Digiä ja sisältöä päiviin terveyskeskuksen vuodeosastolla

Jenni Rönkkö, Susanne Hämäläinen, Kaija Tikkanen, Jaana Hämäläinen

Artikkelissa kuvataan kehittämistoimenpiteitä, joita toteutettiin Lapinlahden terveyskeskuksen vuodeosastolla vuosina 2016-2018. Lapinlahden kunta toimi pilottikuntana Pohjois-Savon Digisote-hankkeessa. Vuodeosastolla otettiin käyttöön etävastaanottopalvelu, evankelis-luterilaisen seurakunnan ohjelmat live-videona, Kuopion konservatorion etämusiikkijumpat kerran viikossa, WII-pelikonsoli ja Taimi activity system-pelit sekä virtuaalilasit. Potilaiden käyttöön otettiin myös tietokone, jonka avulla henkilökunta opasti ikääntyneitä tietotekniikan pariin.

Taustaa

Lapinlahden terveyskeskuksen akuuttivuodeosasto on 36 -paikkainen, jossa hoidetaan lyhyt- ja pitkäaikais- sekä saattohoitopotilaita. Osaston toiminta-ajatuksena on ylläpitää ja edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä toteuttaa kuntouttavaa työotetta.  (Opas potilaille ja omaisille 2017.)

Tarkoituksena oli kehittää Lapinlahden kunnan vuodeosaston kuntoutusta ja viriketoimintaa digitaalisesti tuottamalla sisältöä ikääntyneille toimintakyvyn tueksi. Vuodeosaston potilaille ei ollut aiemmin digitaalisia palveluita käytössä eikä myöskään viriketoimintaa oltu järjestetty säännöllisesti. Tavoitteena oli myös kehittää kotona asuvien ikääntyneiden mahdollisuuksia kokeilla digitalisaatiota turvallisessa ympäristössä. Digitaalisia palveluita mietittäessä panostettiin apuvälineiden yksinkertaisuuteen ja helppokäyttöisyyteen. Tavoitteena oli myös potilaiden ja omaisten innostaminen teknologian käyttöön uutena toimintakykyä ylläpitävänä välineenä ja tätä kautta lisätä sosiaalista kanssakäymistä. (ks. Rönkkö 2017, 21.)

Pelillistäminen vuodeosastolla

Pelaaminen innostaa ihmisiä ikään katsomatta, mutta digitaalisten laitteiden käyttäjinä ikääntyneet ovat omalaisensa ryhmä. Digitaalisia pelejä kehitettäessä ikäihmisille, on otettava huomioon ikääntyneiden fyysiset ja kognitiiviset muutokset. (Intosalmi, Nykänen ja Stenberg 2013, 5.) Pelit voivat olla esimerkiksi dementian hoidossa väline, jonka avulla muistisairaus voidaan löytää varhaisessa vaiheessa. Pelit voivat olla suuri apu kuntoutuksessa ja sairauden hoidossa. (Haaparanta 2014, 261– 262.)

Digitaalisten pelien avulla voidaan löytää uusia keinoja virikkeelliseen ja aktiiviseen ikääntymiseen. Pelin käyttö osana kuntoutusta ylläpitää tai jopa parantaa fyysistä toimintakykyä, tasapainoa ja kognitiivisia taitoja. (Szturm, Betker, Moussavi, Desai ja Goodman 2011, 1449). Ikäihmisten kokemuksia mobiilipeleistä on tutkittu kuntoutuksen ja ajanvietteen näkökulmista. Ikäihmiset suhtautuvat pelaamiseen positiivisesti ja he kokevat pelaamisen motivoivana, mielenkiintoisena ja viihdyttävänä. (Sirkka, Merilampi, Koivisto, Leinonen ja Leino 2012, 289.)

Lapinlahden vuodeosastolla otettiin käyttöön Wii-pelikonsoli, jota käytetään ikääntyneiden viriketoiminnassa. Olympialaiset-peli sisältää erilaisia yleisurheilulajeja, joista juoksupeli on suosituin ikääntyneiden keskuudessa. Peliä pelataan liiketunnistimella toimivalla ohjaimella, jota liikutellaan mahdollisimman nopeasti. Peliä voi pelata istuen jopa sängystä käsin, joten melkein jokainen voi osallistua pelaamiseen. Peli on visuaalisesti selkeä ja logiikaltaan yksinkertainen. Pelaaminen saa ikääntyneen liikkumaan, ilman että se tuntuu kuntoilulta. Peli harjoittaa käsien ja jalkojen koordinaatioita.

Taimi activity system on Caffeine Overdose yrityksen kehittämä helppokäyttöinen, vartalon liikkeiden avulla ohjattava aktiviteettikokonaisuus. Taimissa on neljä eri peliä, joiden liikesarjat on suunniteltu fyysisen, psyykkisen ja kognitiivisen toimintakyvyn edistämiseksi. Taimi-pelit perustuvat tehokkaaseen liiketunnistusteknologiaan, joka mahdollistaa käyttäjän liikkeiden tarkan ja yksityiskohtaisen seuraamisen sekä rekisteröimisen. Ohjeistus aktiviteettien suorittamiseen tapahtuu selkeästi ääninäyteltyinä ja osittain kirjallisina ohjeina ruudulla. Peleissä tarvitaan yläraajaliikkuvuutta. Metsäretki-pelin pohjana on tarina rentouttavasta ulkoiluretkestä Suomen luonnossa. Pelaaja kerää marjoja ja omenia käsiliikkein. Hiihtotuokio-pelissä koetaan talvinen maisema hiihtäen. Matkan varrella tulee vastaan esteitä, joita joudutaan väistelemään. Hiihto tapahtuu käsiä liikuttamalla ja ladun vaihto kehoa kallistamalla. Aktiviteetti tarjoaa monipuolisen, tasapainoa kehittävän harjoitteen. Pilkkihetki pelin tarkoitus on nostaa ylös kaloja järvestä, peli on hyvää harjoitusta käsien liikkuvuuteen. Unelmapotku-pelissä lapsi potkii palloa ja pelaaja toimii ikään kuin maalivahtina. Unelmapotku parantaa käsien ja jalkojen liikkuvuutta. (Taimi activity system 2017.) Aktiviteetit pystytään suorittamaan niin seisten kuin istuen esimerkiksi pyörätuolissa.

Virtuaalitodellisuus eli VR on tietokoneella luotu keinotekoinen maailma. VR-laseilla voidaan katsoa virtuaalitodellisuuden maailmaa, joka on useimmiten kolmiulotteinen ja aidon tuntuinen. Virtuaalilasit luovat silmien eteen maailman, jossa syvyysvaikutelma, korkeus ja perspektiivi tuntuvat aidoilta. Virtuaalilasit liitetään sisäänrakennettuun tai ulkoiseen näyttöön, joka asetetaan muutaman sentin päähän silmistä. Virtuaalilaseihin voidaan liittää kuulokkeet, joten myös ääni saadaan kuuluumaan. Virtuaalilasit estävät valon pääsyn sisään, jolloin käyttäjä siirtyy ikään kuin eri maailmaan ja todellisuus unohtuu. (Vatanen 2016, Bailenson 2017.) Vuodeosastolla on käytössä virtuaalilasit, joiden avulla ikääntyneet ovat katsoneet erilasia ohjelmia. Suosittua on myös katsella maisemia esimerkiksi Norjan hienoja vuonoja tai Lapin tuntureita

Etävastaanotto

Pohjois-Ruotsissa on otettu käyttöön uusia työmenetelmiä hyödyntämällä modernia teknologiaa. Teknologian avulla on kehitetty muun muassa uusia menetelmiä vaikeasti sairaille ihmiselle, jotta he voisivat jatkaa kotona asumista. Teknologian avulla on saatu vapautettua henkilöstöä asiakkaan henkilökohtaiseen hoitoon. Etähoidon käyttöönotossa on tärkeää, että henkilökunta saa riittävästi koulutusta ja informaatioita sekä johdon tuen. Etävastaanotot vaativat hyvät yhteydet ja yhteistyön eri toimijoiden välillä. Alussa etävastaanoton käyttöönotto vaatii investointeja, mutta niiden avulla on saatu paljon säästöjä niin työajan kuin ajettujen kilometrienkin suhteen. (Eero & Havela 2017.)

Vuodeosastolta kotiutuu pitkienkin hoitojaksojen jälkeen potilaita ja he jäävät useasti niin sanotusti tyhjän päälle kotiuduttuaan. Esimerkiksi lonkkaleikkausoperaation jälkeen kotiuduttuaan potilaalla ei välttämättä sovita kontrolleja terveyskeskukseen. Ikäihmisten yksinäisyys tuo turvattomuutta kotona. Muun muassa turvattomuuden ehkäisemiseksi vuodeosasto halusi ottaa Vireum-etävastaanoton käyttöön. Myös kotihoidon kanssa tehtävää yhteistyötä haluttiin lisätä ja etävastaanotto tarjosi tähän vaihtoehdon, esimerkiksi silloin kun kotihoidon työntekijä menee sellaisen asiakkaan luo, joka on ollut vuodeosastolla haavanhoidon vuoksi. Kotihoito voi ottaa vuodeosastolle etäyhteyden asiakkaan luona ja näyttää haavaa ja kysyä onko haavassa tapahtunut paranemista tai huononemista. Vireumin kautta voidaan antaa asiakkaalle etävastaanottoaika, mutta myös asiantuntijat voivat jutella ohjelman avulla. Lapinlahden eri yksiköille pidettiin yhteinen etävastaanottokoulutus, jossa käytiin läpi ohjelman haasteet. Vireum-etävastaanotto oli melko uusi ohjelma, joten myös sen kehittäminen oli tärkeää. Vireum-etävastaanottopalvelu otettiin pilottikäyttöön syyskuussa 2017 ravitsemusterapiassa, fysioterapiassa ja vuodeosastolla.

Etämusiikkilähetykset

Lähetykset lähetetään Skype for bussines-sovelluksen avulla. Laitteiden toimivuus testattiin osastolla ja musiikkilähetyksiä lähetetään kerran viikossa vuodeosastolle. Vuodeosastolla nimettiin työvuorotaulukkoon vastuuhoitajat musiikkituokioihin. Vastuuhenkilöiden tehtävä on muistutella hoitajia musiikkituokiosta ja käynnistää laitteet musiikkituokiota varten. Jokainen työntekijä koulutettiin musiikkilähetyksiä varten.

Kullakin tuokiolla on oma teemansa. Tarkoituksena on, että musiikkipedagogi jakaa ryhmälle tuokioiden aikana laulun sanoja yhteislaulua varten sekä erilaisia kuvia, jotka johdattavat laulujen aiheisiin ja virittävät osallistujia muistelemaan entisaikoja. Lisäksi tuokioissa on osuuksia, joissa aktivoidaan kehoa eri tavoin. Ikääntyneet saavat myös itse esittää omia laulutoivomuksiaan. Ikääntyneiden kuntoutuksen ja viriketoiminnan lisäksi henkilökunta saa virkistystä ja uusia työkaluja omaan työhönsä.

Kirkolliset lähetykset vuodeosastolle

Hengellisyyden kokemus on keskeinen ikääntyneiden hyvinvointia tukeva tekijä. Hyvä elämä muodostuu hengellisten tarpeiden täyttymyksestä ja moni ikääntynyt kokee uskon, rukoilemisen ja seurakunnan toimintaan osallistumisen antavan voimaa päivittäiseen jaksamiseen. Hengellisyydellä on myönteisiä vaikutuksia ikääntyneiden mielenterveyteen: hengellisyys esimerkiksi vähentää depressiokokemuksia, kohottaa itsetuntoa ja lisää sosiaalisen tuen saamista. Hengellisiä kokemuksia ikääntyneille voidaan tukea luomalla ympäristöön hengellisyyden toteuttamisen mahdollistavat rakenteet, esimerkiksi yhteys seurakuntaan ja sosiaaliseen ympäristöön. (Elo 2009, 103.)

Vuodeosastolla otettiin käyttöön kirkolliset lähetykset etänä. Yhteisten neuvottelujen tuloksena sovittiin käytettävä tekniikka.  Seurakunta asensi kameran kirkkoon ja antoi meille sen web-osoitteen, josta seurakunnan tapahtumat näkyvät. Web- osoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan käyttäjätunnus ja salasana. Vuodeosastolla lähetykset näkyvät päiväsalin televisiosta. Ensimmäinen Jumalanpalvelus Lapinlahden kirkosta näytetiin vuodeosastolla 22.10.2017.

Lopuksi

Apuvälineitä käytettäessä kävi ilmi, että suurimmalle osa ikääntyneistä digitalisuus on kokonaan uusi käsite viriketoiminnassa ja kuntoutuksessa. Lähes kaikki kokivat kuitenkin pelit ja etälähetykset miellyttävänä kokemuksena. Ikääntyneet jaksoivat istua aulassa pidemmän aikaa, kun oli mielekästä tekemistä. Hoitajat kokivat laitteiden käytön helpoksi ja yksinkertaiseksi. Lähes kaikki hoitajat kokivat pelaamisen ja etälähetykset mukaviksi. Pelien ja tietotekniikan toimimattomuus oli ajoittain turhauttavaa ja pelaaminen jouduttiin keskeyttämään. Kirkkolähetyksien äänenlaatu oli aluksi melko huono, jolloin ikääntyneet eivät saaneet selvää puheesta. Ongelmat kuitenkin ratkaistiin.

Digitalisuutta hyödynnetään virike- ja kuntoutustoiminnassa vuodeosastolla. Suurin osa henkilökunnasta osallistuu viriketoiminnan järjestämiseen ja potilaat ovat tyytyväisiä järjestettyyn toimintaan. Viriketoimintaa tehtäessä tulee koko ajan lisää oivalluksia uusista toiminnoista.

Monella ikäihmisellä on jonkinlaisia käsien koordinointi ja tasapaino-ongelmia, minkä vuoksi he eivät halunneet osallistua pelaamiseen ja etäjumppaan. Myös jännittäminen ja epäonnistumisen pelko vaikuttivat kokeiluintoon. Hoitajan läsnäolon ja kannustamisen merkitys oli suuri. Useampi potilas jännitti heittäytyä pelaamaan tai kokeilemaan virtuaalilaseja, koska oli epävarma oman osaamisensa suhteen. Viriketoimintaan osallistumisen jälkeen kuitenkin lähes jokainen koki toiminnan motivoivana ja virkistävänä kokemuksena. Porukassa tekeminen, toisten kannustaminen ja jopa kilpaileminen olivat ikääntyneiden mieleen. Taimi-peliä pelattaessa pienen kilpailun kehittyminen lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Harjaantuessaan pelaaja koki onnistumisen tunteita, mikä tukee itsetuntoa, lisää kykyä toimia ja kannustaa yrittämään uudelleen. Teknologian hyödyntämisessä jokaisen ihmisen mieltymystä tulisi kunnioittaa. Kaikki teknologia ei sovi kaikille, mutta hyvin suunnitellun kuntoutuksen ja viriketoiminnan avulla mahdollistetaan osallistuminen.

Lähteet

Bailenson, J. 2017. Infinite Reality: The Dawn of the Virtual Revolution. https://www.youtube.com/watch?v=1jbwxR8bCb4.  19.12.2018.

Eero, E. & Havala, J. Lapinlahden terveyskeskus. Luento 27.11.2017

Elo, S. 2009. Hyvinvointia tukeva ympäristö. Teoksessa: Voutilainen, P. & Tiikkainen, P. (toim.) Gerontologinen hoitotyö. Helsinki: WSOY, 92– 108.

Haaparanta, H. 2014. ”Pelilliset sovellukset.” Teoksessa: Leikas, J. (toim.). Ikäteknologia. Vanhustyön Keskusliitto. Raisio: Newprint, 259–264.

Intosalmi, H. & Nykänen, J. & Stenberg, L. 2013. Ikäihmiset ja digitaaliset pelit – kyselyn tulokset. KÄKÄTE-projekti. Vanhustyön keskusliitto ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto.

Opas potilaille ja omaisille. 2017. http://www.lapin- lahti.fi/fi/Tietoa-kunnasta/Organisaatio/Osastot/Sosiaali–ja-terveysosasto/Perusterveyden- huolto/Vuodeosasto-1/Opas-potilaille-ja-omaisille. 30.10.2017

Rönkkö, J. 2017. ”HEI, ME OSATAAN!” Digitalisaatio ikääntyneiden aktivoimisen ja kuntoutumisen apuvälineenä Lapinlahden terveyskeskuksen vuodeosastolla. Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma (ylempi AMK). Savonia-ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120920403

Sirkka, A. & Merilampi, S. & Koivisto, A. & Leinonen, M. & Leino, M. 2012. User experiences of mobile controlled games for activation, rehabilitation and recreation of elderly and physically impaired.  Studies in health technology and informatics (177), 289 –295.

Szturm,T. & Betker, A-L. & Moussavi, Z. & Desai, A. & Goodman, V. 2011. Effects of an Interactive Computer Game Exercise Regimen on Balance Impairment in Frail Community-Dwelling Older Adults: A Randomized Controlled Trial. Physical Therapy 91 (1), 1449 – 1462.

TAIMI ACTIVITY SYSTEM. 2017. http://taimiactivity.fi/ 8.10.2017

Tilastokeskus. 2017. http://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html.11.12.2018.

Vatanen, P. 2016. Tästä virtuaalitodellisuudessa on kyse – kymmenen kysymystä virtuaalilaseihin ja keinotodellisuuteen liittyen. https://yle.fi/uutiset/3-9072959.9. 19.9.2017.

 

Jenni Rönkkö, sairaanhoitaja, Lapinlahden terveyskeskus
Susanne Hämäläinen, lehtori, Savonia ammattikorkeakoulu
Kaija Tikkanen, opettaja, Savon ammattiopisto
Jaana Hämäläinen, hyvinvointikoordinaattori, Lapinlahden terveyskeskus