä jalkautuvien ja liikkuvien palvelujen kehittäminen ovat tärkeitä palvelujen saavutettavuuden turvaamiseksi väljästi asutulla alueella. Pitkät välimatkat haastavat ikäihmisten kotona asumista tukevien palvelujen järjestämistä ja tuottamista.

Teknologisia ratkaisuja koskevan tutkimus- ja kehittämistyön tulosten soveltaminen ja hyödyntäminen edellyttävät myös työelämän toimijoiden osaamisen uudistamista. Pitkien välimatkojen alueella tämä on välttämätöntä, jotta jatkuvan oppimisen palvelut sekä tutkintoon johtava koulutus saadaan nivellettyä mahdollisimman tiiviisti osaksi työtä ja työyhteisöjen toimintaa. Tämän työpaketin toteutuksessa on tehty yhteistyötä Karelia-ammattikorkeakoulun ja Kajaanin ammattikorkeakoulun välillä.

Hoivarobotiikan kehittämistä on tehty osana virtuaalisen kotihoidon kehittämistyötä. Tähän liittyen on tehty julkaisuja robotiikan käytöstä terveydenhuollossa, tekoälyn soveltamisesta korkeakoulutuksessa, ikäihmisille tarkoitettujen teknologioiden käytön nykytilasta, digitalisaation hyödyntämisestä hoivakodeissa sekä robottien hyödyntämisestä iäkkäiden kotihoidossa. Opiskelijat ovat tehneet myös opinnäytetöitä liittyen asiakaskokemuksiin kuvapuhelinpalvelun ja lääkeautomaatin käytöstä sekä tekoälyn käytön laajentamisesta kotihoidon toimintaympäristössä. Robotiikan osalta on lisäksi toteutettu opiskelijoiden kehittämistyöhön liitettynä Kainuun hyvinvointialueen apuvälinelainaamolle virtuaalinen laitetori.

Jalkautuvien ja liikkuvien palvelujen osalta Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella on kokeiltu uudenlaisia teknologioita aktiivisuuden seurannassa ikäihmisten kotiutumisen yhteydessä. Lisäksi ikäihmisten päiväkuntoutukseen osallistuneille on toteutettu kuntoutuksen alku- ja loppumittaus kävelyn mittauslaitteella, jonka jälkeen heiltä on kysytty haastattelujen avulla kokemuksia mittauslaitteen käytöstä ja terveyspalvelujen digitalisaatiosta. Tutkimukseen liittyvä julkaisu löytyy on luettavissa täältä. Aiheesta järjestettiin myös syyskuussa 2023 kaikille avoin webinaari, jossa esiteltiin muun muassa tutkimuksen tuloksia.

Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatioon liittyen on tehty myös video ikäihmisen kokemuksista, joka on yksi hankkeen kuuden videon kokonaisuudesta. Edellä mainittujen lisäksi ikäihmisille soveltuvista teknologisista ratkaisuista on tehty julkaisu ja loppuvuodesta 2023 on ilmestymässä artikkeli robotiikan ja ikäihmisten digipalvelujen suosituksista Kainuussa. Jalkautuviin ja liikkuviin palveluihin liittyen on tehty myös useita opinnäytetöitä. Näiden aiheina ovat olleet ikäihmisten sähköisten palvelujen käytön ohjaus, kuvapuhelinpalvelun merkitys ikäihmisten yksinäisyyteen ja turvattomuuteen vaikuttamisessa sekä etävastaanoton uuden toimintamallin kokemukset. Kajaanissa järjestettiin lisäksi keväällä 2023 kaksi seminaaria. Toisen seminaarin kantavana teemana oli hoitotyön teknologia ja sen tavoitteena oli tiivistää yhteistyötä Pohjois-Karjalan ja Kainuun hyvinvointialueiden välillä. Tulevaisuuden hyvinvoinnin kehittäjät ‑seminaarissa tarkoituksena oli EAFS-hankkeen esittely.

Etäratkaisujen avulla osaamisen kehittäminen saadaan osaksi päivittäistä työtä ja mahdollistetaan osallistuminen pitkistä välimatkoista huolimatta. Tällä tavoin voidaan myös tukea työvoiman pysyvyyttä ja työurien pidentämistä. Tähän tavoitteeseen liittyen on kehitetty ja toteutettu verkkovuorovaikutuskoulutusta Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen työntekijöille sekä avoimen ammattikorkeakoulun tarjontana. Tätä hyödynnetään myös Kainuun hyvinvointialueen henkilöstölle suunnatuissa verkkovuorovaikutuksen ja ohjausosaamisen koulutuksissa. Digitaaliseen työskentely-ympäristöön liittyen on tehty myös opinnäytetyö Kainuun omasote- palvelun vaikutuksista sairaanhoitajien työ- ja toimintatapoihin. Kajaanin ammattikorkeakoulussa on kehitetty lisäksi 3d-virtuaalioppimisympäristöä perioperatiiviseen hoitotyöhön. Opintojaksoa on tarkoitus tarjota sairaanhoitajille täydennyskoulutuksena.

3 Ikäystävällinen työelämä

Ikäystävällinen mentorointi

EAFS-hankkeen kolmas työpaketti Ikäystävällinen työelämä on toteutettu tiiviissä yhteistyössä Siun Soten – nykyisen Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen kanssa. Mentorointiin liittyvä työpaketti toteutettiin lisäksi yhteistyössä Työterveyslaitoksen koordinoiman Hyvä veto ‑hankkeen kanssa. Hyvä veto- ja EAFS ‑hankkeiden tavoitteet olivat osin aivan yhtenevät. Molemmissa hankkeissa oli yhtenä tavoitteena vahvistaa vanhustyön veto- ja pitovoimaa, ja yhtenä yhteisenä menetelmänä oli mentorointi. Hyvä veto ‑hanketta toteutettiin useammalla paikkakunnalla Suomessa, ja näin saimme laajaa vertaistukea ja peilauspintaa omalle toiminnallemme. Kentältä toimintaan osallistui kotihoidon ja ikäihmisten palveluasumisen työntekijöitä ja esihenkilöitä useista eri kunnista. Toteutimme tämän työpaketin aikana mentoroinnin valmennuksia Pohjois-Karjalassa, ja loimme toimintamallin Vastavuoroisesta mentoroinnista. Malli on julkaistu TTL:n sivuilla. Lisäksi osallistuimme Helsingissä järjestettävässä Vanhustyön seminaarissa paneelikeskusteluun ja Hyvä veto ‑hankkeen esittelyyn. Seminaari toteutettiin webinaarina ja siihen osallistui runsas yleisö ympäri Suomen. Vaikka toimintoja toteutettiin kahden eri hankkeen toimesta, ne nivoutuivat kiinteästi yhteen. Osallistuimme lisäksi TTL:n järjestämiin yhdessä oppimisen pajoihin ja arviointipajoihin. Viimeisessä arviointipajassa suunniteltiin jatkotoimenpiteitä Hyvä veto ‑hankkeen jälkeen, ja yhdeksi jatkotoimenpiteeksi Pohjois-Karjalassa sovittiin EAFS-hankkeen työpaketti URA55+.

Ikäystävällinen työnantaja

Myös ikäystävällinen työnantaja valmennus toteutettiin yhdessä Hyvä veto ‑hankkeen kanssa. Karelia piti valmentavan johtamisen valmennukset Pohjois-Karjalan kotihoidon esihenkilöille ja TTL palveluasumisen esihenkilöille. Valmentavan johtamisen työpajoihin osallistui esimiehiä kaikkialta maakunnan alueelta. Työpajojen tarkoituksena oli saada esihenkilöiden tuki ohjata kotihoidon työntekijöitä ja tiimejä kohti itseohjautuvuutta ja yhteisohjautuvuutta. Lähestymistapana oli muotoiluprosessi. Esihenkilöt veivät valmentavaa johtajuutta omaan työhönsä ja heitä tuettiin sparrauksilla. Seuraavaksi valmennettavina olivat työntekijät. Työtä tarkasteltiin työntekijöiden ja esihenkilön näkökulmista ennen muotoilukokeilujen tekemistä. Tuloksena tiimien kokeiluista syntyi ratkaisuja itseohjautuvaan ja yhteisohjautuvaan työyhteisöön.

URA55+

Kolmannessa työpaketissa pohdittiin edelleen, kuinka vahvistaa vanhustyön veto- ja pitovoimaa. Työpakettiin osallistui kaksi vanhustyön yksikköä Pohjois-Karjalan väljästi asutulta alueelta. Työpaketin alkuperäistä teemaa kyseenalaistettiin jo ennen ensimmäistä tapaamistamme kentällä. Meiltä kysyttiin, miksi keskittyisimme vain yli 55-vuotiaisiin, kun on aivan yhtä tärkeää saada nuoremmat pysymään töissä ja hakeutumaan alalle. Niinpä teemaa pohdittiin jatkossa koko työyhteisön ja työpaikan näkökulmasta. Pidimme kolme työpajaa, ja lisäksi esihenkilöiden tapaamisia. Työpajoissa pohdittiin vanhustyön veto- ja pitovoimaa, unelmien työtä ja työpaikkaa vanhustyössä, tunteita ja vuorovaikutusta sekä toimintakulttuuria ja paljon muuta. Työpajojen tarkemmat teemat nousivat työntekijöiltä. Työpajojen välillä työntekijät toteuttivat erilaisia itse valitsemiaan kehittämistehtäviä. Esihenkilöt kävivät lisäksi benchmarking-matkalla toisessa, vetovoimaiseksi havaitussa työyksikössä. Lokakuussa on vielä tulossa tämän työpaketin päätöstapahtuma, jossa työntekijät esittelevät kehittämisaskeleitaan kohti ikäystävällistä ja vetovoimaista työpaikkaa. Mukaan on kutsuttu ylempää johtoa, kunnan edustajia, kuntalaisia jne. Tavoitteena on pitää osallistava tapahtuma, jossa voidaan yhdessä pohtia pieniä askelia kohti ikäystävällisyyttä ja vetovoimaisuutta. Tämän pohjalta luodaan toimintamalli ikäystävällisestä ja vetovoimaisesta työpaikasta.

Työpakettiin liittyen on tehty useita YAMK-opinnäytetöitä, ja kirjoitettu useita artikkeleita. Lisäksi on tehty aiheeseen liittyvä video, joka löytyy Karelian Ikäosaamisen verkkosivuilta.

Kirjoittajat:

Tuula Kukkonen, yliopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu

Heli Makkonen, projektipäällikkö, yliopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu

Anne Airaksinen, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Eini Hyppönen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu

Marika Lappalainen, opettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu

Terhi Myller, yliopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu