Joen Severi ry on vapaaehtoistoimintaan perustuva sitoutumaton senioreiden tietotekniikkayhdistys. Vertaisohjaajat auttavat pohjoiskarjalaisia ikäihmisiä tietokoneiden, tablettien ja puhelimien käytössä. Joen Severi ry tarjoaa maksutonta yksilö- ja ryhmäohjausta. Yhdistys toimii Veikkauksen keräämillä tuotoilla. Lue lisää…
Tässä artikkelissa paneudutaan moniammatillisen, etäteknologian avulla toteutetun ryhmätoimintamallin suunnitteluun, pilotointiin sekä ryhmätoimintamallin toimivuuden arviointiin ja jatkokehittämiseen.
Artikkeli pohjautuu Jenny Ikälän ja Saara-Marjut Tiaisen vuonna 2017 Karelia-ammattikorkeakoulun fysioterapian koulutuksen opinnäytetyöhön Virkeästi verkossa – Lue lisää…
Jaksan, en jaksa, jaksan. Pitäisikö jo ymmärtää luovuttaa? Lähipiirini ihmettelee turnauskestävyyttäni ajaessani parin viikon välein Lieksasta kohti napapiiriä tukemaan iäkkäiden vanhempieni kotona pärjäämistä.
Omaishoitajuudesta on tullut minulle yksi elämänvaihe, joka vie paljon energiaa, Lue lisää…
Resurssien määrä, palkkataso, työilmapiiri, työolosuhteet, asiakkaat. Vanhustyön vetovoimaisuuteen vaikuttaa moni tekijä. Vetovoimaisuuden parantaminen vaatii sekä yhteiskunnallisia muutoksia että matalaa ruohonjuuritason toimintaa. Artikkelin lopussa on vinkkejä, joilla kuka tahansa voi kehittää vanhustyötä ja sen vetovoimaisuutta. Lue lisää…
Käytännöllisen filosofian emeritusprofessori Timo Airaksinen on tuottelias kirjoittaja. Hän on akateemisten töidensä ohella tarttunut moniin ajankohtaisiin teemoihin, jotka kiinnostavat myös ns. suurta yleisöä. Hän on kirjoittanut muun muassa teokset Onnellisuuden opas, Lue lisää…
Joensuulaislähtöisen omaperäisestä humppamusiikistaan tunnetun Eläkeläiset-yhtyeen t-paidassa on iskevä teksti: I am old, not dead. Eli: olen vanha, mutten kuollut. Ajatus sopinee myös Anne Kauhanen-Simanaisen Vanhene rohkeasti -kirjan lähtökohtiin. Anne Kauhanen-Simanainen on eläkkeellä oleva tietoasiantuntija ja yrittäjä. Lue lisää…
Ikäystävällisyys tuo ikääntymisen ilmiöt esille voimavarakeskeisesti ja myönteisesti. On tärkeää kehittää yhteiskunnasta ikäystävällistä, jotta ikääntyvät ja ikäihmiset voivat toimia aktiivisesti, osallistua ja vaikuttaa.
Ikäystävällisyydellä vahvistetaan aktiivisen ikääntymisen edellytyksiä. Lue lisää…
Muistisairaudet koskettavat monia muitakin kuin sairastunutta itseään. Muistisairauksien tunnistaminen on parantunut, mutta jo tutkimusvaihe voi olla itselle ja lähipiirille raskas. Muistisairauteen voi sairastua myös työikäisenä. Tarkkoja lukumääriä ei ole tiedossa, Lue lisää…
Muistisairas ihminen on psyykkisesti, sosiaalisesti ja fyysisesti erityisen haavoittuva. Muistisairauden edetessä sairastuneet tarvitsevat asianmukaista hoitoa. Tarvitsemme rohkeutta etsiä uudenlaisia elämänmakuisia ympärivuorokautisen hoidon toteuttamisen ratkaisuja muistisairaiden ihmisten elämänlaadun turvaamiseksi. Lue lisää…
Kun yritykset suunnittelevat markkinointiaan tai yleisemmin liiketoimintansa kehittämistä, on mielessä kovin usein tilanteita, joissa halutaan vastata trendikkäiden nuorten tai nuorten aikuisten elämäntilanteista nouseviin tarpeisiin. On toki tärkeää huomioida asiakkaat, jotka ovat muovaamassa elinikäistä kuluttajuuttaan, Lue lisää…
Suuri osa sairaanhoitajaopiskelijoista on kiinnostunut akuuttihoitotyöstä ikääntyneiden hoitotyötä useammin. Ammattikorkeakoulujen väillä on eroja Gerontologisen hoitotyön opintojaksojen opintopistemäärissä, mutta sisällöt ovat lähes identtiset. Seinäjoen ja Satakunnan ammattikorkeakoulut halusivat kehittää gerontologisen hoitotyön opetusta ja lisätä ikääntyvien hoitotyön kiinnostavuutta gerontologisen hoitotyön opintojaksolla. Lue lisää…
Perhehoito on inhimillisen ja turvallisen kodin sekä hoivan tarjoava asumisen vaihtoehto ikäihmiselle. Kehitimme Karelian Ikäosaamisen kehittäminen ja johtaminen YAMK-koulutuksen opinnäytetyössämme kiireettömän hoidon tarpeen arvioinnin toimintamallin ikäihmisten perhehoitoon. Kehittämistehtävä oli jatkoa Siun soten AVOT-hankkeessa (Arvokasta vanhenemista omatoimisuutta tukemalla) tehdylle kehittämistyölle. Lue lisää…
Puhuttaessa gerontologisesta kuntoutuksesta yhteiskunnassamme tulisi ammattilaisiin ja instituutioon viittaavien sanojen kuntoutus ja kuntouttaminen sijaan käyttää ikäihmisen toimijuutta ilmaisevia käsitteitä kuntoutuminen ja kuntoutuja (Suhonen 2014, 86). Kuntoutuminen ja kuntoutuja käsitteiden juurruttaminen sekä niiden suuntainen toimintatapojen uudistaminen mahdollistavat siirtymisen objektivoivasta kuntouttamisesta kuntoutujaa subjektivoivaan kuntoutumiseen sekä uudenlaisen dialogista ohjausta korostavan asiantuntijuuden syntymisen. Lue lisää…